Joka neljäs vauva maailmassa syntyy liian pienenä tai liian aikaisin. Tutkijat esittävät menetelmiä tilanteen parantamiseksi
Vuonna 2020 arviolta 135 miljoonasta elävänä syntyneestä lapsesta joka neljäs (35,3 miljoonaa) syntyi ennenaikaisesti tai pienikokoisena. Valtaosa näistä syntyi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.
Tekemällä toimenpiteitä erityisesti 81:ssä alhaisen tulotason ja keskitulotason maassa (low- and middle-income countries, LMIC), voitaisiin vuosittain estää arviolta 566 000 vauvaa syntymästä kuolleena ja 5,2 miljoonaa vauvaa syntymästä ennenaikaisesti tai pienikokoisena.
Tampereen yliopiston lastentautiopin professori Per Ashornin johtama kansainvälinen ryhmä tutkijoita on julkaissut uuden artikkelisarjan arvostetussa lääketieteen The Lancet -aikakauslehdessä.
Artikkelisarjassa esitetään kahdeksan äitiysneuvolan toimenpidettä, joilla voitaisiin tukea raskaana olevien naisten terveyttä:
- Hivenaine- ja vitamiinitablettien jakelu odottaville äideille
- Oireettoman virtsatieinfektion seulonta ja hoito
- Syfiliksen eli kupan seulonta ja hoito
- Neuvonta tupakoinnin lopettamiseksi
- Proteiinipitoisten lisäravinteiden anto aliravituille äideille
- Malarian ehkäisy malariaverkoilla ja lääkkeellisin keinoin (malarian esiintyvyysalueilla)
- Pieniannoksinen aspiriinihoito äideille, joilla on suurentunut ennenaikaisen synnytyksen riski
- Keltarauhashormonihoito äideille, joilla on suurentunut ennenaikaisen synnytyksen riski
Lisäksi artikkelissa esitetään kahta toimenpidettä, jotka voivat vähentää ennenaikaisena syntyvien lasten kuolleisuutta ja muita ongelmia: äidille ennen synnytystä annettava kortikosteroidihoito sekä syntyvän lapsen napanuoran katkaisun viivästyttäminen. Yhdessä nämä kymmenen toimenpidettä voisivat vuosittain estää jopa 476 000 vastasyntyneen vauvan kuoleman.
Artikkelisarjassa arvioidaan, että toimien toteuttaminen maksaisi noin 1,1 miljardia dollaria vuodessa.
Tarve kansallisille toimijoille ja globaaleille kumppaneille
Kirjoittajat korostavat, että jo aiemmin asetettuja kansainvälisiä tavoitteita ennenaikaisten syntymien ja alhaisen syntymäpainon ehkäisemisessä ei olla saavutettu.
Esimerkiksi Maailman terveysjärjestö WHO:n asettama tavoite on ollut se, että pienikokoisina syntyvien vauvojen määrä vähenisi 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2012 tasosta. Arvioitu vuotuinen vähennys on kuitenkin ollut vain 0,59 prosenttia.
Tutkijat esittävätkin, että naisten hoito raskauden ja synnytyksen aikana tulisi olla laadukkaampaa, ja erityisesti, että toimia tehtäisiin alhaisen tulotason ja keskitulotason maissa.
‒ Huolimatta useista maailmanlaajuisista sitoumuksista ja tavoitteista, joka neljäs vauva maailmassa syntyy liian pienenä tai liian aikaisin. Meillä on kuitenkin tietoa nykyisen tilanteen muuttamiseksi, sanoo lastentautiopin professori Per Ashorn Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
‒ Ennenaikaisten syntymien ja pienipainoisina syntyvien lasten osuuden merkittävä vähentäminen maksaisi vuosittain noin 1,1 miljardia dollaria, mutta se on vain murto-osa siitä, mitä kansainvälisiin terveysohjelmiin muutoin sijoitetaan. Tarvitsemme kansallisia toimijoita ja globaaleja kumppaneita priorisoimaan, edistämään ja investoimaan toimia kiireellisesti.
”Series on small vulnerable newborns”
Lancet-lehden julkaisema, tuore Series on small vulnerable newborns on viiden artikkelin kokoelma, jossa tarkastellaan vauvojen syntymistä liian pienenä tai liian aikaisin sekä näyttöön perustuvia toimenpiteitä, jotka täysimääräisesti toteutettuina parantaisivat pienten, haavoittuvien vauvojen selviytymistä ja terveyttä. Vastasyntyneiden lisäksi toimenpiteet hyödyttävät myös äitejä sekä yhteiskuntaa laajemmin.
Artikkelisarja julkaistaan tiistaina 9.5.2023 Lontoossa The Lancet -lehdessä ja julkistetaan Kapkaupungissa, Etelä-Afrikassa.
Artikkelien kirjoitukseen osallistui 55 tutkijaa yli 20 yliopistosta ympäri maailman.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätiedot:
Professori Per Ashorn, per.ashorn@tuni.fi, p. +358 40 7280 354
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Korkean tason synteesi mahdollistaa digitaalisten piirien nopeamman suunnittelun29.4.2025 09:56:05 EEST | Tiedote
Korkean tason synteesissä digitaalisia piirejä suunnitellaan yleisillä ohjelmointikielillä. Väitöskirjatutkimuksessaan diplomi-insinööri Sakari Lahti selvitti korkean tason synteesin tuottavuutta ja laatua perinteisiin suunnittelutapoihin verrattuna. Tulosten mukaan menetelmällä voidaan nopeuttaa suunnitteluprojekteja, mutta tulosten laatu saattaa kärsiä ilman korkeaa ammattitaitoa.
Piia Sormuselle talotekniikan professuuri28.4.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopistossa alkaa Suomen ensimmäinen talotekniikan professuuri toukokuussa, kun apulaisprofessorina aloittaa Piia Sormunen. Hän siirtyy uuteen rooliinsa rakennetun ympäristön tiedekunnan talotekniikan teollisuusprofessorin tehtävistä. Professuurin myötä yliopisto voi vastata entistä paremmin rakennusalan nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin.
Väitös: Oikea-aikainen ohjaus luo turvallisuutta lennonjohtajien koulutuksessa23.4.2025 10:59:36 EEST | Tiedote
Lennonjohtajat ovat vastuullisia ammattilaisia, joiden tehtävänä on varmistaa lentoliikenteen sujuvuus ja turvallisuus. Yhteiskuntatieteiden maisteri Inka Koskela tarkastelee väitöskirjassaan lennonjohtajien koulutusta ja siihen liittyvää ohjaustoimintaa vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tutkimus osoittaa ohjauksen merkityksen koulutustilanteissa, joissa harjoitellaan monimutkaisia työtehtäviä turvallisuuskriittisissä olosuhteissa.
Väitös: Valta-asema selittää presidentin kansansuosiota Euroopan puolipresidentiaalisissa maissa23.4.2025 10:18:54 EEST | Tiedote
YTM Maarika Kujanen tutki väitöskirjassaan presidentin suosiota ja julkista asemaa Euroopan puolipresidentiaalisissa maissa. Kujasen tutkimustulokset osoittavat, että presidentin heikompi valta-asema selittää paitsi presidentin korkeampaa suosiota suhteessa muihin poliittisiin instituutioihin myös sitä, missä määrin presidentin suosio reagoi poliittisessa ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Toisaalta myös puoluepoliittisella ulottuvuudella sekä presidentin ja pääministerin välisellä vuorovaikutuksella on merkitystä, eikä presidentin suosiollinen asema päivänpolitiikan ulkopuolella suojele valtaoikeuksiltaan heikompiakaan presidenttejä loputtomasti.
Väitös: Opettajat ovat keskeisessä roolissa oppilaiden opiskeluinnon tukemisessa – myös vertaisilla ja vanhemmilla on vaikutusta23.4.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
Kasvatustieteen maisteri Pihla Rautanen tutki väitöskirjassaan alakoululaisten opiskeluunsa kokemaa sosiaalista tukea opettajalta, vertaisilta ja vanhemmilta sekä tuen yhteyksiä oppilaiden opiskeluintoon. Koulutyön kokeminen itselle tärkeäksi ja innostavaksi vahvistaa oppimista ja myönteisiä suhteita opettajiin ja vertaisiin koulussa. Sillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia myös myöhempään osallisuuteen yhteiskunnassa aikuisena.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme