Itämeren silakanpoikaset kuoriutuvat aikaisemmin ja kasvavat nopeammin
Silakka on kaupallisesti Suomen tärkein kalalaji ja merkittävä osa Itämeren ekosysteemiä. Silakan lisääntymisaikaisilla olosuhteilla voikin olla kertautuvia vaikutuksia koko alueen ekosysteemiin.
Äskettäin ilmestyneen tutkimuksen mukaan silakan poikasvaiheen kehitys on aikaistunut. Tämä viittaa siihen, että silakka kutee aiemmin ja poikaset kasvavat nopeammin.
– Kehitysvauhti on aikaistunut lähes kahdeksalla päivällä vuosikymmenessä. Muutoksen vahvoina ajureina ovat olleet veden lämpötilan nousun lisäksi klorofylli a:n määrä vedessä. Klorofylli a:n määrä toimii mittarina, joka kuvaa silakanpoikasten ruokavarantoja, toteaa tutkijatohtori Benjamin Weigel Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.
– Tutkimuksen tulokset kuvaavat ilmastonmuutoksen vaikutuksia Itämeren ekosysteemiin ja yhteen sen avainlajeista, sanoo tutkimusohjelman johtaja Meri Kallasvuo Luonnonvarakeskus Lukesta.
Muutokset silakan elinkierron ajoittumisessa voivat osoittautua kriittisiksi lajin elinvoimaisuuden kannalta, jos varsinkin silakan elämän alkuvaiheessa sopivien saalislajien esiintyminen ei osu yksiin silakanpoikasten esiintymisen kanssa. Silloin silakanpoikasille ei riitä tarpeeksi sopivaa ravintoa.
Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkijat hyödynsivät Suomen Itämeren rannikolta yli 22 vuoden ajan kerättyä silakan poikasaineistoa. Haasteena oli kuitenkin se, että silakanpoikasten kuoriutumisen ajankohdasta ei yleensä ole tarkkaa havaintoa.
– Siksi mallinsimme sekä silakan poikasten esiintymistodennäköisyyttä että erikokoisten poikasten suhteellista osuutta kevään ja kesän kuluessa. Päättelimme hetken, jolloin vastakuoriutuneiden poikasten esiintymistodennäköisyys on suurin. Lisäksi päättelimme ensimmäisen ajankohdan, jolloin isojen poikasten osuus koko poikasmäärästä on merkittävä. Vastakuoriutuneiden poikasten esiintymistodennäköisyyden aikaistuminen ja aikaisempi isojen poikasten suhteellinen osuus merkitsevät sitä, että kuteminen on aikaistunut ja poikaset kehittyneet aiempaa nopeammin, Benjamin Weigel kertoo.
Artikkeli:
Weigel B, Mäkinen J, Kallasvuo M, Vanhatalo J (2021) Exposing changing phenology of fish larvae by modeling climate effects on temporal early life-stage shifts. Mar Ecol Prog Ser 666:135-148. https://doi.org/10.3354/meps13676
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Benjamin Weigel, benjamin.weigel@helsinki.fi, puh. 044 975 0883
https://researchportal.helsinki.fi/en/persons/benjamin-weigel
@Benjamin_Weigel
Meri Kallasvuo, meri.kallasvuo@luke.fi, puh. 02953 27070
https://www.luke.fi/en/henkilosto/meri-kallasvuo/
@merikallas
Jarno Vanhatalo, jarno.vanhatalo@helsinki.fi, puh. 050 317 5494
https://www2.helsinki.fi/en/researchgroups/environmental-and-ecological-statistics
@JarnoVanhatalo
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki, @AgriForHelsinki
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme