Johtoryhmät ovat kaikkein tuulisimpia paikkoja suomalaisissa pörssiyhtiöissä

Keskuskauppakamarin Huipulla tuulee – vaihtuvuus pörssiyhtiöiden johdossa -selvitys valottaa vaihtuvuutta suomalaisten pörssiyhtiöiden johdossa. Selvitys kattaa kaikkien suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitukset, toimitusjohtajat ja johtoryhmät.

“Pörssiyhtiöiden johtoa koskeva keskustelu kietoutuu pitkälti palkitsemisen ympärille. Huomaamatta jää usein, kuinka tuulisia nämä paikat ovat”, toteaa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.

Vuonna 2017 toimitusjohtaja vaihtui 16 suomalaisessa pörssiyhtiössä, mikä vastaa 13 prosenttia kaikista pörssiyhtiöistä. Toimitusjohtajan toimikausi pörssiyhtiön johdossa on keskimäärin 5,1 vuoden pituinen.

“Yrityksen hallitus voi päättää toimitusjohtajan irtisanomisesta jopa hyvin nopealla aikataululla, sillä toimitusjohtajilla ei ole virallista työsuhdetta eikä lakisääteistä irtisanomissuojaa”, Linnainmaa toteaa.

Pörssiyritysten kansainvälistyminen näkyy myös johtajanimityksissä. Viime vuonna nimitetyistä uusista toimitusjohtajista 19 prosenttia oli ulkomaalaisia. Ulkomaalaisten osuus pörssiyhtiöiden johdossa on alhaisempi kuin Euroopassa keskimäärin. Kansainvälinen keskiarvo ulkomaalaisten toimitusjohtajien nimityksissä on kuitenkin samalla tasolla kuin Suomessa.

Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajat ovat keskimäärin 52-vuotiaita, ja yli 60- tai alle 40-vuotiaat toimitusjohtajat ovat harvinaisia. Yhtiön kokoluokka vaikuttaa toimitusjohtajan ikään, sillä suurissa yhtiöissä toimitusjohtaja on keskimäärin vanhempi kuin pienemmissä yhtiöissä.

Vuonna 2017 vain 19 prosenttia toimitusjohtajanimityksistä tuli talon sisältä. Osuus on Linnainmaan mukaan kansainvälisessä vertailussa melko alhainen.

“Kun 81 prosenttia nimityksistä tulee talon ulkopuolelta, seuraajasuunnittelu ei välttämättä ole toimivaa”, Linnainmaa arvioi.

Neljännes johtoryhmien jäsenistä vaihtui 2017

Kaikkien nopeinta johtajakierto on johtoryhmissä, joissa vaihtuvuus on erittäin suuri. Johtoryhmien jäsenistä oli vuonna 2017 peräti 26 prosenttia uusia. Johtoryhmän jäsenten palvelusaika on keskimäärin vain 3,7 vuotta, naisilla ainoastaan 2,8 vuotta. Ainakin osittain tämä johtuu siitä, että naisia on viime vuosina nimitetty aiempaa enemmän johtoryhmiin. Peräti 86 prosenttia johtoryhmien naisista on nimitetty vuodesta 2011 lukien. Yli puolet, 55 prosenttia jäsenistä on toiminut johtoryhmässä 0–2 vuotta.

Eri johtoryhmätehtävistä myyntijohtajien palvelusajat ovat keskimäärin pisimmät, 4,4 vuotta ja markkinointijohtajan lyhimmät, vain 2,8 vuotta. Tältäkin osin luvut sisältävät ainoastaan johtoryhmään kuuluvat myynti- ja markkinointijohtajat.

“Markkinointijohtajan pestien lyhyys kertoo epäilemättä siitä, että kyseinen vastuualue on murroksessa. Markkinointiin kuuluvat modernin käsityksen mukaan tuotteisiin liittyvät strategiset ratkaisut, kaupallistaminen, brändäys, asiakaskokemus ja jopa konsernitason strategian suunnittelu ja täytäntöönpano. Odotustason kasvu ilmeisesti näkyy johtajakierrossa”, arvioi Linnainmaa.

Johtoryhmien jäsenet ovat keskimäärin hieman nuorempia kuin toimitusjohtajat. Johtoryhmien jäsenistä lähes puolet, 46 prosenttia, on 41–50-vuotiaita. Vain 4 prosenttia johtoryhmien jäsenistä on 61-vuotiaita tai vanhempia. Naiset ovat keskimäärin miehiä nuorempia, sillä johtoryhmiin kuuluvista naisista 41–50-vuotiaita on 51 prosenttia ja 12 prosenttia sitä nuorempia. Miehillä vastaavat luvut ovat 45 ja 9 prosenttia.

“Luvut kertovat naisten noususta aiempaa useammin johtoryhmiin. Nuorista johtoryhmän  jäsenistä naisia on 28 prosenttia”, Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turunen arvioi.

Hallitusjäsenyyden kesto keskimäärin alle viisi vuotta

Viidennes pörssiyhtiöiden hallitusten kokoonpanoista vaihtuu vuosittain. Hallitusjäsenyyksien kesto on keskimäärin 4,8 vuotta. Naisilla hallitusjäsenyyksien kesto on selvästi miehiä alempi: keskimäärin vain 3 vuotta.

Tämä johtuu siitä, että naisia on viimeisen viiden vuoden aikana nimitetty hallituksiin huomattavasti aiempaa enemmän.Vuonna 2017 suurten pörssiyhtiöiden hallituksiin nimitetyistä uusista jäsenistä peräti 46 prosenttia oli naisia.

Toisaalta poikkeuksellisen pitkäaikaiset hallituksen jäsenet ovat lähes kaikki miehiä.Tällaisten yli 10 vuotta kestäneiden hallitusjäsenyyksien osuus on 12 prosenttia. “Usein näin pitkien hallitusjäsenyyksien taustalla on esimerkiksi merkittävä osakeomistus yhtiössä tai muu vastaava taustatekijä. Pisimmillään hallitusjäsenyys on kestänyt yhtäjaksoisesti 46 vuotta”, Turunen toteaa.

FAKTABOKSI Hallitukset: Vuonna 2017 suomalaisissa pörssiyhtiöissä oli hallituspaikkoja yhteensä 768 Vuonna 2017 hallituspaikat jakaantuivat yhteensä 660 eri henkilölle – 488 miehelle ja 172 naiselle Noin viidesosa hallitusten jäsenistä vaihtuu vuosittain Hallitusjäsenyyden kesto keskimäärin 4,8 vuotta. Naisilla 3,0 vuotta. Toimitusjohtajat: Toimitusjohtajilla ei ole lakisääteistä irtisanomissuojaa, sillä kysymyksessä ei ole työsuhde Vuonna 2017 toimitusjohtaja vaihtui 13 prosentissa yhtiöistä Noin 19 prosenttia uusista toimitusjohtajista oli ulkomaalaisia Noin 19 prosenttia uusista toimitusjohtajista nimitettiin yrityksen sisältä vuonna 2017 Johtoryhmät: Vuonna 2017 johtoryhmien koko oli keskimäärin 7,25 henkilöä Vuonna 2017 suomalaisten pörssiyhtiöiden johtoryhmissä toimi yhteensä 781 henkilöä (toimitusjohtajat mukaan laskettuna 906) Palvelusaika kestää keskimäärin 3,7 vuotta Markkinointijohtajilla on keskimäärin kaikkein lyhyin palvelusaika: 2,8 vuotta

Keskuskauppakamarin Huipulla tuulee – vaihtuvuus pörssiyhtiöiden johdossa -selvitys kattaa kaikki Helsingin pörssin päälistalla olevat suomalaiset yhtiöt. Tiedot perustuvat yhtiöiden nettisivuillaan ilmoittamiin tietoihin. Tiedot on kerätty hallitusten jäsenten osalta kevätkaudella 2017. Hallitusten osalta selvitys kattaa 123 pörssiyhtiötä, joista 28 on large cap -yhtiöitä, 37 mid cap -yhtiötä ja 58 small cap -yhtiöitä. Johtoryhmien ja toimitusjohtajien osalta tiedot on kerätty syyskuussa 2017. Tältä osin selvitys kattaa 125 pörssiyhtiötä, joista 28 on large cap -yhtiöitä, 39 mid cap -yhtiötä ja 58 small cap -yhtiöitä.