Johtajuuskokemuksista oppiminen voi avata portin yritysten ja työntekijöiden menestykselle

Johtajuuden tutkimuksessa huomio on kohdistunut erityisesti sen tunnistamiseen jaettuna ja yhdessä eri osapuolten luomana ilmiönä, myyttisemmän sankarijohtaja-näkökulman sijaan. Lisäksi erilaiset vaihtoehtoiset ja kriittiset tarkastelukulmat johtajuuteen ovat saaneet kasvavaa huomiota. KL Antti Uskin tutkimus osoittaa, miten johtajuuden oppiminen voi näitä näkökulmia vasten toteutua käytännössä.

– Johtajaksi tuleminen on pikemminkin sosiaalinen prosessi kuin pelkkä yksilön uravalinta. Omaa päämäärätietoisuutta ja mahdollisuuksiin tarttumista tarvitaan, mutta hyvin paljon riippuu muista tekijöistä. Näitä ovat esimerkiksi suotuisa kasvuympäristö sekä se, että tulee työuransa aikana löydetyksi jonkun kokeneen johtajan toimesta, Uski toteaa.

Oppiminen tapahtuu kokemuksia tarkastelemalla

Tutkimusaineisto koostuu 16 teollisuusyritystaustaisen johtajan haastatteluista. Tutkimuksessa tunnistettiin johtajuuskokemuksia, joita oli kertynyt tarkkailemalla muiden johtamista sekä toimimalla omakohtaisesti työntekijän ja johtajan rooleissa.

– Johtajuuden oppimisen kannalta nimenomaan kokemukset ovat tärkeitä. Niihin liittyvä tunnejälki voi herättää vielä vuosien jälkeen kysymyksiä, mitä tuossa arjen johtamistilanteessa oikein tapahtui ja miksi. Siten johtajuuskokemusten tarkastelu voi mahdollistaa niistä oppimisen.

Kokemusten tarkastelu voi kuitenkin vinoutua, ellei johtaja huomaa oman valta-asemansa merkitystä. Hän saattaa luottaa liikaa omaan tulkintaansa, vaikka lopulta johtajuuden laatua määrittää oleellisesti työntekijän kokemus.

– Ei välttämättä ole helppoa saada työntekijöiden kokemusta aidosti esiin. Tutkimuksessa löytyi kuitenkin keinoja, joilla johtaja voi tavoitteellisesti pyrkiä luomaan turvallisia ja kunnioittavia olosuhteita työntekijän näkökulmalle, Uski kertoo.

Piilossa olevat rakenteet määrittävät johtajuutta

Tutkimuksessa havaittiin, että joidenkin johtajuuskokemusten tarkastelu voi auttaa tunnistamaan yrityksen johtajuutta määrittäviä rakenteita. Nämä ovat usein piilossa olevia ja suojattuja.

– Rakenteelliset tekijät määrittävät ja rajaavat yrityksessä toteutuvaa johtajuutta. Kuitenkin sinänsä yksittäisten johtajuuskokemusten tarkastelun kautta päästään kiinni koko työyhteisön kannalta keskeisiin olettamuksiin, Uski toteaa.

Joskus johtajuutta määrittävät olettamukset voivat olla luonteeltaan sellaisia, että niistä on ainakin pitkällä aikavälillä haittaa työntekijöiden lisäksi myös yrityksen päämäärille. Siksi niiden korjaaminen voi olla ratkaisevan tärkeää, väittelijä painottaa.

Johtajuuskokemukset voivat paljastaa sekä ristiriidan että ratkaisun

Tutkimus osoittaa, että tietoisesti toteutettava johtajuuskokemusten tarkastelu voi mahdollistaa sekä ristiriidan että sitä koskevan ratkaisun löytymisen.

– Kun työyhteisössä tunnistetaan paremmin johtajuuden haittatekijöitä, kuten jotakin ihmisryhmää lannistavia toimintatapoja, voidaan toteuttaa terävä ryhtiliike. Voidaan esimerkiksi tarkastella yhdessä, miten tällainen toiminta vaikuttaa yrityksen perustehtävän hoitamiseen ja muuttaa toimintatapoja.

Uski esittelee väitöskirjassaan ratkaisuksi oppiva johtaja -mallin, joka auttaa hahmottamaan johtajana oppimisen kokonaisuutta.

– Oppiva johtaja ei ole yhteen henkilöön personoituva määritelmä, vaan ideaali. Se tarjoaa kuitenkin kouriintuntuvia välineitä tarkastella ja muuttaa johtajuutta suomalaisissa yrityksissä ja organisaatioissa, Uski kertoo.

– Menestyviä johtajia ohjaa tietynlainen nöyryys. Kun ymmärtää, ettei homma voi olla koskaan täysin hanskassa, kestää ammattiin väistämättä liittyvää epävarmuutta paremmin. Samalla on luontevaa arvostaa aidosti toisten havaintoja ja näkökulmia, Uski toteaa.

Kasvatustieteen lisensiaatti Antti Uskin kasvatustieteen väitöskirja ”Oppiva johtaja suomalaisissa teollisuusyrityksissä” tarkastetaan julkisesti Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa perjantaina 28.5.2021 klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii professori Pia Heilmann (Itä-Suomen yliopisto). Kustoksena toimii dosentti Matti Rautiainen kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnasta. Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta linkin kautta: https://r.jyu.fi/dissertation-uski-280521

Yleisö voi esittää tilaisuuden lopussa mahdolliset kysymyksensä kustoksen puhelinnumeroon +358 40 8053 368.

Julkaisutiedot

Väitöskirja on julkaistu Jyväskylän yliopiston väitöstutkimusten JYU Dissertations -sarjassa, numero 387, Jyväskylä 2021, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8668-1 (PDF). Linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8668-1

Taustatiedot

KL, EMBA Antti Uski on työskennellyt yli 13 vuoden ajan henkilöstöjohtamisen tehtävissä pääasiallisesti kemianteollisuudessa ja lyhyen jakson Tampereen yliopistossa. Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella hän toimi koulutustehtävissä 2001–2007. Väitöskirjaa Uski on tehnyt työnsä ohella ja ollut jaksoja kokoaikaisella opintovapaalla. Tutkimusta on tukenut taloudellisesti Liikesivistysrahasto Helvi ja Aarre Weisteen rahastosta.

Lisätietoja

Antti Uski, puh. 0400 399624