Jopa 40 prosenttia lyhyempi toipilasaika – TYÖOTE-mallilla torjutaan työkyvyttömyyttä pian koko maassa
4.1.2023 11:00:00 EET | Työterveyslaitos | Tiedote

Työterveyslaitoksen mediatiedote 4.1.2023
Alustavien kustannusvaikuttavuuslaskelmien mukaan TYÖOTE-mallilla pystytään lyhentämään toipilasaikoja merkittävästi. Taloudellisesti suurin vaikutus tulee tuottavuuden kasvusta, kun potilaat pystyvät palaamaan aiempaa nopeammin töihinsä.
Esimerkiksi lannerangan välilevyleikkauksessa toimintamalli lyhensi toipilasaikaa keskimäärin 29 päivää eli 40 prosenttia lyhyemmäksi kuin kansallinen keskiarvo vastaavassa potilasryhmässä. Myös lonkan ja polven tekonivelleikkauksissa toipilasajat ovat lyhentyneet vähintään neljänneksellä (26–34 päivää).
– Kansallisten arvioiden perusteella yksittäisen sairauspoissaolopäivän kustannus on työnantajalle ja yhteiskunnalle 420 euroa työpäivältä, kertoo professori Janne Martikainen Itä-Suomen yliopistosta.
TYÖOTE-mallissa erikoissairaanhoidossa vältetään kirjoittamasta pitkiä sairauspoissaoloja ja potilaan työkykyyn liittyvät asiat ohjataan työterveyshuoltoon. Näin työkyky tulee arvioitua yksilöllisesti työn kuormitus huomioiden.
Työterveyshuollossa arvioidaan sopivan mittainen sairauspoissaolo yhdessä työntekijän ja työnantajan kanssa. Lisäksi suunnitellaan, millaista kuntoutusta tai työn muokkausta on tarpeen tehdä, jotta työhön paluu sujuisi esimerkiksi leikkauksen jälkeen mahdollisimman hyvin.
Erikoislääkärin ja työterveyslääkärin yhteistyö hyödyttää myös potilasta
Toimintamallissa erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon yhteistyö syvenee, kun eri alojen ammattilaisten osaamista hyödynnetään ristiin. Erikoissairaanhoidosta voidaan ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon sähköisellä lähetteellä potilaan luvalla jopa heti diagnoosin yhteydessä.
– Erikoissairaanhoidon lääkärinä on ollut hyödyllistä tukeutua työterveyshuollon osaamiseen. Erityisen hyödyllistä tämä on ollut yksilöllisen työkyvyn arvioinnin kannalta, kertoo neurologian erikoislääkäri Sari Avikainen Sairaala Novasta, Keski-Suomen hyvinvointialueesta.
Sairaala Novassa osastosihteerinä työskentelevä Carita Sironen on tutustunut TYÖOTE-toimintamalliin oman kuntoutumistarinansa kautta. Sirosen selkä leikattiin viime lokakuun lopussa vuosien oirehtimisen jälkeen.
– Minua kuultiin hyvin tarkasti työterveyshuollossa. Leikkaava kirurgi kirjoitti vain kahden viikon sairausloman, ja minulle varattiin jo ennen leikkausta aika työterveyslääkärille ja -fysioterapeutille. Kaikkiaan riitti kuukauden sairausloma. Tässä on koko ajan pystytty ottamaan huomioon toipuminen ja työn luonne, Sironen kertoo.
Toimintamalli laajenee uusiin potilasryhmiin ja myös perusterveydenhuoltoon
Keski-Suomessa käyttöönotettu malli tullaan levittämään koko Suomeen. Vuodenvaihteen jälkeen toimintamalli on käynnistynyt vähintään yhdessä potilasryhmässä valtaosassa hyvinvointialueista, ja muutamalla alueella toimintamallin rakennus on käynnissä tai alkamassa.
– Eniten kokemuksia TYÖOTE-mallista on ortopedisten leikkausten yhteydessä, mutta malli hyödyttää hyvin monenlaisia potilasryhmiä. Mielenterveyshäiriöt aiheuttavat paljon työkyvyttömyyttä Suomessa, ja onkin hienoa, että nyt useammalla hyvinvointialueella on rakennettu tämä toimintamalli myös masennuspotilaiden avuksi, sanoo ylilääkäri Pauliina Kangas Työterveyslaitoksesta.
Seuraavia etappeja ovat mallin soveltaminen perusterveydenhuoltoon ja kuntoutukseen sekä laajentaminen erikoissairaanhoidossa koskemaan kaikkia potilasryhmiä, jotka aiheuttavat paljon työkyvyttömyyttä.
TYÖOTE-mallin levittämisestä vastaa Työterveyslaitos. Mallin levittämiseksi on tehty pitkäjänteistä työtä, mistä Työterveyslääkäreiden yhdistys palkitsi hankkeen Vuoden työterveystekona 2022. Toiminnan rahoitus on kuitenkin katkolla syyskuussa sosiaali- ja terveysministeriön hankerahoituksen päättyessä.
– Toimintamallin levittäminen on onnistunut hienosti, mutta sen juurruttaminen vaatii aikaa ja tukea. Myös perusterveydenhuollon ja kuntoutuksen mukaan saaminen olisi tärkeä edistysaskel, joka voi tuoda merkittäviä hyötyjä niin työntekijän kuin yhteiskunnan tasolla, sanoo Pauliina Kangas.
Liitteenä kartta mallin leviämisestä ja tiedotustilaisuuden 4.1.2023 esitysmateriaalit.
Lisätiedot
- Pauliina Kangas, ylilääkäri, Työterveyslaitos, pauliina.kangas@ttl.fi, p. 030 474 2514
- Janne Martikainen, professori, Itä-Suomen yliopisto, janne.martikainen@uef.fi, p. 040 3552600
Tutustu
- TYÖOTE-hankesivu: Vastuullinen työkyvyn tuki – TYÖOTE | Työterveyslaitos (ttl.fi)
- Ilmoittaudu seminaariin 8.2.2023: Sote-palveluiden yhteistyöllä työkykyä ja tuottavuutta | Työterveyslaitos (ttl.fi)
- Uutinen 14.11.2022: TYÖOTE-hanke on Vuoden Työterveysteko | Työterveyslaitos (ttl.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Undersökning: Korttidspsykoterapi kan bidra till att stärka arbetsförmågan25.2.2026 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Depression och ångestsyndrom hör till de vanligaste orsakerna till arbetsoförmåga i Finland. Det saknas information om effektiviteten av företagshälsovårdens psykoterapi vid behandling av arbetsoförmåga. En ny studie lyfter fram potentialen hos korttidspsykoterapi och utmaningarna med dess genomförande för att minska sjukfrånvaron.
Tutkimus: Lyhytpsykoterapia voi osaltaan parantaa työkykyä25.2.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisimpiä työkyvyttömyyden syitä Suomessa. Työterveyshuollon psykoterapioiden tuloksellisuudesta työkyvyttömyyden hoidossa puuttuu tietoa. Uusi tutkimus tuo esiin lyhytpsykoterapioiden mahdollisuuksia ja toteutumisen haasteita sairauspoissaolojen vähentämisessä.
Tiedotepohja in English25.2.2026 06:00:00 EET | Press release
Depression and anxiety disorders are among the most common causes of incapacity for work in Finland. There is insufficient data on the effectiveness of occupational health psychotherapy in the treatment of incapacity for work. A new study highlights the potential of brief psychotherapy and the challenges of implementing to reduce sickness absences.
Arbetarskyddspanelen: 75 % bedömer att samarbetet mellan företagshälsovården och arbetsplatsen fungerar11.2.2026 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Merparten av respondenterna i enkäten riktad till arbetarskyddspersonal bedömer att företagshälsovårdssamarbetet fungerar mycket bra eller ganska bra. I fråga om hantering av belastning och uppföljning av effektiviteten finns det utrymme för utveckling.
Työsuojelupaneeli: 75 % arvioi työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyön toimivaksi11.2.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Enemmistö työsuojeluhenkilöstölle suunnatun kyselytutkimuksen vastaajista arvioi työterveysyhteistyön erittäin tai melko toimivaksi. Kehitettävää on kuormituksen hallinnassa sekä vaikuttavuuden seurannassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

