Immuunipuolustuksen tunnistushäiriö saattaa altistaa raskausmyrkytykselle

Noin viisi prosenttia raskaana olevista naisista sairastuu pre-eklampsiaan eli raskausmyrkytykseen. Suomessa pre-eklampsia johtaa usein ennenaikaisen synnytykseen, mutta etenkin kehitysmaissa tämä raskaushäiriö on yksi yleisimmistä äitikuolemien syistä.

Alttius pre-eklampsiaan on perinnöllistä; sekä äidin että isän suvussa aikaisemmin esiintynyt raskausmyrkytys lisää äidin sairastumisriskiä.

– Tutkimukseni taustalla on ajatus äidin ja lapsen immunologisesta yhteensopivuudesta, Inkeri Lokki kertoo.

Periaatteessa istukka ja sikiö ovat äidin elimistölle vierasta kudosta, johon hänen immuunipuolustuksensa tulisi reagoida. Terveessä raskaudessa äidin puolustusjärjestelmä tunnistaa nämä kudokset vaarattomiksi. Joskus tunnistus ei kuitenkaan onnistu täydellisesti, ja äidin immuunipuolustus aktivoituu.

Väitöstutkimuksessaan Lokki tarkasteli luontaisen immuniteetin puolustusmekanismien aktivoitumista istukkakudoksessa, joka muodostaa äidin ja lapsen rajapinnan. Hän havaitsi, että pre-eklampsiaraskauksista peräisin olevissa istukoissa näytti olevan enemmän luontaisen immuniteetin aktivaatiota kuin terveissä raskauksissa.

Altistavia ja suojaavia geenimuotoja

Väitöstyössä tutkittiin myös luontaisen immuniteetin tunnistukseen osallistuvia geenejä pre-eklampsiaan sairastuneilla äideillä ja terveillä verrokeilla. Pre-eklampsialle altistavia perintötekijöitä löytyi geenistä, joka tuottaa keskeisintä immunologista tunnistusta suorittavaa proteiinia, komplementtitekijä C3:a. Lisäksi proteiinin toiminnalliselta alueelta löytyi vaihtelua, joka saattaa myös vaikuttaa pre-eklampsian riskiin. Osalla väestöstä kyseinen geenialue altistaa ja osalla suojaa pre-eklampsialta.

– Koska C3-geenin säätelystä tiedetään toistaiseksi varsin vähän, emme vielä pysty sanomaan, mikä kyseisen löydöksen vaikutusmekanismi on immunologisessa tunnistuksessa tai pre-eklampsian synnyssä. Tutkittavaa siis riittää, Lokki toteaa.

Pre-eklampsia on monitekijäinen tauti, joten myös muut kuin immunologiset mekanismit vaikuttavat taudin syntyyn. Osana Lokin väitöstutkimusta julkaistiin kesällä 2017 Hypertension-lehdessä ensimmäinen pre-eklampsialta suojaava geenimuoto FLT1-geenissä. FLT1-geenituotteena muodostuu s-Flt1 proteiinia, jonka tiedetään vaikuttavan verisuonten muodostumiseen. Pre-eklampsiapotilaiden verenkierrossa s-Flt1 proteiinia on enemmän kuin terveiden verrokkien. Tämä pre-eklampsia-alttiutta vähentävä geenimuoto on suomalaisilla yli kymmenen kertaa yleisempi kuin muissa väestöissä; niitä esiintyy 3-5 prosentilla suomalaisista. (Suomalaisäideiltä löytyi raskausmyrkytykseltä suojaavia geenimuotoja)

Lokin väitöskirja on osa FINNPEC (Finnish Genetics of Pre-eclampsia Consortium) –tutkimusta, johon on kerätty näytteitä kaikissa Suomen yliopistosairaaloissa. Myös kaksi yhdysvaltalaista tutkimusryhmää, professori John P. Atkinsonin ryhmä Washingtonin yliopistosta St. Louisista ja Mark Dalyn ryhmä Broad-instituutista Bostonista osallistuivat tutkimukseen. Lokin tutkimusta ovat tukeneet Maud Kuistilan muistosäätiö, Oskar Öflunds Stiftelse sr, Alfred Kordelinin säätiö sekä Helsingin yliopisto.

Filosofian maisteri Inkeri Lokki väittelee Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa 24.11.2017 klo 12 aiheesta ”The conundrum of pre-eclampsia - from candidate genes to complement system”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Seth Wichmann auditorio, Naistenklinikka, Haarmaninkatu 2. Vastaväittäjänä on professori Ananth Karumanchi, Harvard University, USA, ja kustoksena on professori Seppo Meri. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussahttps://helda.helsinki.fi/handle/10138/228534.

Väittelijän yhteystiedot:

Sähköposti: inkeri.lokki@helsinki.fiPuh. 050 354 6009

******************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, tiedeviestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi  050 406 2043