Helsingin yliopistoHelsingin yliopisto

Itä-Afrikan vuoristometsistä löytyi kymmeniä tieteelle uusia jäkälälajeja

Jaa
Hankalasti tunnistettavien kesijäkälien sukulaisuussuhteet laitettiin toistakymmentä vuotta kerätyn aineiston ja DNA-tutkimuksen avulla uusiksi.
Monimuotoisten kesijäkälien DNA-tutkimus paljastaa, että suvusta löytyy runsaasti aiemmin tuntemattomia lajeja.  Kuvat: Jouko Rikkinen
Monimuotoisten kesijäkälien DNA-tutkimus paljastaa, että suvusta löytyy runsaasti aiemmin tuntemattomia lajeja. Kuvat: Jouko Rikkinen

– Pitkällinen pohjatyö on viimein paketissa, huokaa kasvitieteen professori Jouko Rikkinen Helsingin yliopistosta uunituoreen tutkimusartikkelin äärellä.

Julkaisussa paneudutaan Itä-Afrikan vuoristometsissä elävien kesijäkälien (Leptogium) lajikirjoon ja sukulaisuussuhteisiin. Tulokset perustuvat vuosina 2009–2017 kerättyyn laajaan aineistoon, johon sisältyy lähes 600 kesijäkälänäytettä.

DNA-analyysi paljasti, että aineistossa on näytteitä yli 70 eri kesijäkälälajista, joista enintään kymmenkunta kuuluu johonkin aiemmin tunnettuun lajiin. DNA-analyysi on tarpeen, sillä kesijäkälälajien silmänvarainen tunnistus on vaikeaa.

– Eri lajien rakenteessa olevat erot ovat usein vähäisiä ja tulkinnanvaraisia. Jäkälien ulkoasu vaihtelee myös huomattavasti kasvuolosuhteiden mukaan, eikä niitä voi kätevästi tunnistaa kemiallisten tuntomerkkien perusteella kuten monia muita jäkäliä, Rikkinen toteaa.

Lajintunnistuksen ongelmien vuoksi eri puolilta maailmaa löydettyjen, ulkoisesti toisiaan enemmän tai vähemmän muistuttavien kesijäkälien on perinteisesti uskottu kuuluvan samaan lajiin. Esimerkiksi Suomessa kasvavan sinikesijäkälän ja purokesijäkälän on uskottu elävän myös Itä-Afrikan trooppisissa sademetsissä. Uudet tutkimustulokset viittaavat siihen, että monet kesijäkälälajit ovat itse asiassa suppea-alaisia, ja lajeja on huomattavasti aiemmin luultua enemmän.

– Samansuuntaisia tuloksia on saatu monista muistakin jäkäläsuvuista, joiden monimuotoisuutta on viime aikoina selvitetty DNA-menetelmien avulla, kertoo dosentti Ulla Kaasalainen, joka oka työskentelee sekä Helsingin yliopiston Luonnontieteellisessä keskusmuseossa Luomuksessa että vetää trooppisiin jäkäliin keskittyvää tutkimushanketta sakalaisessa Göttingenin yliopistossa.

Artikkeli:

Ulla Kaasalainen, Veera Tuovinen, Paul M. Kirika, Neduvoto P. Mollel, Andreas Hemp and Jouko Rikkinen. Diversity of Leptogium (Collemataceae, Ascomycota) in East African Montane Ecosystems. Microorganisms 2021, 9(2), 314; https://doi.org/10.3390/microorganisms9020314

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jouko Rikkinen, professori, Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS / bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
jouko.rikkinen@helsinki.fi, puh. 050 415 0426
https://www.helsinki.fi/fi/ihmiset/henkilohaku/jouko-rikkinen-9027407


Ulla Kaasalainen, tutkija, Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, Helsingin yliopisto
ulla.kaasalainen@helsinki.fi
https://www.helsinki.fi/fi/ihmiset/henkilohaku/ulla-kaasalainen-9105417

Kuvat

Monimuotoisten kesijäkälien DNA-tutkimus paljastaa, että suvusta löytyy runsaasti aiemmin tuntemattomia lajeja.  Kuvat: Jouko Rikkinen
Monimuotoisten kesijäkälien DNA-tutkimus paljastaa, että suvusta löytyy runsaasti aiemmin tuntemattomia lajeja. Kuvat: Jouko Rikkinen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tiedeviestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki, @AgriForHelsinki

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye