Julkaisu: Lyhyempi työaika lisää tehokkuutta
Kalevi Sorsa -säätiölle kirjoittamassaan raportissa Lyhyemmän työajan kokeilut Suomessa 1996–1999 työmarkkinaneuvos VTT Pekka Peltola analysoi suomalaisilla työpaikoilla toteutettuja lyhyemmän työajan kokeiluja.
Julkaisusta käy ilmi, että erityisesti ns. 6+6 malli, jossa työt järjestettiin kahdeksan tunnin sijaan kahteen peräkkäiseen kuuden tunnin vuoroon lisäsi tuotantoa, tehokkuutta ja usein myös työntekijöiden tyytyväisyyttä. Kokeilut toteutettiin 1990-luvulla valtion ja EU:n tukemina ja niihin osallistui sekä kuntatyönantajia että yksityisiä, lähinnä teolliseen tuotantoon keskittyviä yrityksiä. Kokeilussa testattiin useampia työajan lyhentämisen malleja, joista 6+6 malli osoittautui tuotannon kannalta tehokkaammaksi kuin esimerkiksi nelipäiväinen työviikko tai kuusituntiset työpäivät.
- Kokeilut osoittavat, että työajan lyhentäminen ja siihen liittyvä työn uudelleenorganisointi hyödyttivät sekä yrityksen omistajia että niiden työntekijöitä. Koronakriisi ja viimeaikainen keskustelu ovat tehneet nämä miltei unohdetut havainnot taas ajankohtaisiksi, toteaa kokeiluja työministeriössä johtanut Peltola.
Osassa yrityksiä työaikajärjestelyjä jatkettiin vielä vuosia kokeilun päättymisen jälkeenkin. Tuloksista huolimatta lyhyempi työaika kohtasi myös vastustusta.
- Joissain yrityksissä omistajat päättivät lopettaa kokeilun lyhyeen hyvistä tuloksista huolimatta. Vastustus oli kovaa myös työnantajajärjestöjen puolelta. Mutta jos antaa datan puhua puolestaan, 6+6 malli oli hyvä lisäämään tehokkuutta ja joissain yrityksissä myös lisäämään työpaikkoja, jatkaa Peltola.
Julkaisu on osa Kalevi Sorsa -säätiön Ihmisen toiminnan vaikutukset maapallolle -hanketta (2019–2023), joka tarkastelee ekologisen kriisin syitä ja yhteiskunnallisia seurauksia sekä pyrkii löytämään oikeudenmukaisia ratkaisuja yhteiskuntien saattamiseksi kestävälle uralle. Aiemmin työaikaa on hankkeessa käsitelty mm. hankevastaava Samuli Sinisalon Työajan lyhentämisen ekologiset vaikutukset -julkaisussa.
- On tärkeää jatkaa keskustelua työajan pituudesta. Hyvinvointi- ja työllisyysvaikutusten lisäksi työajan lyhentäminen voisi olla osaratkaisu aikamme ekologiseen kriisiin, toteaa hankevastaava Sinisalo.
Julkaisut ovat vapaasti ladattavissa Sorsa-säätiön verkkosivuilta, www.sorsafoundation.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Samuli SinisaloHankevastaava
Puh:0407050398samuli.sinisalo@sorsafoundation.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattinen ajatuspaja. Säätiö rakentaa tilaisuuksissaan ja julkaisuissaan siltoja tutkijayhteisön, tiedotusvälineiden, kansalaisjärjestöjen ja päättäjien välille.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö
Raportti: Suomi selvisi hyvin energiakriisistä vuonna 202217.3.2023 07:15:00 EET | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiö julkaisi tänään raportin, joka käsittelee vuoden 2022 energiakriisin syitä ja sitä, miten se olisi voitu välttää. Yhdeksän kysymystä ja vastausta vuoden 2022 energiakriisistä -raportin on kirjoittanut säätiön energiapolitiikkaan erikoistunut asiantuntija Janne M. Korhonen.
Kyselytutkimus: Puoluekenttä jakautuu kahtia suhtautumisessa taloudelliseen eriarvoisuuteen ja sen kaventamiseen24.2.2023 02:00:00 EET | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiö selvitti kyselytutkimuksessaan puolueiden näkemyksiä eriarvoisuudesta. Mitä eriarvoisuudelle tehdään tulevalla vaalikaudella? -tutkimus osoittaa, että puolueiden näkemykset jakautuvat erityisesti, kun on kyse taloudellisesta eriarvoisuudesta ja siihen puuttumisesta.
Kalevi Sorsa -säätiön oikeudenmukaisen ekologisen siirtymän asiantuntijana aloittaa Janne M. Korhonen15.2.2023 09:00:00 EET | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiön uutena asiantuntijana aloittaa 15.2.2023 filosofian tohtori Janne M. Korhonen. Korhonen vastaa säätiön oikeudenmukaista ekologista siirtymää koskevasta teemakokonaisuudesta. Hän siirtyy tehtävään energiasiirtymän kiihdyttämistä tutkineesta Plan B -tutkimushankkeesta.
Kutsu keskustelutilaisuuteen: Länsi-Balkanin maiden EU-laajentuminen kriisien varjossa19.1.2023 07:20:00 EET | Kutsu
Kriisit ovat viime vuosina koetelleet Eurooppaa. Ne ovat vaikuttaneet merkittävästi myös Länsi-Balkanin maihin, jotka ovat odottaneet EU-jäsenyyttä jo vuosikymmeniä. Viimeaikaisten kriisien varjossa Länsi-Balkanista on tullut yksi maailmanpoliittisen valtakamppailun kentistä. Alueen merkittävin tukija on EU, mutta myös Venäjä ja Kiina pyrkivät kasvattamaan vaikutusvaltaansa Länsi-Balkanilla muun muassa taloudellisen avun ja informaatiovaikuttamisen kautta. Näistä aiheista keskustellaan tiistaina 24.1.2023 klo 9.00-11.00 Kalevi Sorsa -säätiön ja Ajatuspaja Vision järjestämässä keskustelutilaisuudessa.
Raportti: Koronapandemia kiihdytti EU:n, Kiinan ja Venäjän valtakamppailua Länsi-Balkanilla8.12.2022 10:00:00 EET | Tiedote
Tuore raportti osoittaa, että Länsi-Balkanin maiden demokratiakehitys taantui pandemian aikana. Hallitukset käyttivät perusoikeuksia kaventavia rajoitustoimenpiteitä vahvistaakseen valtaansa. Samalla Kiina ja Venäjä pyrkivät nostamaan vaikutustaan alueella muun muassa informaatiovaikuttamisen avulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme