Ravinteet talteen

HSY:ssä kehitetyn RAVITA^TM-prosessin lähtökohtana on jäteveden sisältämän fosforin erottaminen jätevedenpuhdistamolla syntyvästä lietteestä. Fosfori otetaan talteen jätevedenpuhdistusprosessin jälkikäsittelyvaiheessa, jossa fosforia ja kiinteää ainesta poistetaan jätevedestä tavallisesti esimerkiksi kiekkosuodatuksen avulla. RAVITA-prosessin avulla jätevedestä poistettu fosfori jalostetaan fosforihapoksi – neitseellisten luonnonvarojen käytön lisäksi lisäksi prosessin avulla voidaan vähentää myös vesistöihin päätyvää ravinnekuormitusta. Prosessin avulla voidaan ottaa talteen jopa yli 60 prosenttia jätevedenpuhdistamon fosforikuormasta.

Vuosina 2021 - 2022 toteutetussa ja Ympäristöministeriön tukemassa RAHI-hankkeessa keskityttiin erityisesti RAVITA-prosessin toteuttamiseen aiempaa suuremmassa mittakaavassa.

- Hankkeessa muun muassa testattiin RAVITA:n välituotteen eli kemiallisen lietteen tuotantoa täydessä laitosmittakaavassa sekä skaalattiin prosessin liuotus- ja uuttovaiheet täyden mittakaavan koelaitosta varten, kertoo hankkeen projektipäällikkö Maria Valtari. Toteutimme hankkeen yhteistyössä Jyväskylän Seudun Puhdistamon ja Porvoon veden kanssa, ja prosessi voikin tulosten perusteella soveltua hyvin useille suomalaisille puhdistamoille, hän jatkaa.

Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla toteutetuissa koeajoissa onnistuttiin tuottamaan RAVITA-prosessiin jalostettavaksi soveltuvaa lietettä puhdistamon jälkisuodatusvaiheessa. Yhteistyössä Porvoon veden kanssa tarkasteltiin sitä, millaisia muutoksia fosforin talteenotto edellyttäisi olemassa olevaan puhdistusprosessiin.

Hiili sidotuksi

RAHI-hankkeessa pilotoitu pyrolyysiprosessi jalostaa fosforin talteenottoa edelleen sitoen samalla osan lietteen hiilestä stabiiliin muotoon. Lopputuotteena muodostuu puuhiilen tapaista lietehiiltä. Hankkeessa mm. optimoitiin pyrolyysiprosessia koetoimintalaitoksella sekä tarkasteltiin mahdollisuuksia puhdistamolietteestä tehdyn lietehiilen hyödyntämiseen esimerkiksi biojätteen mädätysprosessissa ja lannoitteena. Osahankkeen toteutuksesta vastasivat HSY ja Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK.

- Kokeiden perusteella voidaan todeta, että prosessikokonaisuus ja teknologia soveltuvat jätevesilietteen käsittelyyn. Tulosten perusteella vaikuttaa, että lietebiohiilen lisääminen vakauttaa biojätteen mädätysprosessia, hillitsee haitallisten rikkivetyjen määrää biokaasussa, sitoo ammoniumtyppeä lietehiileen sekä lisää mahdollisuuksia hiilen pitkäaikaiseen varastointiin maahan mädätteen mukana. Lisäksi kasvatus- ja peltokokeissa on saatu lupaavia tuloksia lietehiilen lannoitevaikutuksista, kertoo HSY:n projektipäällikkö Linda Röman.

Kaksivuotinen RAHI-hanke päättyi joulukuussa 2022. HSY jatkaa jäteveden ravinteiden talteenottoon ja hiilen sidontaan liittyvää kehitystyötä ensi vuonna käynnistyvässä RAHI 2 -jatkohankkeessa. Myös RAHI 2 -hankkeelle on myönnetty Ympäristöministeriön tukea.