Jarkko Heinonen jatkaa liikennekäytävävaltuuskunnan sihteerinä

Liikennekäytävävaltuuskunta edistää niin sanotun Välimeri–Skandinavia-ydinverkkokäytävän toteutusta Suomessa. Sen tärkein yksittäinen osa on niin sanottu Tunnin juna, jolla tarkoitetaan Helsinki–Turku-ratayhteyden kehittämistä. Sihteerin tehtävässä valtuuskunnan alusta asti toiminut Jarkko Heinonen pitää tehtävän jatkumista tärkeänä hankkeen toiminnan kannalta.

”Vaikka tavoite ja näkemys Tunnin junan saavuttamisen tärkeydestä on alusta asti ollut hyvin selkeä, niin tämän tyyppinen työ on aina hyvin pitkä ja pala palalta rakentuva prosessi. Hyviä jatkajia työlle olisi kyllä ollut siirtyessäni itse pois kauppakamarin palveluksesta, mutta toisaalta tietynlainen pysyvyys on tämän tyyppisissä pitkän tähtäimen hankkeissa myös eduksi”, Heinonen kiteyttää.

Hän jatkaa tehtävässä erittäin mielellään.

”Olen henkilökohtaisesti pitänyt valtuuskunnan työtä paitsi tärkeänä niin myös tavattoman mielenkiintoisena tehtävänä. Siksi en epäröinyt yhtään, kun jatkomahdollisuutta mietittiin”, Heinonen sanoo.

Tällä hetkellä Tunnin juna -hankkeessa on meneillään Espoo–Lohja–Salo-oikoradan suunnittelu, johon tarvittavat rahat istuva hallitus myönsi kehysriihessään viime huhtikuussa.

Heinonen muistuttaa, että vaikka suunnittelu on käynnissä, on edelleen koko ajan ylläpidettävä keskustelua Tunnin junan todellisista vaikutuksista Suomen kilpailukykyyn.

”Liian usein satsaukset infrastruktuuriin nähdään ikään kuin vain kuluerinä, vaikka kyse on investoinnista. Ja aivan samoin kuin yrityksen investointi, tunnin junakin itse asiassa tuottaa enemmän kuin mitä sen toteuttamiseen kuluu resursseja. Kyse ei ole vain siitä, että Helsingin ja Turun välillä kuljetaan nopeammin, vaan siitä, miten se vaikuttaa yritysten toimintaedellytyksiin ja sitä kautta Suomen kilpailukykyyn”, hän muistuttaa.

Heinosen mielestä olisi hyvä miettiä myös sitä, millä eri rahoitustavoilla tämän tyyppisiä isoja ja pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavia julkisia investointeja olisi mahdollista ja tehokkainta toteuttaa.

Seuraava iso asia on investoinnin toteuttamiseen tarvittavan rahoituksen saaminen. Kokonaisuuteen kuuluu paitsi Espoo–Salo-oikoradan rakentaminen, niin myös Espoon kaupunkiradan rakentaminen sekä Turku–Salo-yhteysvälin parantaminen.

”Toivon, että liikkumisen edellytysten parantamisen todellinen merkitys kansantalouden kannalta otetaan päätöksenteossa huomioon”, hän toteaa.