Jyväskylän yliopisto

Johtajuuskokemuksista oppiminen voi avata portin yritysten ja työntekijöiden menestykselle

Jaa

Tuore väitöstutkimus paljastaa johtajaksi tulemisen olevan yksilön valintojen lisäksi ennen kaikkea sosiaalinen prosessi. Myös johtajan ammatilliset kasvukokemukset käynnistyvät työarjen vuorovaikutustilanteissa. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstyö esittelee mallin, joka auttaa johtajia oppimaan hyödyntämään näitä kokemuksia tietoisesti.

KL, EMBA Antti Uski väittelee 28.5.2021. Kuva: Studio Suvi Roiko
KL, EMBA Antti Uski väittelee 28.5.2021. Kuva: Studio Suvi Roiko

Johtajuuden tutkimuksessa huomio on kohdistunut erityisesti sen tunnistamiseen jaettuna ja yhdessä eri osapuolten luomana ilmiönä, myyttisemmän sankarijohtaja-näkökulman sijaan. Lisäksi erilaiset vaihtoehtoiset ja kriittiset tarkastelukulmat johtajuuteen ovat saaneet kasvavaa huomiota. KL Antti Uskin tutkimus osoittaa, miten johtajuuden oppiminen voi näitä näkökulmia vasten toteutua käytännössä.

– Johtajaksi tuleminen on pikemminkin sosiaalinen prosessi kuin pelkkä yksilön uravalinta. Omaa päämäärätietoisuutta ja mahdollisuuksiin tarttumista tarvitaan, mutta hyvin paljon riippuu muista tekijöistä. Näitä ovat esimerkiksi suotuisa kasvuympäristö sekä se, että tulee työuransa aikana löydetyksi jonkun kokeneen johtajan toimesta, Uski toteaa.

Oppiminen tapahtuu kokemuksia tarkastelemalla

Tutkimusaineisto koostuu 16 teollisuusyritystaustaisen johtajan haastatteluista. Tutkimuksessa tunnistettiin johtajuuskokemuksia, joita oli kertynyt tarkkailemalla muiden johtamista sekä toimimalla omakohtaisesti työntekijän ja johtajan rooleissa.

– Johtajuuden oppimisen kannalta nimenomaan kokemukset ovat tärkeitä. Niihin liittyvä tunnejälki voi herättää vielä vuosien jälkeen kysymyksiä, mitä tuossa arjen johtamistilanteessa oikein tapahtui ja miksi. Siten johtajuuskokemusten tarkastelu voi mahdollistaa niistä oppimisen.

Kokemusten tarkastelu voi kuitenkin vinoutua, ellei johtaja huomaa oman valta-asemansa merkitystä. Hän saattaa luottaa liikaa omaan tulkintaansa, vaikka lopulta johtajuuden laatua määrittää oleellisesti työntekijän kokemus.

– Ei välttämättä ole helppoa saada työntekijöiden kokemusta aidosti esiin. Tutkimuksessa löytyi kuitenkin keinoja, joilla johtaja voi tavoitteellisesti pyrkiä luomaan turvallisia ja kunnioittavia olosuhteita työntekijän näkökulmalle, Uski kertoo.

Piilossa olevat rakenteet määrittävät johtajuutta

Tutkimuksessa havaittiin, että joidenkin johtajuuskokemusten tarkastelu voi auttaa tunnistamaan yrityksen johtajuutta määrittäviä rakenteita. Nämä ovat usein piilossa olevia ja suojattuja.

– Rakenteelliset tekijät määrittävät ja rajaavat yrityksessä toteutuvaa johtajuutta. Kuitenkin sinänsä yksittäisten johtajuuskokemusten tarkastelun kautta päästään kiinni koko työyhteisön kannalta keskeisiin olettamuksiin, Uski toteaa.

Joskus johtajuutta määrittävät olettamukset voivat olla luonteeltaan sellaisia, että niistä on ainakin pitkällä aikavälillä haittaa työntekijöiden lisäksi myös yrityksen päämäärille. Siksi niiden korjaaminen voi olla ratkaisevan tärkeää, väittelijä painottaa.

Johtajuuskokemukset voivat paljastaa sekä ristiriidan että ratkaisun

Tutkimus osoittaa, että tietoisesti toteutettava johtajuuskokemusten tarkastelu voi mahdollistaa sekä ristiriidan että sitä koskevan ratkaisun löytymisen.

– Kun työyhteisössä tunnistetaan paremmin johtajuuden haittatekijöitä, kuten jotakin ihmisryhmää lannistavia toimintatapoja, voidaan toteuttaa terävä ryhtiliike. Voidaan esimerkiksi tarkastella yhdessä, miten tällainen toiminta vaikuttaa yrityksen perustehtävän hoitamiseen ja muuttaa toimintatapoja.

Uski esittelee väitöskirjassaan ratkaisuksi oppiva johtaja -mallin, joka auttaa hahmottamaan johtajana oppimisen kokonaisuutta.

– Oppiva johtaja ei ole yhteen henkilöön personoituva määritelmä, vaan ideaali. Se tarjoaa kuitenkin kouriintuntuvia välineitä tarkastella ja muuttaa johtajuutta suomalaisissa yrityksissä ja organisaatioissa, Uski kertoo.

– Menestyviä johtajia ohjaa tietynlainen nöyryys. Kun ymmärtää, ettei homma voi olla koskaan täysin hanskassa, kestää ammattiin väistämättä liittyvää epävarmuutta paremmin. Samalla on luontevaa arvostaa aidosti toisten havaintoja ja näkökulmia, Uski toteaa.

Kasvatustieteen lisensiaatti Antti Uskin kasvatustieteen väitöskirja ”Oppiva johtaja suomalaisissa teollisuusyrityksissä” tarkastetaan julkisesti Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa perjantaina 28.5.2021 klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii professori Pia Heilmann (Itä-Suomen yliopisto). Kustoksena toimii dosentti Matti Rautiainen kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnasta. Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta linkin kautta: https://r.jyu.fi/dissertation-uski-280521

Yleisö voi esittää tilaisuuden lopussa mahdolliset kysymyksensä kustoksen puhelinnumeroon +358 40 8053 368.

Julkaisutiedot

Väitöskirja on julkaistu Jyväskylän yliopiston väitöstutkimusten JYU Dissertations -sarjassa, numero 387, Jyväskylä 2021, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8668-1 (PDF). Linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8668-1

Taustatiedot

KL, EMBA Antti Uski on työskennellyt yli 13 vuoden ajan henkilöstöjohtamisen tehtävissä pääasiallisesti kemianteollisuudessa ja lyhyen jakson Tampereen yliopistossa. Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella hän toimi koulutustehtävissä 2001–2007. Väitöskirjaa Uski on tehnyt työnsä ohella ja ollut jaksoja kokoaikaisella opintovapaalla. Tutkimusta on tukenut taloudellisesti Liikesivistysrahasto Helvi ja Aarre Weisteen rahastosta.

Lisätietoja

Antti Uski, puh. 0400 399624

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kirke Hassinen
Viestinnän asiantuntija

kirke.m.hassinen@jyu.fi, puh. 050 462 6920

Kuvat

KL, EMBA Antti Uski väittelee 28.5.2021. Kuva: Studio Suvi Roiko
KL, EMBA Antti Uski väittelee 28.5.2021. Kuva: Studio Suvi Roiko
Lataa
Kuva: Studio Suvi Roiko
Kuva: Studio Suvi Roiko
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Hyvä juoksukyky edistää tehokasta aineenvaihduntaa myös ikääntyessä12.6.2021 08:30:00 EEST | Tiedote

Juoksukyky kertoo terveydestä ja ennustaa odotettavissa olevia elinvuosia. Toistaiseksi ei tiedetä, missä määrin perinnöllinen juoksukyky vaikuttaa kehon aineenvaihduntaan ikääntymisen yhteydessä. Jyväskylän ja Shanghain yliopistojen yhteistyönä tehty tutkimus selvitti perimän ja ikääntymisen vaikutuksia eri kudosten aineenvaihduntaan ja havaitsi, että rasvakudoksella voi olla aiempaa suurempi merkitys terveelle vanhenemiselle.

Väitös 18.6.2021: Taitavia tenavia ympäri Suomen: lapset tietävät olevansa hyviä liikkujia, mutta motorisissa taidoissa löytyi alueellisia eroja Suomen sisällä (Niemistö)10.6.2021 07:30:00 EEST | Tiedote

Lasten motoriset taidot paranevat iän myötä. Liikuntaharrastaminen ja ulkona vietetty aika sekä temperamenttipiirteet, kuten lapsen aktiivisuus ja kyky ylläpitää tarkkaavaisuutta, tukevat motoristen taitojen oppimista. Maaseudulla asuvilla lapsilla oli parhaimmat motoriset taidot Suomessa, selviää tuoreesta Jyväskylän yliopiston väitöstutkimuksesta. Yleisesti alle kouluikäiset lapset kokevat olevansa hyviä liikkujia.

Väitös 19.6.2021: ”Pystynkö minä?” – Lasten uskomukset omista kyvyistään merkityksellisiä lukutaidon kehittymiselle (Peura)9.6.2021 10:00:00 EEST | Tiedote

Lasten myönteiset uskomukset omista kyvyistään lukemisessa vahvistavat lukutaidon kehitystä, selviää tuoreesta väitöskirjatutkimuksesta. Myönteiset kokemukset oppimistilanteista auttavat kehittämään uskoa omiin kykyihin, mutta huolestuttavaa on, että osa lapsista kokee saavansa vähemmän kannustavaa palautetta ja vertaiskokemuksia lukemisessa ajan myötä.

Tekoäly tunnistaa nuoret, joiden kestävyyskunto on tulevaisuudessa heikko9.6.2021 07:30:00 EEST | Tiedote

Hyvällä kestävyyskunnolla on yhteys nuorten terveyteen ja fyysiseen aktiivisuuteen. Heikkoa kestävyyskuntoa voidaan kehittää elintapainterventioilla, mutta toimenpiteiden kohdentaminen murrosikäisillä on haastavaa, sillä aiemmin käytetyissä menetelmissä on epätarkkuutta yksilötasolla. Tuore tutkimus osoitti, että nuoria joille elintapainterventioita voidaan suositella, pystytään tunnistamaan tekoälyn avulla kokonaisvaltaisen elämäntilanteen perusteella.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme