Isänä vankilassa: ”Se löi sitä lasia nyrkillä ja huuti, että isin syliin!”
4.11.2019 09:46:21 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Tutkijat tarkastelevat miesten isyyteen liittyviä merkityksiä sekä isyyden ja vankeusrangaistuksen yhdistämiseen liitettyjä tunteita. Tutkijat ovat haastatelleet 14:sta vankilassa olevaa isää, jotka ovat iältään 26–48-vuotiaita.
– Rikos, rangaistus ja vankilatuomion tuottama stigma muuttaa ja murtaa perhesuhteita ja tuottaa perheenjäsenille monenlaisia tunteita huolesta helpotukseen. Mutta vaikka vankeus eristää lapsen arjesta, ei se tarkoita, että asema isänä lakkaisi olemasta, Terävä kertoo.
Voimauttavat ja voimia vievät tunteet
Mitä isyys miehelle merkitsee ja millaisia tunteita se tuottaa silloin, kun mies suorittaa vankilatuomiotaan? Tutkimuksen isien kertomat tunteet jakautuivat sekä voimaa antaviin, kuten rakkaus, toiveikkuus, ilo ja ylpeys, että voimaa vieviin, joita ovat pettymys, syyllisyys, katumus, pelko, viha ja huoli. Yhteen kietoutuneina nämä heittivät miehet monenlaisiin tunnemankeleihin.
Samaan aikaan kun miehet kuvasivat isänä olon tuomaa iloa ja ylpeyttä, he kertoivat isyytensä olevan usein tuskan ja syyllisyyden läpivärjäämää. Isät uskoivat, että vankilatuomio on aiheuttanut lapselle ja puolisolle anteeksiantamatonta huolta, häpeää ja kipua, joita oli paikoin vaikea kestää.
Miehet surivat erityisesti sitä, etteivät olleet läsnä lapsen arjessa kyselemässä läksyjä, asettamassa kotiintuloaikoja tai jakamassa vanhemmuutta lapsen äidin kanssa. Kiitollisuus lapsesta ja perheestä kerrottiin kuitenkin yhtenä kantavimmista tunteista: ”Kyl mä olin aika pitkälti jo päästäny irti sitten siitä perheestä ja tiesin, että mä en välttämättä tuu näkemään niitä enää ja kylhän se aika vitun rankka paikka oli." Perhe jaksoi kuitenkin elää mukana: "Ne kuitenkin jäi tohon rinnalle, kaikest huolimatta.”
Kulttuurinen hyvän isyyden malli oli miesten puheessa vahvasti läsnä ja kykenemättömyys toteuttaa tätä ihannetta sekä suretti että huoletti. Miehet toivoivat pystyvänsä olemaan tulevaisuudessa parempia isiä lapsilleen. Suurinta iloa tuotti lapsen hyvinvointi, ”kun mä nään, että lapsella on hyvä olla, se hymyilee, se osaa olla ilonen ja onnellinen pienistäkin asioista.”
Tutkimusartikkeli ”Vankeusaikana isyydelle annetut merkitykset ja jännitteiset tunteet isien kertomana” on hyväksytty julkaistavaksi Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä.
Lisätietoja:
KT Johanna Terävä, puh 040 831 3695, johanna.terava@jyu.fi
Jyväskylän yliopisto, kasvatustieteiden laitos, varhaiskasvatus
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenTiedottaja
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto säilytti vetovoimansa korkeakoulujen yhteishaussa – viidenneksi suosituin kohde25.3.2026 12:30:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistoon haki eilen päättyneessä korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa 19 414 hakijaa, joista ensisijaisia 6 344. Viime vuodesta ensisijaisten hakijoiden määrä nousi kolme prosenttia, ja kokonaishakijamäärä pysyi lähes samana (19 477 vuonna 2025). Valtakunnallisesti kevään toisen yhteishaun hakijamäärä nousi vajaan prosentin. Hakemuksia Jyväskylän yliopistoon kertyi 25 979, mikä oli myös lähes sama kuin edellisvuonna.
QS Ranking 2026: Liikuntatieteet sijalla 45, kaikkiaan 9 Jyväskylän yliopiston alaa mukana arvostetussa listauksessa25.3.2026 12:02:00 EET | Tiedote
Vuoden 2026 QS World University Rankings by Subject -vertailun tulokset on julkaistu. Jyväskylän yliopiston aloista maailman sadan parhaan joukossa jatkoi liikuntatieteet, jonka sijoitus vertailussa on 45:s. Vahva sijoitus kertoo alan asemasta suomalaisen ja kansainvälisen liikuntatieteellisen tutkimuksen kärjessä. Viime vuonna sijoitus oli 47:s. Lähellä huippua kasvatustieteet sijoitettiin välille 101–150 ja kielitieteet välille 151–200, molemmat samoilla sijoilla kuin viime vuonna.
Suomalaistutkijat kehittivät uuden menetelmän tarkkaan molekyylikalvojen kasvatukseen25.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden lasermuokkaukseen perustuvan menetelmän, jonka avulla metalli‑orgaanisia materiaaleja voidaan kasvattaa paikallisesti molekyylin paksuinen kerros kerrallaan. Menetelmä mahdollistaa erimuotoisten kalvojen tarkan rakentamisen ja tarjoaa uusia tapoja muokata materiaalien ominaisuuksia eri käyttötarpeisiin.
Autististen nuorten avun saanti terveydenhuollossa voi olla vaikeaa – kapeat käsitykset autismista jarruna24.3.2026 06:57:00 EET | Tiedote
Tutkimuksen mukaan autististen nuorten kohtaaminen terveydenhuollossa vaikeutuu kapeiden autismikäsitysten vuoksi. Nuorten omia kokemuksia ja tietoa elämästään ei aina arvosteta, ja maskaaminen, eli autististen piirteiden peittely, jää usein ammattilaisilta tunnistamatta. Pahimmillaan tämä voi jopa estää asianmukaisen hoidon saamista. Autismi ei aina näy ulospäin odotetulla tavalla, tutkijat muistuttavat.
”Tasa-arvon esteenä on haluttomuus asettua toisen ihmisen asemaan” – Katariina Räikkönen vastaanotti Minna Canth -tasa-arvotunnustuksen20.3.2026 13:33:46 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos on myöntänyt vuoden 2026 Minna Canth -tasa-arvotunnustuksen ihmisoikeusaktivisti, vaikuttaja Katariina Räikköselle. Tunnustus jaettiin Minna Canthin päivänä 19.3. järjestetyssä tilaisuudessa Jyväskylän yliopiston Ruusupuistossa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

