Lumimuutos Osuuskunta

Ilomantsin Havukkakallion muinaislinnan käyttö onnistuttiin ajoittamaan keskiajalle

Jaa

Havukkakallion muinaislinnan arkeologisissa tutkimuksissa saatiin merkittävä läpimurto. Puolustuslinnoituksen käyttö voidaan tarkentaa ja todentaa 1300-luvulta 1500-luvulle uusien tulosten valossa.

Arkeologit Jasse Tiilikkala (vas.) ja Ville Laakso Havukkakallion arkeologisilla kaivauksilla elokuussa 2021.
Arkeologit Jasse Tiilikkala (vas.) ja Ville Laakso Havukkakallion arkeologisilla kaivauksilla elokuussa 2021.

Maanala Oy ja voittoa tavoittelematon Lumimuutos Osuuskunta järjestivät osana Havukkakallion kulttuuriperintöhanketta (2020-2022) arkeologisen tarkkuusinventoinnin Havukkakallion muinaislinnalla elokuussa 2021. Heti Ilomantsin keskustan eteläpuolella sijaitsevasta muinaislinnasta saatiin ensimmäiset arkeologiset havainnot jo 1800-luvun jälkipuolella. Arkeologisin kaivauksin kohdetta on tutkittu Jouko Voionmaan johdolla vuosina 1961–1963 ja J.-P. Taavitsaisen johdolla vuonna 1998.

Kohteelta on aiemmin saatu talteen vähäisesti löytöaineistoa, ja muinaislinnan ajoitus on tähän asti jäänyt epävarmaksi. Kesäkuussa 2022 valmistuneen tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena oli saada uutta tieteellisesti perusteltua tietoa muinaislinnan iästä.

Ville Laakson ja Jasse Tiilikkalan toteuttamassa arkeologisessa tarkkuusinventoinnissa muinaislinnan maavallin sisältä paljastui kymmenkunta hiiltymätöntä ja hiiltynyttä puujäännöstä. Jäännösten tulkittiin olevan peräisin puisesta puolustusvarustuksesta, jota paikallisväestö on käyttänyt puolustautuakseen vihollisten hyökkäyksiltä. Valikoiduille näytteille tehtiin radiohiiliajoitukset, joiden perusteella muinaislinnan käyttö onnistuttiin ajoittamaan keskiajalle.

Linnoitusta rakennettiin tutkimuksen mukaan kolmessa eri vaiheessa. 1300-luvun alun ja 1400-luvun alun välille ajoittuvassa ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin puinen puolustusvarustus, joka tiettävästi uusittiin 1400-luvulla. Kolmannessa, todennäköisesti 1500-luvulle ajoittuvassa vaiheessa vanhoja valleja korotettiin tuomalla kalliolle maata, jolla peitettiin vanhan puuvarustuksen jäännökset.

Löydökset osoittautuivat niin tieteellisesti kuin paikallishistoriallisestikin merkittäviksi, sillä niiden perusteella saatiin ensimmäistä kertaa varma tieto siitä, että muinaislinnan käyttö ajoittuu keskiajalle. Tulosten perusteella ei kuitenkaan voida arvioida, milloin muinaislinnan käyttö on päättynyt. Havukkakallion muinaislinna on Pohjois-Karjalassa harvinaisuus. Maakunnasta tunnetaan ainoastaan kaksi muinaislinnaa, joista toinen sijaitsee Tuupovaaran Koverossa.

Tutkimustulokset julkaistaan avoimessa yleisötilaisuudessa 22.6. klo 17-19 Ilomantsin Runonlaulajan pirtissä (Parppeintie 3). Havukkakallion maastoon pystytetään parhaillaan sen historiasta kertovia opastauluja. Kulttuuripolun avajaisia vietetään Havukkakallion maastossa 30.6. klo 16 alkaen.

Yhteyshenkilöt

Noora Huusari, 040 1896085
noora.huusari@lumi.fi

Kuvat

Arkeologit Jasse Tiilikkala (vas.) ja Ville Laakso Havukkakallion arkeologisilla kaivauksilla elokuussa 2021.
Arkeologit Jasse Tiilikkala (vas.) ja Ville Laakso Havukkakallion arkeologisilla kaivauksilla elokuussa 2021.
Lataa
Havukkakallion arkeologisia kaivauksia. 1960-luvulla johtaneen Jouko Voionmaan tulkintojen pohjalta laadittu kartta asemoituna Laakson ja Tiilikkalan 2021 tekemien havaintojen kanssa.
Havukkakallion arkeologisia kaivauksia. 1960-luvulla johtaneen Jouko Voionmaan tulkintojen pohjalta laadittu kartta asemoituna Laakson ja Tiilikkalan 2021 tekemien havaintojen kanssa.
Lataa
Ilomantsin Havukkakallio
Ilomantsin Havukkakallio
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Lumimuutos Osuuskunta
Lumimuutos Osuuskunta
Havukkavaarantie 29
81235 Lehtoi

http://www.lumi.fi

 

OSK Lumimuutoksen toiminnan keskeisenä arvona on perinteinen suomalais-karjalainen luontosuhde, sen opetteleminen ja ymmärtäminen. Osuuskunta sijaitsee Pohjois-Karjalassa.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Lumimuutos Osuuskunta

Mikromuovia löytyi ensi kertaa Lapin Näätämö-joelta ja Inarijärveltä kansainvälisessä hankkeessa3.9.2021 15:45:23 EEST | Tiedote

Waters of Health -hanke on Pohjoismaiden ympäristörahoitusrahaston NEFCO:n tukema kaksivuotinen seurantahanke, joka on tunnistanut ensimmäiset mikromuoviesiintymät erämaisilla Näätämöjoen ja Inarijärven vesistöillä. Lisäksi saatiin seurattua ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja kyttyrälohen leviämistä Venäjällä, Norjassa ja Suomessa. Hanketta koordinoi suomalainen voittoatavoittelematon Osuuskunta Lumimuutos.

Eero Murtomäki-elokuva ja retrospektiivi 28.–29.9.2019 - Kaarne-korppi ja kuikka siivittivät isoon dokumenttielokuvaan: Suomen pisimpään jatkanut luontokuvaaja, elävä legenda Eero Murtomäki ikuistettu amerikkalaiseen tuotantoon25.9.2019 08:28:56 EEST | Tiedote

Eero Murtomäki, tunnettu mustasaarelainen luontokuvaaja ja kirjailija, on keskiössä viikonloppuna 28.–29. syyskuuta osana Vaasan kansainvälistä ilmastonmuutoskonferenssia. Tuolloin saa maailmanensi-iltansa ”Kaarneen siivillä” (On the Wings of Raven) pitkä amerikkalaisdokumenttielokuva, joka peilaa Suomen pisimpään jatkaneen luontokuvaajan uraa ja luontosuhdetta 1950-luvulta 2020-luvun porteille. Vuonna 1943 syntynyt Eero Murtomäki on tehnyt luontoelokuvia ja julkaissut luontokirjoja. Murtomäen teemoja ovat niin Merenkurkku kuin Lappikin. Pentti Linkolan ohella Murtomäki on suomalaisen luonnonsuojelun eläviä legendoja.

Tutkimusartikkeli vahvistaa: Ennallistamisohjelman pilottikohde onnistunut hidastamaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja lajikatoa17.6.2019 08:57:42 EEST | Tiedote

Uuden Polar Science -lehden artikkelissa on raportoitu kuuden vuoden ajalta suomalaisen luontoelinympäristöjen ennallistamisohjelman vertaisarvioituja tuloksia. Ne on saatu ohjelman pilottikosteikolta Linnunsuolta, Kontiolahdelta. Se on nykyään suojeltu Suomi 100 -alue. Artikkelin johtopäätökset osoittavat, että luontoarvonsa menettäneiden alueiden ennallistaminen kosteikoiksi ja soiksi on ollut tuloksekasta. Tutkimuksessa seurattiin liron ja jouhisorsan paluuta 120 hehtaarin kosteikolle, joka oli entinen turvetuotantoalue.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme