Jyväskylän yliopisto

Isänä vankilassa: ”Se löi sitä lasia nyrkillä ja huuti, että isin syliin!”

4.11.2019 09:46:21 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Jaa
Isyys tuo vankilatuomiotaan suorittaville miehille iloa mutta myös tuskaa ja syyllisyyttä. Vankien isyyttä on aiemmin Suomessa tutkittu hyvin vähän. Kasvatustieteen tohtorit, isyystutkijat Johanna Terävä Jyväskylän yliopistosta ja Petteri Eerola Tampereen yliopistosta ovat nyt tarttuneet aiheeseen.

Tutkijat tarkastelevat miesten isyyteen liittyviä merkityksiä sekä isyyden ja vankeusrangaistuksen yhdistämiseen liitettyjä tunteita. Tutkijat ovat haastatelleet 14:sta vankilassa olevaa isää, jotka ovat iältään 26–48-vuotiaita.

– Rikos, rangaistus ja vankilatuomion tuottama stigma muuttaa ja murtaa perhesuhteita ja tuottaa perheenjäsenille monenlaisia tunteita huolesta helpotukseen. Mutta vaikka vankeus eristää lapsen arjesta, ei se tarkoita, että asema isänä lakkaisi olemasta, Terävä kertoo.

Voimauttavat ja voimia vievät tunteet

Mitä isyys miehelle merkitsee ja millaisia tunteita se tuottaa silloin, kun mies suorittaa vankilatuomiotaan? Tutkimuksen isien kertomat tunteet jakautuivat sekä voimaa antaviin, kuten rakkaus, toiveikkuus, ilo ja ylpeys, että voimaa vieviin, joita ovat pettymys, syyllisyys, katumus, pelko, viha ja huoli. Yhteen kietoutuneina nämä heittivät miehet monenlaisiin tunnemankeleihin.

Samaan aikaan kun miehet kuvasivat isänä olon tuomaa iloa ja ylpeyttä, he kertoivat isyytensä olevan usein tuskan ja syyllisyyden läpivärjäämää. Isät uskoivat, että vankilatuomio on aiheuttanut lapselle ja puolisolle anteeksiantamatonta huolta, häpeää ja kipua, joita oli paikoin vaikea kestää.

Miehet surivat erityisesti sitä, etteivät olleet läsnä lapsen arjessa kyselemässä läksyjä, asettamassa kotiintuloaikoja tai jakamassa vanhemmuutta lapsen äidin kanssa. Kiitollisuus lapsesta ja perheestä kerrottiin kuitenkin yhtenä kantavimmista tunteista: ”Kyl mä olin aika pitkälti jo päästäny irti sitten siitä perheestä ja tiesin, että mä en välttämättä tuu näkemään niitä enää ja kylhän se aika vitun rankka paikka oli." Perhe jaksoi kuitenkin elää mukana: "Ne kuitenkin jäi tohon rinnalle, kaikest huolimatta.”

Kulttuurinen hyvän isyyden malli oli miesten puheessa vahvasti läsnä ja kykenemättömyys toteuttaa tätä ihannetta sekä suretti että huoletti. Miehet toivoivat pystyvänsä olemaan tulevaisuudessa parempia isiä lapsilleen. Suurinta iloa tuotti lapsen hyvinvointi, ”kun mä nään, että lapsella on hyvä olla, se hymyilee, se osaa olla ilonen ja onnellinen pienistäkin asioista.”

Tutkimusartikkeli ”Vankeusaikana isyydelle annetut merkitykset ja jännitteiset tunteet isien kertomana” on hyväksytty julkaistavaksi Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä.

 

Lisätietoja:
KT Johanna Terävä, puh 040 831 3695, johanna.terava@jyu.fi
Jyväskylän yliopisto, kasvatustieteiden laitos, varhaiskasvatus

 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Euroopan vanhat metsät puntarissa Brysselissä: Tutkijat ja EU-päättäjät saman pöydän ääressä keskustelemassa23.9.2026 07:05:00 EEST | Tiedote

Miten Euroopan jäljellä olevat vanhat metsät tunnistetaan ja miten niiden suojelu voidaan varmistaa? Tervetuloa seuraamaan etänä 29.9.2026 järjestettävää tilaisuutta, jossa pohjoismaiset ja baltialaiset tutkijat esittelevät uuden tutkimukseen perustuvan viitekehyksen vanhojen metsien tunnistamiseen Pohjois-Euroopassa. Tilaisuudessa tarkastellaan myös Euroopan unionin mahdollisuuksia varmistaa, että jäsenmaat toteuttavat unionin biodiversiteettitavoitteita yhdenmukaisesti ja tieteelliseen näyttöön perustuen.

Jyväskylän yliopisto kutsuu keskisuomalaiset mukaan laajaan terveystutkimukseen23.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopisto on käynnistänyt laajan tutkimuksen, jossa kerätään tietoa keskisuomalaisten elämäntavoista. Kutsu kyselytutkimukseen lähetetään kaikille Keski-Suomen Biopankkiin näytteen ja yhteydenottoluvan antaneille henkilöille syksyn aikana. Tutkimukseen voi edelleen tulla mukaan antamalla biopankkinäytteen syksyn aikana. Erityisesti tutkimukseen toivotaan mukaan lisää työikäisiä ja nuoria aikuisia.

Nuoret aikuiset jakavat väärää tietoa sosiaalisista syistä, eivät tietämättömyydestä22.9.2026 12:03:58 EEST | Tiedote

Nuoret aikuiset jakavat sosiaalisen median väärää tietoa ennen kaikkea siksi, että se palvelee heidän sosiaalisia tarpeitaan – eivät sen takia, että he eivät osaisi käyttää mediaa. Tämä selviää Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun professori Vilma Luoma-ahon ja Oklahoman yliopiston apulaisprofessori Xiaochen Zhangin tuoreesta kansainvälisestä tutkimuksesta, joka julkaistiin arvostetussa Information, Communication & Society -tiedelehdessä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye