Jokihelmisimpukka ei viihdy vieraissa
Jyväskylän yliopiston tutkijat havaitsivat, että raakun eli jokihelmisimpukan toukat menestyvät parhaiten raakkujen kotijoen omassa, alkuperäisessä lohikalakannassa.

Jyväskylän yliopiston tutkijat havaitsivat, että raakun eli jokihelmisimpukan toukat menestyvät parhaiten raakkujen kotijoen omassa, alkuperäisessä lohikalakannassa.
Vain lohi ja taimen kelpaavat jokihelmisimpukalle
Jokihelmisimpukan eli raakun toukat elävät loisena kalan kiduksilla. Toukat kasvavat ja kehittyvät kalan kiduksiin tarttuneina 9–11 kuukautta, kunnes pudottautuvat pikkusimpukoina joen pohjalle. ”Aikaisemmissa tutkimuksissamme olemme osoittaneet, että raakun toukat pystyvät tarttumaan ainoastaan lohen tai taimenen kiduksille ja että suurissa lohijoissa raakuille paras isäntä on lohi ja pienemmissä puroissa taimen. Tässä tutkimuksessa halusimme selvittää, ovatko raakut sopeutuneet nimenomaan paikalliseen, oman kotijokensa lohikalakantaan”, professori Jouni Taskinen kertoo.
Tutkimus tehtiin vertailemalla lohijokia keskenään ja taimenjokia keskenään tartuttamalla raakun toukkia sekä oman kotijoen että vieraiden jokien kalakantaan. Kokeet tehtiin Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun joilla ja puroilla.
Oman kotijoen alkuperäinen isäntäkala on mieluisin
Jokihelmisimpukan toukat tarttuivat parhaiten juuri raakkujen kanssa samoissa puroissa tai joissa asustavien lohikalakantojen yksilöihin. Toukat myös kasvoivat keskimäärin parhaiten juuri kotijokensa kalassa.
”Esimerkiksi Luttojoen latvavesillä Ivalossa altistimme Hanhiojan ja Kolmosjoen kaloja ristiin kummankin joen raakuille, ja tulos oli selvä: Hanhiojan raakkujen toukat tarttuivat parhaiten Hanhiojan taimeniin ja Kolmosjoen raakkujen toukat Kolmosjoen taimeniin”, Taskinen toteaa. Kokeessa oli mukana lisäksi kolmas, molemmille joille vieras taimenkanta, johon toukat tarttuivat kummassakin joessa kaikista huonoimmin.
Alkuperäisten vaelluskalakantojen häviäminen uhka myös raakulle
Raakku on uhanalainen ja monin paikon jo hävinnyt luonnostamme 50-luvulta alkaneesta rauhoituksesta huolimatta. Vesivoiman tuottamiseksi rakennetut padot ovat estäneet kalojen vaellukset, minkä seurauksena monet lohi- ja taimenkannat on nykyään lähestulkoon menetetty. Vesivoiman aiheuttamia kalataloudellisia menetyksiä on kompensoitu niin sanotuilla velvoiteistutuksilla. Tutkimustulokset osoittivat, että jos istutuksissa käytetään muuta kuin joen alkuperäistä lohikalakantaa, istutukset eivät välttämättä ole niin hyödyllisiä raakulle. Jos istutukset tapahtuvat merialueelle ilman että kalat palaavat kudulle kotijokeensa, ei sekään auta raakkua.
”Uhanalaisen jokihelmisimpukan kannalta olisi tärkeää palauttaa alkuperäisten kalakantojen luonnollinen nousuvaellus jokiinsa. Istutuksissa pitäisi suosia mahdollisuuksien mukaan joen alkuperäistä lohikalakantaa ja istutukset kannattaisi tehdä jokeen eikä merelle, jotta niistä olisi hyötyä jokihelmisimpukalle”, pohtii professori Jouni Taskinen, Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusaseman ja LIFE Revives -hankkeen johtaja.
Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä Freshwater Biology -lehdessä. Taskinen, J. & Salonen J. K. 2022. The endangered freshwater pearl mussel Margaritifera margaritifera shows adaptation to a local salmonid host in Finland, DOI: 10.1111/fwb.13882. Linkki julkaisuun: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/fwb.13882
Tutkimuksia ovat tukeneet Jyväskylän yliopiston tohtoriohjelma bio- ja ympäristötieteissä, Suomen Akatemia, Maj ja Tor Nesslingin säätiö, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, Emil Aaltosen Säätiö sekä EU Interreg IV A Nord Programme ja LIFE Revives -hanke.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Jouni Taskinen, 040 355 8094, jouni.k.taskinen@jyu.fi
Tutkija, FT Jouni Salonen, 040 750 9537, jouni.k.salonen@jyu.fi
Vesa HolmViestinnän asiantuntija
Puh:+358504733483vesa.j.holm@jyu.fiKuvat




Linkit
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Ilmastonmuutos ja kestävät elinkeinot Etelä-Aasiassa – kuinka saada yhtälö toimimaan?4.7.2022 01:00:00 EEST | Tiedote
Yliopistonlehtori Sirpa Tenhunen johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushanketta ”Ilmastonmuutoksesta aiheutuva pakolaisuus ja kamppailu kestävistä elinkeinoista Etelä-Aasiassa”. Siinä tarkastellaan, miten ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät ilmastonmuutoksen sekä miten he kamppailevat oikeuksistaan kestäviin elinkeinoihin jouduttuaan lähtemään kotiseuduiltaan.
Jyväskylän yliopiston varainhankintakampanja tuotti ennätystuloksen – lahjoituksia saatiin yli 7 miljoonaa euroa1.7.2022 09:15:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston varainhankintakampanja 2021–2022 tuotti kesäkuun loppuun mennessä ennätykselliset 7,22 miljoonaa euroa.
Vähittäiskaupan Ammattikasvatussäätiö lahjoitti 100 000 € Jyväskylän yliopiston kauppatieteisiin30.6.2022 08:29:44 EEST | Tiedote
K-kauppiasliiton yhteydessä toimiva Vähittäiskaupan Ammattikasvatussäätiö lahjoittaa 100 000 € Jyväskylän yliopiston kauppatieteelliselle koulutusalalle.
Simulaatio-oppimisen innovaatioita ja tutkimusta Keski-Suomesta29.6.2022 07:40:00 EEST | Tiedote
Hankeyhteistyö vahvisti onnistuneesti monialaisen, simulaatio-oppimisen osaamista kehittävän verkoston toimintaa. Jyväskylän yliopiston Jamkin ja Poken kanssa yhteistyössä toteuttamassa hankkeessa mukana oli myös liuta yhteistyökumppaneita, yrityksiä ja organisaatioita Keski-Suomen alueelta.
Millaiseksi viestintä muodostuu ihmisen ja koneen yhteistyön aikakaudella?29.6.2022 01:00:00 EEST | Tiedote
Laajennettu ja virtuaalinen todellisuus kehittyvät nopeasti ja niitä upotetaan älylaseihin ja muihin puettaviin laitteisiin. Teknologia siirtyy pian kädessä pidettävistä mobiililaitteista silmiimme ja korviimme.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme