Isänä vankilassa: ”Se löi sitä lasia nyrkillä ja huuti, että isin syliin!”

Tutkijat tarkastelevat miesten isyyteen liittyviä merkityksiä sekä isyyden ja vankeusrangaistuksen yhdistämiseen liitettyjä tunteita. Tutkijat ovat haastatelleet 14:sta vankilassa olevaa isää, jotka ovat iältään 26–48-vuotiaita.
– Rikos, rangaistus ja vankilatuomion tuottama stigma muuttaa ja murtaa perhesuhteita ja tuottaa perheenjäsenille monenlaisia tunteita huolesta helpotukseen. Mutta vaikka vankeus eristää lapsen arjesta, ei se tarkoita, että asema isänä lakkaisi olemasta, Terävä kertoo.
Voimauttavat ja voimia vievät tunteet
Mitä isyys miehelle merkitsee ja millaisia tunteita se tuottaa silloin, kun mies suorittaa vankilatuomiotaan? Tutkimuksen isien kertomat tunteet jakautuivat sekä voimaa antaviin, kuten rakkaus, toiveikkuus, ilo ja ylpeys, että voimaa vieviin, joita ovat pettymys, syyllisyys, katumus, pelko, viha ja huoli. Yhteen kietoutuneina nämä heittivät miehet monenlaisiin tunnemankeleihin.
Samaan aikaan kun miehet kuvasivat isänä olon tuomaa iloa ja ylpeyttä, he kertoivat isyytensä olevan usein tuskan ja syyllisyyden läpivärjäämää. Isät uskoivat, että vankilatuomio on aiheuttanut lapselle ja puolisolle anteeksiantamatonta huolta, häpeää ja kipua, joita oli paikoin vaikea kestää.
Miehet surivat erityisesti sitä, etteivät olleet läsnä lapsen arjessa kyselemässä läksyjä, asettamassa kotiintuloaikoja tai jakamassa vanhemmuutta lapsen äidin kanssa. Kiitollisuus lapsesta ja perheestä kerrottiin kuitenkin yhtenä kantavimmista tunteista: ”Kyl mä olin aika pitkälti jo päästäny irti sitten siitä perheestä ja tiesin, että mä en välttämättä tuu näkemään niitä enää ja kylhän se aika vitun rankka paikka oli." Perhe jaksoi kuitenkin elää mukana: "Ne kuitenkin jäi tohon rinnalle, kaikest huolimatta.”
Kulttuurinen hyvän isyyden malli oli miesten puheessa vahvasti läsnä ja kykenemättömyys toteuttaa tätä ihannetta sekä suretti että huoletti. Miehet toivoivat pystyvänsä olemaan tulevaisuudessa parempia isiä lapsilleen. Suurinta iloa tuotti lapsen hyvinvointi, ”kun mä nään, että lapsella on hyvä olla, se hymyilee, se osaa olla ilonen ja onnellinen pienistäkin asioista.”
Tutkimusartikkeli ”Vankeusaikana isyydelle annetut merkitykset ja jännitteiset tunteet isien kertomana” on hyväksytty julkaistavaksi Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä.
Lisätietoja:
KT Johanna Terävä, puh 040 831 3695, johanna.terava@jyu.fi
Jyväskylän yliopisto, kasvatustieteiden laitos, varhaiskasvatus
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenTiedottaja
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Taiteen ja kulttuurin valtionavustusten leikkaukset uhkaavat toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan tuoreessa tutkimuksessa25.6.2025 12:05:37 EEST | Tiedote
Taiteen ja kulttuurin (harkinnanvaraisten) valtionavustusten leikkaukset koettelevat lähes kaikkia tukea saavia organisaatioita, erityisesti yhdistyksiä. Vaikka leikkaukset heikentävät perustoimintaa, ne rajoittavat ennen kaikkea toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Selvityksen tilasi opetus- ja kulttuuriministeriö.
Jyväskylän yliopiston uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma tarjoaa jatkotutkintoväylän bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille25.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa alkaa täysin uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma, joka tarjoaa jatkokoulutusmahdollisuuden erityisesti bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille. Vastaavaa tiedeyliopistotasoista koulutusta ei Suomessa ole muualla tarjolla.
Sosiaali- ja terveysministeriöltä 1,1 miljoonaa euroa rahoitusta Jyväskylän yliopiston sosiaalityön tutkimushankkeille24.6.2025 09:24:49 EEST | Tiedote
Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt valtionavustusta 18 sosiaalityön yliopistotasoiselle tutkimushankkeelle. Tutkimushankkeiden tavoitteena on vahvistaa sosiaalityön ja sosiaalihuollon vaikuttavuutta, laatua ja asiakasturvallisuutta sekä asiakkaiden osallisuutta ja toimijuutta sosiaalihuollossa.
Jyväskylän Kesän puheohjelmassa pohditaan sivistyksen merkitystä ajassa24.6.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Tänä vuonna Jyväskylän Kesän sivistys-teemaisessa puheohjelmassa tarkastellaan muun muassa sananvapauden ja vastuun suhdetta, koulutuksen ja demokratian tulevaisuutta sekä arkkitehtuurin roolia yhteiskunnassa. Festivaaliviikolla 2.–7.7.2025 voi osallistua myös tiedettä ja taidetta yhdistävälle luontoretkelle, jaloitella ajatuksiaan filosofien opastamana, tutustua niityn perustamiseen niittytalkoisiin osallistumalla.
Sivistyksen vuoksi -kirjan tavoitteena on sivistyneen elämän kunnianpalautus: Tervetuloa kirjan julkistamistilaisuuteen Jyväskylän Kesän avajaispäivänä ke 2.7.23.6.2025 09:09:04 EEST | Tiedote
Sivistys ei kuulu vain harvoille ja valituille, vaan meille kaikille. Sivistyksen vuoksi -kirjan kantava ajatus on, että sivistyksen tavoittelu niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla rakentaa merkityksellistä, hyvää elämää. Kirjan 32 kirjoittajaa käsittelevät sivistystä eri näkökulmista kirkastaen sivistyksen olemusta, kielen ja kulttuurin sivistävää voimaa, ruumiin sivistystä, polarisaation ja sivistyksen suhdetta sekä sivistyksen merkitystä yksilöllisenä ja yhteiskunnallisena tavoitteena. Kirjoittajajoukkoon kuuluvat muun muassa Tarja Halonen, M. A. Numminen, Jarkko Martikainen, Kirsi Piha, Juha Hurme, Julia Thurén ja Piia Viitanen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme