Joka neljäs vauva maailmassa syntyy liian pienenä tai liian aikaisin. Tutkijat esittävät menetelmiä tilanteen parantamiseksi
Vuonna 2020 arviolta 135 miljoonasta elävänä syntyneestä lapsesta joka neljäs (35,3 miljoonaa) syntyi ennenaikaisesti tai pienikokoisena. Valtaosa näistä syntyi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.
Tekemällä toimenpiteitä erityisesti 81:ssä alhaisen tulotason ja keskitulotason maassa (low- and middle-income countries, LMIC), voitaisiin vuosittain estää arviolta 566 000 vauvaa syntymästä kuolleena ja 5,2 miljoonaa vauvaa syntymästä ennenaikaisesti tai pienikokoisena.
Tampereen yliopiston lastentautiopin professori Per Ashornin johtama kansainvälinen ryhmä tutkijoita on julkaissut uuden artikkelisarjan arvostetussa lääketieteen The Lancet -aikakauslehdessä.
Artikkelisarjassa esitetään kahdeksan äitiysneuvolan toimenpidettä, joilla voitaisiin tukea raskaana olevien naisten terveyttä:
- Hivenaine- ja vitamiinitablettien jakelu odottaville äideille
- Oireettoman virtsatieinfektion seulonta ja hoito
- Syfiliksen eli kupan seulonta ja hoito
- Neuvonta tupakoinnin lopettamiseksi
- Proteiinipitoisten lisäravinteiden anto aliravituille äideille
- Malarian ehkäisy malariaverkoilla ja lääkkeellisin keinoin (malarian esiintyvyysalueilla)
- Pieniannoksinen aspiriinihoito äideille, joilla on suurentunut ennenaikaisen synnytyksen riski
- Keltarauhashormonihoito äideille, joilla on suurentunut ennenaikaisen synnytyksen riski
Lisäksi artikkelissa esitetään kahta toimenpidettä, jotka voivat vähentää ennenaikaisena syntyvien lasten kuolleisuutta ja muita ongelmia: äidille ennen synnytystä annettava kortikosteroidihoito sekä syntyvän lapsen napanuoran katkaisun viivästyttäminen. Yhdessä nämä kymmenen toimenpidettä voisivat vuosittain estää jopa 476 000 vastasyntyneen vauvan kuoleman.
Artikkelisarjassa arvioidaan, että toimien toteuttaminen maksaisi noin 1,1 miljardia dollaria vuodessa.
Tarve kansallisille toimijoille ja globaaleille kumppaneille
Kirjoittajat korostavat, että jo aiemmin asetettuja kansainvälisiä tavoitteita ennenaikaisten syntymien ja alhaisen syntymäpainon ehkäisemisessä ei olla saavutettu.
Esimerkiksi Maailman terveysjärjestö WHO:n asettama tavoite on ollut se, että pienikokoisina syntyvien vauvojen määrä vähenisi 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2012 tasosta. Arvioitu vuotuinen vähennys on kuitenkin ollut vain 0,59 prosenttia.
Tutkijat esittävätkin, että naisten hoito raskauden ja synnytyksen aikana tulisi olla laadukkaampaa, ja erityisesti, että toimia tehtäisiin alhaisen tulotason ja keskitulotason maissa.
‒ Huolimatta useista maailmanlaajuisista sitoumuksista ja tavoitteista, joka neljäs vauva maailmassa syntyy liian pienenä tai liian aikaisin. Meillä on kuitenkin tietoa nykyisen tilanteen muuttamiseksi, sanoo lastentautiopin professori Per Ashorn Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
‒ Ennenaikaisten syntymien ja pienipainoisina syntyvien lasten osuuden merkittävä vähentäminen maksaisi vuosittain noin 1,1 miljardia dollaria, mutta se on vain murto-osa siitä, mitä kansainvälisiin terveysohjelmiin muutoin sijoitetaan. Tarvitsemme kansallisia toimijoita ja globaaleja kumppaneita priorisoimaan, edistämään ja investoimaan toimia kiireellisesti.
