Itsemurhien määrä kasvoi Suomessa vuonna 2017 – Valtakunnallista itsemurhien ehkäisyohjelmaa odotetaan
Nuorten itsemurhakuolleisuus on laskenut vain vähän viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2017 itsemurhaan kuoli 107 alle 25-vuotiasta.
”On todellakin hyvä, että Suomessa on viimein valmisteilla itsemurhien ehkäisystrategia vuosiksi 2019-2030. Nyt on tärkeää huolehtia sen hyvästä valmistelusta ja kattavasta toimeenpanosta”, sanoo kriisikeskustoimintojen johtaja Outi Ruishalme Mielenterveysseurasta.
”Tehokkaita keinoja itsemurhien ehkäisemiseksi kyllä tiedetään: Varhain saatava keskusteluapu, hoitojärjestelmän laadun parantaminen ja hoitoon pääsyn helpottaminen, eri ammattikuntien kouluttaminen itsetuhoisuuden puheeksi ottoon, mielenterveyden edistäminen ja mielenterveystaitojen vahvistaminen sekä itsemurhakeinojen, kuten ampuma-aseiden tai lääkkeiden, saatavuuden sääntely.”
Suomessa tehdään enemmän itsemurhia kuin EU-alueella keskimäärin. Kahden viime vuoden nouseva trendi korostaa entisestään tarvetta valtakunnalliselle ja kattavalle strategialle itsemurhien vähentämiseksi.
Suomen Mielenterveysseura avasi maaliskuussa osana kriisikeskustoimintoja Itsemurhien ehkäisykeskuksen, joka toimii Helsingissä ja Kuopiossa. Itsemurhien ehkäisykeskuksen syksyllä käynnistämä ”Mitä kuuluu” -kampanja kannustaa kysymään kuulumisia ja kohtaamaan ihmisen, josta on huolissaan.
Mitä kuuluu -kampanjan kotisivut: www.mitakuuluu.fi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Outi Ruishalme, kriisikeskustoimintojen johtaja
+358 40 542 6164
outi.ruishalme@mielenterveysseura.fi
Tietoja julkaisijasta
Suomen Mielenterveysseura tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. Mielenterveysseura puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Seura koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia. Mielenterveysseuran toimintaa tuetaan Veikkauksen tuotoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta MIELI Suomen Mielenterveys ry
Suru voi vaikuttaa myös kehollisesti22.4.2024 14:46:10 EEST | Tiedote
Torstaina alkava Surukonferenssi käsittelee elämää läheisen kuoleman jälkeen. Ensimmäistä kertaa konferenssissa keskustellaan laajemmin myös surun kehollisista vaikutuksista.
Kehysriihen päätökset romuttavat järjestöjen auttamistyön17.4.2024 18:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisen terveyden ja hyvinvoinnin yksi tukijalka, järjestöjen ennaltaehkäisevä työ ja matalan kynnyksen auttaminen, on vakavasti uhattuna. Kehysriihen päätös leikata jopa kolmannes sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksista tarkoittaa useiden toimintojen lakkauttamista eli useiden avun tarpeessa olevien ryhmien tuen loppumista. Myös MIELI ry:n kyky vahvistaa mielenterveyttä ja tarjota kriisiapua tulee päätöksen myötä heikkenemään.
Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä11.4.2024 08:01:16 EEST | Tiedote
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.
Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä11.4.2024 07:51:31 EEST | Tiedote
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.
Den psykiska hälsan bland personer bosatta i Finland har försvagats också efter coronapandemin3.4.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
En femtedel av finländarna i arbetsför ålder känner av betydande psykisk belastning. Mest belastade är personer i åldern 20 – 39 år. Dessutom har stressnivåerna stigit i alla befolkningsgrupper. Den försvagade psykiska hälsan syns i MIELI rf:s krishjälp.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme