Kuluttajien tekemiin ostopäätöksiin vaikuttavat entistä enemmän tuotteiden ja palveluiden tuotannosta aiheutuvat ympäristövaikutukset. Yritykset ovatkin yhä kiinnostuneempia viestimään tuotteidensa ympäristövaikutuksista erilaisin keinoin.

Valistuneen päätöksen tekemistä helpottamaan on kehitetty monia ympäristömerkkejä. Ympäristömerkkien sekä erilaisten ympäristöväittämien kirjo onkin viime vuosina lisääntynyt niin paljon, että niiden välillä navigoiminen alkaa olla niin kuluttajille kuin yrityksillekin todellinen haaste. Mikä tuote on oikeasti ympäristöystävällisempi? Entä mitä menetelmiä yrityksen tulisi käyttää tuottaakseen luotettavaa tietoa kuluttajien tarpeisiin? Erilaisten ympäristöväitteiden- ja merkkien sekamelskassa vaarana on, että kuluttajat menettävät luottamuksensa tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutuksista kertovaan viestintään.

Tästä alkaa EU:n ympäristöjalanjäljen tarina. Se syntyi tarpeesta luoda elinkaariarviointia parempi menetelmä tuotteiden ympäristövaikutusten vertailua varten. Elinkaariarviointi on menetelmä, jolla arvioidaan muun muassa tuotteen tai palvelun koko elinkaareen liittyviä ympäristövaikutuksia. Menetelmää käytetään laajasti tutkimuksessa ja liiketoiminnassa.

Vaikka menetelmä on standardoitu, se on mahdollista toteuttaa monin eri tavoin. Tämä saattaa johtaa siihen, että samalle tuotteelle saadaan erilaisia tuloksia. EU:n ympäristöjalanjäljen tavoitteena on parantaa erityisesti tuotteiden vaikutusarvioinnin johdonmukaisuutta ja tulosten vertailukelpoisuutta saman tuoteryhmän sisällä.

EU:n ympäristöjalanjälki asettaa yhtäläiset ja yksityiskohtaiset ohjeet tuoteryhmäkohtaiseen ympäristöjalanjäljen laskentaan. Se soveltuu siten paremmin tuotepolitiikan välineeksi ja sen käyttöönotto voi vahvistaa vihreiden tuotteiden markkinoita.

EU:n ympäristöjalanjälki on tullut jäädäkseen

Itse asiassa EU:n ympäristöjalanjälki hyväksyttiin virallisesti jo vuonna 2021, ja se onkin löytänyt tiensä Euroopan lainsäädäntöön. Ympäristöjalanjälki mainitaan tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusten arviointimenetelmänä muun muassa parhaillaan ajankohtaisessa ekosuunnitteludirektiivin muutosehdotuksessa.

Vaikka ympäristöjalanjäljen tulevaisuus on edelleen epäselvä, menetelmän sisällyttäminen tärkeisiin EU-säädöksiin osoittaa, että ympäristöjalanjälki on tullut jäädäkseen.

Eri teollisuudenalojen edelläkävijäyrityksiä on ollut mukana ympäristöjalanjälkilaskennan sääntöjen kehittämisessä. Ne ovat saaneet siitä kilpailuetua. Ympäristöjalanjäljen metodologian ymmärtäminen onkin yrityksille hyvin tärkeää.

Tassunjälki-hankkeessa (2021–22) Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto (Fifur) on testannut ympäristöjalanjälkimenetelmän soveltamista tuotteisiinsa. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa toimiala lisäsi ymmärrystään menetelmästä, sen eduista ja rajoituksista, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) asiantuntemusta hyödyntäen.

Hankkeen tärkein havainto on, että ympäristöjalanjäljen toteuttaminen toimialatasolla on haastavaa. Menetelmä on monimutkainen ja vaatii syvällistä perehtymistä ja asiantuntemusta. On siis selvää, että menetelmän soveltamiseen tulevaisuudessa laajemmin eri toimialoilla tullaan tarvitsemaan asiantuntijatukea.

Mikään menetelmä ei ole heti alussa täydellinen. Tämä koskee myös EU:n ympäristöjalanjälkeä. Euroopan komissiolle tullaan antamaan kehitysehdotuksia Tassunjälki-hankkeesta saatujen kokemusten perusteella.

Yritysten kannattaa nyt seurata tilannetta aktiivisesti, sillä ympäristöjalanjälki voi tulevaisuudessa olla ainoa hyväksyttävä menetelmä viestiä tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutuksista Euroopan yhteismarkkinoilla. Yritysten on siis aika ryhtyä valmistautumaan siihen.

Jáchym Judl on tutkija, joka on kiinnostunut kaikesta elinkaariarviointiin liittyvästä. Hän käyttää menetelmää maailman pelastamiseen. Vapaa-ajallaan hän viettää aikaa kahden tyttärensä kanssa, seuraa (sähkö)autojen maailmaa ja yrittää pysyä perillä siitä, mitä kaikkea maailmassa tapahtuu.

Suvi Lehtoranta työskentelee erikoistutkijana SYKEssä. Hän tutkii biomassojen hyödyntämisen elinkaarisia ympäristövaikutuksia. Vapaa-ajallaan hän hengähtää merellä tai nuotion äärellä perheen ja koiranpennun kanssa.

Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.