Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Johtamiskäytännöillä on merkittävä yhteys yritysten tuottavuuden kasvuun

Jaa

Yritysten johtamiskäytännöt vaikuttavat merkittävällä tavalla tuottavuuteen, ilmenee tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Korkeampi johtamisen taso on yhteydessä korkeampaan työn tuottavuuteen, ja toimipaikkojen johtamiskäytännöt voivatkin selittää jopa 24 prosenttia havaitusta tuottavuusvaihtelusta. Osuus on lähes yhtä suuri kuin tieto- ja viestintätekniikalla ja suurempi kuin tutkimus- ja kehittämistoiminnalla. Toimipaikkojen johtamiskäytäntöjen ja tuottavuuden välinen yhteys riippuu johtajien koulutustasosta ja sitä kautta heihin sitoutuneen inhimillisen pääoman määrästä. Tulokset kannustavat parantamaan yritysten johtamiskäytäntöjä tuottavuuden ja kilpailukyvyn edistämiseksi.

Johtamiskäytäntöjen ja tuottavuuden välillä havaitun yhteyden voimakkuus riippuu johtajien koulutustasosta ja sitä kautta heihin sitoutuneen inhimillisen pääoman määrästä, toteaa tutkimuksen toteuttanut Etlan tutkimusassistentti Roope Ohlsbom.
Johtamiskäytäntöjen ja tuottavuuden välillä havaitun yhteyden voimakkuus riippuu johtajien koulutustasosta ja sitä kautta heihin sitoutuneen inhimillisen pääoman määrästä, toteaa tutkimuksen toteuttanut Etlan tutkimusassistentti Roope Ohlsbom.

Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että johtamiskäytäntöjen tasoa kuvaavat mittarit korreloivat voimakkaasti yritystason kannattavuuden, tuottavuuden ja kasvun kanssa. Johtamiskäytännöillä tarkoitetaan yritysten lattiatason käytössä olevia menettelytapoja, kuten esimerkiksi tuotannon seurantaa ja raportoimista.

Johtamiskäytäntöjen ja työn tuottavuuden välillä onkin tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan voimakas yhteys, ilmenee Etlan tutkimusassistentti Roope Ohlsbomin tänään julkaistusta tutkimuksesta Management Practices Drive Productivity – But Not Without Human Capital (Etla Working Paper 88). Tutkimus on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa hanketta, jossa kerättiin kyselyllä tietoa Suomen teollisuuden toimipaikkojen johtamiskäytännöistä. Kyselyllä kartoitettiin suorituksen arviointia ja seurantaa, tavoitteiden asettamista sekä kannustimia toimipaikoissa, ja vastaukset pisteytettiin niin että strukturoidut käytännöt saivat korkeamman arvon.

Tulokset yhdistettiin suomalaisiin rekisteriaineistoihin, jolloin pystyttiin tarkastelemaan johtamisen vaikutusta tuottavuuteen. Tulosten mukaan kymmenen prosenttia korkeampi johtamiskäytäntöpistemäärä on yhteydessä keskimäärin 7,1 prosenttia korkeampaan työn tuottavuuteen.

– Kun tarkastellaan selitysosuuksia, yritysten johtamiskäytännöt voivat selittää jopa 24 prosenttia havaitusta tuottavuusvaihtelusta. Tämä on yhtä suuri osuus kuin tieto- ja viestintätekniikalla ja jopa suurempi kuin tutkimus- ja kehittämistoiminnalla sekä inhimillisellä pääomalla, Etlan Ohlsbom toteaa.

Inhimillisellä pääomalla merkittävä rooli johtamiskäytännöissä

Johtamiskäytännöistä saatava hyöty on erisuuruinen eri toimipaikoilla, joilla on erilaiset ominaisuudet. Tarkemmin sanottuna johtamiskäytäntöjen ja tuottavuuden välillä havaitun yhteyden voimakkuus riippuu johtajien koulutustasosta ja sitä kautta heihin sitoutuneen inhimillisen pääoman määrästä. Etlan Ohlsbomin mukaan tämä on tärkeä havainto, koska yksittäisen yrityksen inhimillistä pääomaa mitataan usein koko henkilökunnan koulutustasolla.

– Inhimillisen pääoman mittarit ovat useimmiten erittäin vahvasti painotettuja ei-johtajien ominaisuuksilla, koska suurin osa työntekijöistä ei ole johtajia. Suomalaisella aineistolla työntekijät on kuitenkin mahdollista jakaa johtajiin ja ei-johtajiin, toisin kuin aiemmissa tutkimuksissa. Tämä on merkittävää, sillä näin voidaan mitata inhimillistä pääomaa nimenomaan johtamisen kontekstissa, Ohlsbom painottaa.

Tulosten perusteella yritysten johtamiskäytäntöjä tulisikin parantaa tuottavuuden ja kilpailukyvyn edistämiseksi. Tämä on olennaista erityisesti yrityksissä ja toimialoilla, joissa inhimillisen pääoman intensiteetti on jo valmiiksi korkea. Tulokset kannustavat myös parantamaan yritysten tuottavuutta esimerkiksi koulutuspanostuksilla, jotka edistäisivät inhimillisen pääoman muodostumista.

Ohlsbom, Roope: Management Practices Drive Productivity – But Not Without Human Capital (Etla Working Paper 88)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Johtamiskäytäntöjen ja tuottavuuden välillä havaitun yhteyden voimakkuus riippuu johtajien koulutustasosta ja sitä kautta heihin sitoutuneen inhimillisen pääoman määrästä, toteaa tutkimuksen toteuttanut Etlan tutkimusassistentti Roope Ohlsbom.
Johtamiskäytäntöjen ja tuottavuuden välillä havaitun yhteyden voimakkuus riippuu johtajien koulutustasosta ja sitä kautta heihin sitoutuneen inhimillisen pääoman määrästä, toteaa tutkimuksen toteuttanut Etlan tutkimusassistentti Roope Ohlsbom.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Metsien hakkuilla merkittävä vaikutus hiilinieluihin – korona voimisti tilapäisesti Suomen nieluja19.7.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Vuosittain korjatulla runkopuun määrällä eli hakkuukertymällä on yllättävänkin suuri vaikutus hiilinielujen kehitykseen. Tämä käy ilmi Etlan tuoreesta tutkimuksesta. Hakkuut heikentävät vuotuista hiilinielua liki kaksinkertaisesti runkopuun mukana metsästä poistuvaan hiilimäärään verrattuna. Suomen metsänielut voimistuivat huomattavasti vuonna 2020, kun hakkuut vähenivät metsäteollisuuden kokeman koronashokin seurauksena.

Etla: Suomenkin syytä ottaa käyttöön pysyvä t&k-verotukijärjestelmä30.6.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Suomen pitäisi uudistaa t&k-verohuojennusmallinsa pysyväksi ja koskemaan laajemmin yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaa. Tuoreen Etla Muistion mukaan kansainvälinen tutkimus antaa näyttöä siitä, että t&k-verotuet lisäävät sekä tutkimus- ja kehityspanostuksia että patentointia. Etlan aineistoanalyysi kertoo, että enemmän tukea tarjoavissa maissa yritykset myös investoivat enemmän tutkimukseen ja kehitykseen suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suomessa käyttöönotettava t&k-verotukijärjestelmä on kuitenkin suunniteltava huolella.

Suomi jäänyt tutkimus- ja kehittämisrahoituksessa kauas kilpailijamaista – osaajapula jarruttaa t&k-investointeja22.6.2021 09:03:25 EEST | Tiedote

Tutkimus- ja kehittämistoiminta on Suomessa kasvamassa, mutta hallituksen tavoittelemaa neljän prosentin t&k-intensiteettiä ei näillä näkymin saavuteta vuoteen 2030 mennessä. Tänään julkistetun tutkimuksen mukaan Ruotsi, Baltian maat ja Saksa ovat Suomen kovimmat kilpailijat yritysten t&k-toiminnan sijaintipaikkoina. Suuryritysten tutkimus- ja kehitystoiminnassa Suomi on säilyttänyt kilpailukykynsä, mutta toimintaympäristön isot muutokset tai osaavan henkilöstön saatavuusongelmien jatkuminen voivat muuttaa asetelman.

Suomi nousi 11. sijalle IMD:n kilpailukykyvertailussa – asema parani, kun koronapandemia iski muualle Suomea pahemmin17.6.2021 11:00:00 EEST | Tiedote

Suomi nousee sijalle 11 tänään julkaistussa 63 maan kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Sijoitus on Suomen paras kokonaissijoitus sitten vuoden 2009. Suomen suhteellinen asema IMD-vertailussa parani, koska kansantalouden kohtaama negatiivinen shokki niin tuotantoon kuin työllisyyteenkin oli koronakriisivuonna 2020 keskimääräistä pienempi. Pandemia kohteli siis Suomen taloutta vähemmän ankarasti kuin monia muita talouksia. Sveitsi nousi vertailun kärkipaikalle ja Ruotsi toiselle sijalle. Viime vuoden ykkönen Singapore putosi sijalle 5.

Digibarometri 2021: Suomi säilyttää kakkossijan digitaalisuuden hyödyntämisessä – verkkokaupan kehityksessä Suomi ei kuitenkaan yllä kärjen vauhtiin16.6.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Suomi sijoittuu digitaalisuuden hyödyntämisessä jo toistamiseen hopeasijalle maiden välisessä vertailussa, ilmenee tuoreesta 2021 Digibarometristä. Ykköspaikalla Suomi on julkisen sektorin vertailussa, ja myös yrityksissä sijoitus on noussut muutaman pykälän. Sen sijaan kansalaisten digitaidoissa sijoitus on heikentynyt. Barometrin erityisteema on tänä vuonna verkkokauppa, joka on viime vuosina kasvanut Suomessa verrattain hitaasti. Verkkokaupan kehitys on ollut monin paikoin Euroopassa Suomea nopeampaa ja moni itäisen Euroopan maa on noussut jo kehityksessä Suomen rinnalle tai ohi.

Taloustutkimuslaitosten yhteinen hanke avaa nuorille asumisen hintaa ja koulutusvalintojen merkitystä9.6.2021 00:01:00 EEST | Tiedote

Taloustutkimuslaitosten uniikki yhteistyö Taloustieteen taju tekee selkoa taloustieteeseen osana Tutkitun tiedon teemavuotta 2021. Hanke käynnistyy virallisesti ensimmäisten nuorille ja nuorille aikuisille suunnattujen sisältöjen ja verkkosivujen valmistuttua. Ensimmäisinä aiheina ovat asumisen kustannukset sekä koulutusvalintojen vaikutukset myöhempään työelämään. Tulevan kesän ja syksyn sisältöihin haetaan ideoita myös yleisöltä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme