Työterveyslaitos

Jopa 40 prosenttia lyhyempi toipilasaika – TYÖOTE-mallilla torjutaan työkyvyttömyyttä pian koko maassa

Jaa

Potilaat palaavat töihin aiempaa nopeammin, kun työterveyslääkäri ja erikoissairaanhoidon lääkäri tekevät yhteistyötä. Ortopedisissä leikkauksissa toipilasaikoja on pystytty lyhentämään alustavien arvioiden mukaan noin kuukaudella. Valtaosa hyvinvointialueista on ottanut TYÖOTE-mallin käyttöön. Tavoitteena on levittää se paljon työkyvyttömyyttä aiheuttaviin potilasryhmiin sekä perusterveydenhuoltoon ja kuntoutukseen.

Työterveyslaitoksen mediatiedote 4.1.2023

Alustavien kustannusvaikuttavuuslaskelmien mukaan TYÖOTE-mallilla pystytään lyhentämään toipilasaikoja merkittävästi. Taloudellisesti suurin vaikutus tulee tuottavuuden kasvusta, kun potilaat pystyvät palaamaan aiempaa nopeammin töihinsä.

Esimerkiksi lannerangan välilevyleikkauksessa toimintamalli lyhensi toipilasaikaa keskimäärin 29 päivää eli 40 prosenttia lyhyemmäksi kuin kansallinen keskiarvo vastaavassa potilasryhmässä. Myös lonkan ja polven tekonivelleikkauksissa toipilasajat ovat lyhentyneet vähintään neljänneksellä (26–34 päivää).

– Kansallisten arvioiden perusteella yksittäisen sairauspoissaolopäivän kustannus on työnantajalle ja yhteiskunnalle 420 euroa työpäivältä, kertoo professori Janne Martikainen Itä-Suomen yliopistosta.

TYÖOTE-mallissa erikoissairaanhoidossa vältetään kirjoittamasta pitkiä sairauspoissaoloja ja potilaan työkykyyn liittyvät asiat ohjataan työterveyshuoltoon. Näin työkyky tulee arvioitua yksilöllisesti työn kuormitus huomioiden.

Työterveyshuollossa arvioidaan sopivan mittainen sairauspoissaolo yhdessä työntekijän ja työnantajan kanssa. Lisäksi suunnitellaan, millaista kuntoutusta tai työn muokkausta on tarpeen tehdä, jotta työhön paluu sujuisi esimerkiksi leikkauksen jälkeen mahdollisimman hyvin.

Erikoislääkärin ja työterveyslääkärin yhteistyö hyödyttää myös potilasta

Toimintamallissa erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon yhteistyö syvenee, kun eri alojen ammattilaisten osaamista hyödynnetään ristiin. Erikoissairaanhoidosta voidaan ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon sähköisellä lähetteellä potilaan luvalla jopa heti diagnoosin yhteydessä.

– Erikoissairaanhoidon lääkärinä on ollut hyödyllistä tukeutua työterveyshuollon osaamiseen. Erityisen hyödyllistä tämä on ollut yksilöllisen työkyvyn arvioinnin kannalta, kertoo neurologian erikoislääkäri Sari Avikainen Sairaala Novasta, Keski-Suomen hyvinvointialueesta.

Sairaala Novassa osastosihteerinä työskentelevä Carita Sironen on tutustunut TYÖOTE-toimintamalliin oman kuntoutumistarinansa kautta. Sirosen selkä leikattiin viime lokakuun lopussa vuosien oirehtimisen jälkeen.

– Minua kuultiin hyvin tarkasti työterveyshuollossa. Leikkaava kirurgi kirjoitti vain kahden viikon sairausloman, ja minulle varattiin jo ennen leikkausta aika työterveyslääkärille ja -fysioterapeutille. Kaikkiaan riitti kuukauden sairausloma. Tässä on koko ajan pystytty ottamaan huomioon toipuminen ja työn luonne, Sironen kertoo.

Toimintamalli laajenee uusiin potilasryhmiin ja myös perusterveydenhuoltoon

Keski-Suomessa käyttöönotettu malli tullaan levittämään koko Suomeen. Vuodenvaihteen jälkeen toimintamalli on käynnistynyt vähintään yhdessä potilasryhmässä valtaosassa hyvinvointialueista, ja muutamalla alueella toimintamallin rakennus on käynnissä tai alkamassa. 

– Eniten kokemuksia TYÖOTE-mallista on ortopedisten leikkausten yhteydessä, mutta malli hyödyttää hyvin monenlaisia potilasryhmiä. Mielenterveyshäiriöt aiheuttavat paljon työkyvyttömyyttä Suomessa, ja onkin hienoa, että nyt useammalla hyvinvointialueella on rakennettu tämä toimintamalli myös masennuspotilaiden avuksi, sanoo ylilääkäri Pauliina Kangas Työterveyslaitoksesta.

Seuraavia etappeja ovat mallin soveltaminen perusterveydenhuoltoon ja kuntoutukseen sekä laajentaminen erikoissairaanhoidossa koskemaan kaikkia potilasryhmiä, jotka aiheuttavat paljon työkyvyttömyyttä.

TYÖOTE-mallin levittämisestä vastaa Työterveyslaitos. Mallin levittämiseksi on tehty pitkäjänteistä työtä, mistä Työterveyslääkäreiden yhdistys palkitsi hankkeen Vuoden työterveystekona 2022. Toiminnan rahoitus on kuitenkin katkolla syyskuussa sosiaali- ja terveysministeriön hankerahoituksen päättyessä.

– Toimintamallin levittäminen on onnistunut hienosti, mutta sen juurruttaminen vaatii aikaa ja tukea. Myös perusterveydenhuollon ja kuntoutuksen mukaan saaminen olisi tärkeä edistysaskel, joka voi tuoda merkittäviä hyötyjä niin työntekijän kuin yhteiskunnan tasolla, sanoo Pauliina Kangas.  

Liitteenä kartta mallin leviämisestä ja tiedotustilaisuuden 4.1.2023 esitysmateriaalit.

Lisätiedot

  • Pauliina Kangas, ylilääkäri, Työterveyslaitos, pauliina.kangas@ttl.fi, p. 030 474 2514
  • Janne Martikainen, professori, Itä-Suomen yliopisto,  janne.martikainen@uef.fi, p. 040 3552600

Tutustu

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet

Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fi

Kuvat

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Työterveyslaitos
Työterveyslaitos
Topeliuksenkatu 41 b
00250 Helsinki

+35830 474 1https://www.ttl.fi/

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.

Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.

Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.

Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)

Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos

Utnyttja kontorsmiljöns möjligheter och öka kontorets attraktionskraft och personalens välbefinnande26.1.2023 09:45:52 EET | Tiedote

I och med distansarbetets stigande popularitet funderar man på många arbetsplatser hur kontoren kan göras mer attraktiva och hur arbetsmiljön kan stödja personalens välbefinnande. Planeringen av en kontorsmiljö som stöder välbefinnande grundar sig på att mängden belastningsfaktorer minskas och resursfaktorerna ökas. Resursfaktorer är till exempel lösningar som ökar återhämtningen och trivseln. Enligt Arbetshälsoinstitutets översikt har kontorsmiljöer mycket välbefinnandepotential som ännu inte utnyttjats. Fokus har legat på belastningsfaktorer i stället för resursfaktorer. Resursfaktorer kan ökas experimentellt och med små resurser.

Hyödynnä toimistoympäristön mahdollisuudet ja lisää toimiston vetovoimaa ja henkilöstön hyvinvointia26.1.2023 09:00:00 EET | Tiedote

Etätyön lisääntymisen myötä monilla työpaikoilla pohditaan, miten toimistoista saisi vetovoimaisempia ja miten työympäristö voisi tukea henkilöstön hyvinvointia. Hyvinvointia tukevan toimistoympäristön suunnittelu perustuu kuormitustekijöiden vähentämiseen ja voimavaratekijöiden lisäämiseen. Voimavaratekijöitä ovat esimerkiksi palautumista ja viihtyisyyttä lisäävät ratkaisut. Työterveyslaitoksen katsauksen mukaan toimistoympäristöissä on vielä paljon hyödyntämätöntä hyvinvointipotentiaalia. Huomio on kiinnitetty kuormitustekijöihin voimavaratekijöiden sijasta. Voimavaratekijöitä voitaisiin lisätä kokeilevasti ja pienillä resursseilla.

Det behövs nu stöd för ork inom social- och hälsovården och kommunsektorn25.1.2023 10:00:00 EET | Tiedote

Oron över arbetsmängdens tillväxt över toleransen inom social- och hälsovården är större än vid tidigare mätningar enligt både arbetshälsoundersökningen Mitä kuuluu? och Kommun10-undersökningen. Trots anledningarna till oro visar flera indikatorer i båda undersökningarna positiv utveckling och lösningsmöjligheter gällande förbättring av social- och hälsovårdens håll- och attraktionskraft.

Extensive survey: Service sectors need to invest in work orientation – new guide offers solutions24.1.2023 13:30:01 EET | Press release

Service sector employees’ experiences regarding the quality of work orientation has decreased. Nearly two out of three employees have considered changing employers. The experience of hurry has also grown significantly. These are among the results of an extensive research survey. Specifically the labour-intensive service sectors, which employ a lot of young people and people with immigrant background, need support when it comes to work orientation. A new digital guide by the Finnish Institute of Occupational Health offers solutions.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme