Ilomantsin Havukkakallion muinaislinnan käyttö onnistuttiin ajoittamaan keskiajalle
Maanala Oy ja voittoa tavoittelematon Lumimuutos Osuuskunta järjestivät osana Havukkakallion kulttuuriperintöhanketta (2020-2022) arkeologisen tarkkuusinventoinnin Havukkakallion muinaislinnalla elokuussa 2021. Heti Ilomantsin keskustan eteläpuolella sijaitsevasta muinaislinnasta saatiin ensimmäiset arkeologiset havainnot jo 1800-luvun jälkipuolella. Arkeologisin kaivauksin kohdetta on tutkittu Jouko Voionmaan johdolla vuosina 1961–1963 ja J.-P. Taavitsaisen johdolla vuonna 1998.
Kohteelta on aiemmin saatu talteen vähäisesti löytöaineistoa, ja muinaislinnan ajoitus on tähän asti jäänyt epävarmaksi. Kesäkuussa 2022 valmistuneen tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena oli saada uutta tieteellisesti perusteltua tietoa muinaislinnan iästä.
Ville Laakson ja Jasse Tiilikkalan toteuttamassa arkeologisessa tarkkuusinventoinnissa muinaislinnan maavallin sisältä paljastui kymmenkunta hiiltymätöntä ja hiiltynyttä puujäännöstä. Jäännösten tulkittiin olevan peräisin puisesta puolustusvarustuksesta, jota paikallisväestö on käyttänyt puolustautuakseen vihollisten hyökkäyksiltä. Valikoiduille näytteille tehtiin radiohiiliajoitukset, joiden perusteella muinaislinnan käyttö onnistuttiin ajoittamaan keskiajalle.
Linnoitusta rakennettiin tutkimuksen mukaan kolmessa eri vaiheessa. 1300-luvun alun ja 1400-luvun alun välille ajoittuvassa ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin puinen puolustusvarustus, joka tiettävästi uusittiin 1400-luvulla. Kolmannessa, todennäköisesti 1500-luvulle ajoittuvassa vaiheessa vanhoja valleja korotettiin tuomalla kalliolle maata, jolla peitettiin vanhan puuvarustuksen jäännökset.
Löydökset osoittautuivat niin tieteellisesti kuin paikallishistoriallisestikin merkittäviksi, sillä niiden perusteella saatiin ensimmäistä kertaa varma tieto siitä, että muinaislinnan käyttö ajoittuu keskiajalle. Tulosten perusteella ei kuitenkaan voida arvioida, milloin muinaislinnan käyttö on päättynyt. Havukkakallion muinaislinna on Pohjois-Karjalassa harvinaisuus. Maakunnasta tunnetaan ainoastaan kaksi muinaislinnaa, joista toinen sijaitsee Tuupovaaran Koverossa.
Tutkimustulokset julkaistaan avoimessa yleisötilaisuudessa 22.6. klo 17-19 Ilomantsin Runonlaulajan pirtissä (Parppeintie 3). Havukkakallion maastoon pystytetään parhaillaan sen historiasta kertovia opastauluja. Kulttuuripolun avajaisia vietetään Havukkakallion maastossa 30.6. klo 16 alkaen.
Yhteyshenkilöt
Noora Huusari, 040 1896085
noora.huusari@lumi.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Lumimuutos Osuuskunta
OSK Lumimuutoksen toiminnan keskeisenä arvona on perinteinen suomalais-karjalainen luontosuhde, sen opetteleminen ja ymmärtäminen. Osuuskunta sijaitsee Pohjois-Karjalassa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Lumimuutos Osuuskunta
Goldman-palkinto, ympäristöalan ”Nobel”, kalastaja Tero Mustoselle24.4.2023 10:33:28 EEST | Tiedote
Ammattikalastaja, dosentti Tero Mustonen on tänään saanut Goldman-palkinnon Yhdysvalloissa. Kyseessä on maailman merkittävin, vihreäksi Nobeliksikin kutsuttu, ympäristöpalkinto. Se on kunnianosoitus tavallisille ihmisille, jotka ovat tehneet epätavallisia tekoja planeetan suojelemiseksi. Palkinto myönnetään nyt ensi kertaa Suomeen. Sitä on jaettu vuodesta 1989.
Mikromuovia löytyi ensi kertaa Lapin Näätämö-joelta ja Inarijärveltä kansainvälisessä hankkeessa3.9.2021 15:45:23 EEST | Tiedote
Waters of Health -hanke on Pohjoismaiden ympäristörahoitusrahaston NEFCO:n tukema kaksivuotinen seurantahanke, joka on tunnistanut ensimmäiset mikromuoviesiintymät erämaisilla Näätämöjoen ja Inarijärven vesistöillä. Lisäksi saatiin seurattua ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja kyttyrälohen leviämistä Venäjällä, Norjassa ja Suomessa. Hanketta koordinoi suomalainen voittoatavoittelematon Osuuskunta Lumimuutos.
Tundrakurppelo, erittäin harvinainen kahlaajalintu Landscape Rewilding -ennallistamisohjelman Linnunsuon kosteikolla Pohjois-Karjalassa15.5.2020 11:22:44 EEST | Tiedote
Suomessa erittäin harvinainen tundrakurppelo (Limnodromus scolopaceus) vierailee parhaillaan Kontiolahden Linnunsuon kosteikolla. Linnunsuo on kansallisen Landscape Rewilding -ohjelman yli 180 hehtaarin suo- ja kosteikkoennallistamiskohde Kontiolahdella.
Eero Murtomäki-elokuva ja retrospektiivi 28.–29.9.2019 - Kaarne-korppi ja kuikka siivittivät isoon dokumenttielokuvaan: Suomen pisimpään jatkanut luontokuvaaja, elävä legenda Eero Murtomäki ikuistettu amerikkalaiseen tuotantoon25.9.2019 08:28:56 EEST | Tiedote
Eero Murtomäki, tunnettu mustasaarelainen luontokuvaaja ja kirjailija, on keskiössä viikonloppuna 28.–29. syyskuuta osana Vaasan kansainvälistä ilmastonmuutoskonferenssia. Tuolloin saa maailmanensi-iltansa ”Kaarneen siivillä” (On the Wings of Raven) pitkä amerikkalaisdokumenttielokuva, joka peilaa Suomen pisimpään jatkaneen luontokuvaajan uraa ja luontosuhdetta 1950-luvulta 2020-luvun porteille. Vuonna 1943 syntynyt Eero Murtomäki on tehnyt luontoelokuvia ja julkaissut luontokirjoja. Murtomäen teemoja ovat niin Merenkurkku kuin Lappikin. Pentti Linkolan ohella Murtomäki on suomalaisen luonnonsuojelun eläviä legendoja.
Tutkimusartikkeli vahvistaa: Ennallistamisohjelman pilottikohde onnistunut hidastamaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja lajikatoa17.6.2019 08:57:42 EEST | Tiedote
Uuden Polar Science -lehden artikkelissa on raportoitu kuuden vuoden ajalta suomalaisen luontoelinympäristöjen ennallistamisohjelman vertaisarvioituja tuloksia. Ne on saatu ohjelman pilottikosteikolta Linnunsuolta, Kontiolahdelta. Se on nykyään suojeltu Suomi 100 -alue. Artikkelin johtopäätökset osoittavat, että luontoarvonsa menettäneiden alueiden ennallistaminen kosteikoiksi ja soiksi on ollut tuloksekasta. Tutkimuksessa seurattiin liron ja jouhisorsan paluuta 120 hehtaarin kosteikolle, joka oli entinen turvetuotantoalue.