”Series on small vulnerable newborns”
Lancet-lehden julkaisema, tuore Series on small vulnerable newborns on viiden artikkelin kokoelma, jossa tarkastellaan vauvojen syntymistä liian pienenä tai liian aikaisin sekä näyttöön perustuvia toimenpiteitä, jotka täysimääräisesti toteutettuina parantaisivat pienten, haavoittuvien vauvojen selviytymistä ja terveyttä. Vastasyntyneiden lisäksi toimenpiteet hyödyttävät myös äitejä sekä yhteiskuntaa laajemmin.
Artikkelisarja julkaistaan tiistaina 9.5.2023 Lontoossa The Lancet -lehdessä ja julkistetaan Kapkaupungissa, Etelä-Afrikassa.
Artikkelien kirjoitukseen osallistui 55 tutkijaa yli 20 yliopistosta ympäri maailman.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätiedot:
Professori Per Ashorn, per.ashorn@tuni.fi, p. +358 40 7280 354
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
MoniCardi yhteistyöhön maailman johtavan uuden sukupolven siruvalmistajan kanssa12.11.2025 14:43:29 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston tuore spinoff-yritys MoniCardi ja yhdysvaltalainen Ambiq ovat julkaisseet yhdessä teknisen selvityksen, joka osoittaa MoniCardin sydänanalytiikan toimivuuden Ambiqin edistyneillä mikrosiruilla. Yhteistyön ansiosta esimerkiksi hyvinvointia ja sydänsairauksia voidaan seurata yhä moninaisimmilla laitteilla entistä helpommin ja tehokkaammin.
Yhteenkuuluvuuden johtaminen voi olla avain työpaikan kasvuun10.11.2025 13:31:30 EET | Tiedote
Keskustelu suomalaisen johtamisen haasteista saa tuoreen näkökulman Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen uudesta tutkimuksesta. Tulosten mukaan työpaikan yhteenkuuluvuuden – eli työyhteisön identiteetin – johtaminen voi olla ratkaiseva tekijä kasvun ja innovaatioiden synnyttämisessä. Vielä vaikuttavampia tuloksia saavutetaan, kun yhteenkuuluvuutta johdetaan yhdessä.
Väitös: Yhteisöllisyys ja yksilölliset voimavarat tukevat opiskelijoiden hyvinvointia poikkeusaikoina10.11.2025 11:10:45 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan psykologian maisteri Tiia Toivonen tarkasteli suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden opiskeluhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä koronapandemian aikana ja sen jälkeen. Tutkimus osoittaa, että opiskeluhyvinvoinnin tukeminen edellyttää sekä yhteisöllisten että yksilöllisten voimavarojen vahvistamista – myös poikkeusaikojen jälkeen.
Väitös: Sarveiskalvon limbus-alueen mallinnus auttaa kehittämään sokeuden kantasoluhoitoja5.11.2025 08:50:00 EET | Tiedote
Diplomi-insinööri Maija Kauppila hyödynsi väitöstutkimuksessaan ihmisen monikykyisistä kantasoluista erilaistettuja limbaalisia kantasoluja ja kehitti 3D-biotulostamalla laboratoriomallin ihmisen sarveiskalvon limbuksesta. Tulokset voivat tulevaisuudessa parantaa hoitomahdollisuuksia potilaille, jotka kärsivät vaikeasta sarveiskalvoperäisestä sokeudesta.
Väitös: Renessanssiteatterin tutkimus toi uutta tietoa Shakespearesta4.11.2025 09:30:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan FM Niko Suominen tutkii Englannin renessanssiteatteria puhujalavana ja sillä esitettyjä näytelmiä useiden vuosikymmenten halki käytyinä väittelyketjujen sarjoina. Väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa niin Shakespearen kuin hänen aikalaistensa toimijuudesta sekä julkisista näkökannoista ja haastaa siten totunnaiset nykyluennat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
