Ihmisperäisten miniaivojen kehitys on viimeistelyä vaille valmis – uudesta teknologiasta apua aivosairauksien hoitoon
Aivosairauksien hoito maksaa Euroopassa arviolta 798 miljardia vuosittain, ja globaalisti kustannukset ovat jopa kolme biljoonaa euroa joka vuosi. Lisäksi tutkimukset ovat osoittaneet, että yli 90 prosenttia uusista aivosairauksiin kehitettävistä lääkkeistä epäonnistuu lääkekehityksen aikana. Yksi suurimmista syistä tähän on se, että hyviä prekliinisiä malleja ei ole saatavilla, sillä eläinmallit eivät vastaa ihmistä.
Helsingin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uudenlaista teknologiaa, jotta lääkkeitä voitaisiin testata malleilla, jotka vastaisivat paremmin ihmistä. Uuden Living Human Brain (LHB) -teknologian avulla kenen tahansa ihmisyksilön soluista voidaan kasvattaa ihmisperäisiä aivo-organoideja, eli niin kutsuttuja miniaivoja.
Käytännössä tämän teknologian avulla lääkkeitä voidaan tutkia ihmisaivoja mallintavalla alustalla ennen kuin siirrytään kalliisiin ihmiskokeisiin. Lisäksi teknologiasta odotetaan suurta apua aivosairauksien, kuten Alzheimerin taudin ja skitsofrenian lääkinnälliseen hoitoon. Sairaalat voisivat hyödyntää teknologiaa yksilöllisessä hoidossa, sillä teknologian avulla voidaan valmistaa potilaskohtaisia miniaivoja.
Teknologiassa on ensi kertaa mukana kaikki tärkeimmät ihmisaivojen solutyypit, kuten hermosolut, hermotukisolut, immuunipuolustuksen solut ja verisuonia muodostavat solut.
– LHB on täysin ihmisperäinen aivokudos, jota voi kasvattaa viljelymaljalla laboratoriossa ja jolla voidaan mallintaa kenen tahansa aivojen fysiologiaa. Käytämme aloitusmateriaalina ihmissoluja, jotka voimme ottaa esimerkiksi verinäytteestä tai ihosta. Muutamme solut ensin kantasoluiksi, minkä jälkeen kasvatamme soluista miniaivoja, kuvailee tutkimusryhmän johtaja, professori Jari Koistinaho.
Apua aivosairauksien hoitoon ja kustannustaakkaan
Kantasoluteknologian osaamisperustaa on vahvistettu aivosairauksien ehkäisyä varten viime vuosina Helsingin yliopistossa ja Itä-Suomen yliopistossa. Myös LHB perustuu kantasoluteknologiaan. Uuden ratkaisun avulla voidaan parantaa aivosairauksien hoitoprosessia ja vähentää kustannuksia.
– LHB-teknologia voi nopeuttaa sopivan yksilöllisen lääkehoidon löytymistä potilaalle jopa kymmenkertaisesti, Koistinaho sanoo.
Suuri mahdollisuus on myös lääkekehityksen kustannustaakan pienentämisessä. Uuden LHB-teknologian avulla kustannuksia voitaisiin pienentää erittäin paljon tutkimalla lääkekandidaatteja ihmisperäisessä aivokudoksessa jo lääkekehityksen prekliinisessä vaiheessa eläinkokeiden rinnalla.
– Esimerkiksi tarpeettomien kliinisten kokeiden määrää voidaan vähentää ratkaisumme avulla arviolta 30 prosenttia, Koistinaho kertoo.
Business Finlandilta vahva tuki miniaivojen teknologian kaupallistamiseen
Business Finland on myöntänyt yli 600 000 euron suuruisen tuen LHB-hankkeen teknologian viimeistelyyn ja kaupallistamiseen. Hankkeen koko budjetti on lähes 860 000 euroa. Hanke alkaa virallisesti elokuussa 2021 ja kestää kaksi vuotta.
Projektin aikana hankkeen tutkimusryhmä selvittää erilaisia kaupallistamismahdollisuuksia LHB-teknologialle.
– Tämänhetkinen arviomme on, että LHB:n markkinapotentiaali on yli 600 miljoonaa euroa tuotannon automatisoinnin, teknologian lisensoinnin ja liikekumppanuuksien avulla, kertoo hankkeen kaupallistamisesta vastaava Elina Pörsti, FM, MBA.
Lisätietoja:
Jari Koistinaho, professori, johtaja, Neurotieteen tutkimuskeskus, HiLIFE, Helsingin yliopisto
Puh. 050 378 92 07
jari.koistinaho@helsinki.fi
Elina Pörsti, Living Human Brain (LHB) -teknologian kaupallistamisesta vastaava champion, Helsingin yliopisto
elina.porsti@helsinki.fi
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme