Itä-Afrikan vuoristometsistä löytyi kymmeniä tieteelle uusia jäkälälajeja
– Pitkällinen pohjatyö on viimein paketissa, huokaa kasvitieteen professori Jouko Rikkinen Helsingin yliopistosta uunituoreen tutkimusartikkelin äärellä.
Julkaisussa paneudutaan Itä-Afrikan vuoristometsissä elävien kesijäkälien (Leptogium) lajikirjoon ja sukulaisuussuhteisiin. Tulokset perustuvat vuosina 2009–2017 kerättyyn laajaan aineistoon, johon sisältyy lähes 600 kesijäkälänäytettä.
DNA-analyysi paljasti, että aineistossa on näytteitä yli 70 eri kesijäkälälajista, joista enintään kymmenkunta kuuluu johonkin aiemmin tunnettuun lajiin. DNA-analyysi on tarpeen, sillä kesijäkälälajien silmänvarainen tunnistus on vaikeaa.
– Eri lajien rakenteessa olevat erot ovat usein vähäisiä ja tulkinnanvaraisia. Jäkälien ulkoasu vaihtelee myös huomattavasti kasvuolosuhteiden mukaan, eikä niitä voi kätevästi tunnistaa kemiallisten tuntomerkkien perusteella kuten monia muita jäkäliä, Rikkinen toteaa.
Lajintunnistuksen ongelmien vuoksi eri puolilta maailmaa löydettyjen, ulkoisesti toisiaan enemmän tai vähemmän muistuttavien kesijäkälien on perinteisesti uskottu kuuluvan samaan lajiin. Esimerkiksi Suomessa kasvavan sinikesijäkälän ja purokesijäkälän on uskottu elävän myös Itä-Afrikan trooppisissa sademetsissä. Uudet tutkimustulokset viittaavat siihen, että monet kesijäkälälajit ovat itse asiassa suppea-alaisia, ja lajeja on huomattavasti aiemmin luultua enemmän.
– Samansuuntaisia tuloksia on saatu monista muistakin jäkäläsuvuista, joiden monimuotoisuutta on viime aikoina selvitetty DNA-menetelmien avulla, kertoo dosentti Ulla Kaasalainen, joka oka työskentelee sekä Helsingin yliopiston Luonnontieteellisessä keskusmuseossa Luomuksessa että vetää trooppisiin jäkäliin keskittyvää tutkimushanketta sakalaisessa Göttingenin yliopistossa.
Artikkeli:
Ulla Kaasalainen, Veera Tuovinen, Paul M. Kirika, Neduvoto P. Mollel, Andreas Hemp and Jouko Rikkinen. Diversity of Leptogium (Collemataceae, Ascomycota) in East African Montane Ecosystems. Microorganisms 2021, 9(2), 314; https://doi.org/10.3390/microorganisms9020314
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jouko Rikkinen, professori, Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS / bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
jouko.rikkinen@helsinki.fi, puh. 050 415 0426
https://www.helsinki.fi/fi/ihmiset/henkilohaku/jouko-rikkinen-9027407
Ulla Kaasalainen, tutkija, Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, Helsingin yliopisto
ulla.kaasalainen@helsinki.fi
https://www.helsinki.fi/fi/ihmiset/henkilohaku/ulla-kaasalainen-9105417
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tiedeviestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki, @AgriForHelsinki
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme