Julkaisu: Lyhyempi työaika lisää tehokkuutta
17.6.2021 11:42:25 EEST | Kalevi Sorsa -säätiö | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiölle kirjoittamassaan raportissa Lyhyemmän työajan kokeilut Suomessa 1996–1999 työmarkkinaneuvos VTT Pekka Peltola analysoi suomalaisilla työpaikoilla toteutettuja lyhyemmän työajan kokeiluja.
Julkaisusta käy ilmi, että erityisesti ns. 6+6 malli, jossa työt järjestettiin kahdeksan tunnin sijaan kahteen peräkkäiseen kuuden tunnin vuoroon lisäsi tuotantoa, tehokkuutta ja usein myös työntekijöiden tyytyväisyyttä. Kokeilut toteutettiin 1990-luvulla valtion ja EU:n tukemina ja niihin osallistui sekä kuntatyönantajia että yksityisiä, lähinnä teolliseen tuotantoon keskittyviä yrityksiä. Kokeilussa testattiin useampia työajan lyhentämisen malleja, joista 6+6 malli osoittautui tuotannon kannalta tehokkaammaksi kuin esimerkiksi nelipäiväinen työviikko tai kuusituntiset työpäivät.
- Kokeilut osoittavat, että työajan lyhentäminen ja siihen liittyvä työn uudelleenorganisointi hyödyttivät sekä yrityksen omistajia että niiden työntekijöitä. Koronakriisi ja viimeaikainen keskustelu ovat tehneet nämä miltei unohdetut havainnot taas ajankohtaisiksi, toteaa kokeiluja työministeriössä johtanut Peltola.
Osassa yrityksiä työaikajärjestelyjä jatkettiin vielä vuosia kokeilun päättymisen jälkeenkin. Tuloksista huolimatta lyhyempi työaika kohtasi myös vastustusta.
- Joissain yrityksissä omistajat päättivät lopettaa kokeilun lyhyeen hyvistä tuloksista huolimatta. Vastustus oli kovaa myös työnantajajärjestöjen puolelta. Mutta jos antaa datan puhua puolestaan, 6+6 malli oli hyvä lisäämään tehokkuutta ja joissain yrityksissä myös lisäämään työpaikkoja, jatkaa Peltola.
Julkaisu on osa Kalevi Sorsa -säätiön Ihmisen toiminnan vaikutukset maapallolle -hanketta (2019–2023), joka tarkastelee ekologisen kriisin syitä ja yhteiskunnallisia seurauksia sekä pyrkii löytämään oikeudenmukaisia ratkaisuja yhteiskuntien saattamiseksi kestävälle uralle. Aiemmin työaikaa on hankkeessa käsitelty mm. hankevastaava Samuli Sinisalon Työajan lyhentämisen ekologiset vaikutukset -julkaisussa.
- On tärkeää jatkaa keskustelua työajan pituudesta. Hyvinvointi- ja työllisyysvaikutusten lisäksi työajan lyhentäminen voisi olla osaratkaisu aikamme ekologiseen kriisiin, toteaa hankevastaava Sinisalo.
Julkaisut ovat vapaasti ladattavissa Sorsa-säätiön verkkosivuilta, www.sorsafoundation.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Samuli SinisaloHankevastaava
Puh:0407050398samuli.sinisalo@sorsafoundation.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattinen ajatuspaja. Säätiö rakentaa tilaisuuksissaan ja julkaisuissaan siltoja tutkijayhteisön, tiedotusvälineiden, kansalaisjärjestöjen ja päättäjien välille.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö
Raportti: Lihavuus ja mielenterveysongelmat ovat yleistyneet merkittävästi – suomalaisten koulutuspolut eriytyvät jo lapsuudessa25.8.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten mielenterveydestä johtuvat vuosittaiset sairauspäivärahapäivät ovat kasvaneet noin 1,3 miljoonalla vuosikymmenessä. Lihavien suomalaisten osuus on noin tuplaantunut 2000-luvun aikana. Pojat ja matalammin koulutettujen lapset etenevät edelleen harvemmin lukioon ja korkeakouluun. Tiedot käyvät ilmi Kalevi Sorsa -säätiön tuoreesta Eriarvoisuuden tila Suomessa 2026 -raportista, jonka julkaisutilaisuus järjestetään tänään kello 17–19 Helsingin yliopiston Tiedekulmassa.
Eriarvoisuuden tila Suomessa -raportti: Suomi on siirtynyt 2020-luvulla uuteen eriarvoisuuden aikaan18.8.2026 07:30:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset suhtautuvat edelleen intohimoisesti tasa-arvoon. 2020-luvulla kansalaisten näkemykset ja kokemukset hyvinvoinnistaan ovat kuitenkin eriytyneet aiempaa enemmän eri ryhmien välillä. Orpon hallituksen vero- ja sosiaaliturvauudistukset voivat syventää railoa, kun ne lisäävät tuloja suurituloisimmalla viidellä prosentilla keskimäärin yli 2 000 eurolla ja heikentävät pienituloisimman viiden prosentin toimeentuloa lähes 1 000 eurolla vuodessa. Muun ohessa tämä selviää Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisemasta Eriarvoisuuden tila Suomessa 2026 -raportista.
Ennakkotieto: Eriarvoisuuden tila Suomessa 2026 -raportti osoittaa Suomen siirtyneen uuteen eriarvoisuuden aikaan12.8.2026 13:00:00 EEST | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiön tiistaina 18.8. julkaistavasta raportista käy ilmi muun muassa se, että kansalaisilla on edelleen laaja tuki tasa-arvolle. Se ei ole kuitenkaan näkynyt poliittisissa päätöksissä eikä ihmisten kokemuksissa viime vuosina.
Tutkimusraportti: Ennustelaitosten menetelmät eivät mahdollista tulevan talouskehityksen ennustamista11.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Ennustelaitokset eivät pysty ennustamaan tulevia bruttokansantuotteen muutoksia tai suhdanteita, sillä ne nojaavat epätarkkoihin tietoihin talouden tilasta sekä epävarmoihin oletuksiin. Vuosia 2011–2025 koskevat kasvuennusteet ovat osuneet säännönmukaisesti harhaan. Suoraan menneiden vuosien talouskehityksestä johdetut yksinkertaiset kehitysarviot olisivat osuneet jopa ennusteita paremmin. Raportissa suositetaan, ettei talouspolitiikkaa sidottaisi ennusteisiin.
ENNAKKOTIETO JA KUTSU: Uusi tutkimusraportti tarkastelee talousennusteiden puutteita ja ennustevirheiden syitä6.8.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Tiistaina 11.8. julkaistava tutkimusraportti tarkastelee, miten Suomen keskeiset ennustelaitokset ennustavat talouden kehitystä. Raportissa kuvataan ennustamisen menetelmiä ja sitä, miksi talousennusteet poikkeavat toteutuneesta talouskehityksestä. Se sisältää myös katsauksen siitä, miten ennusteet ovat poikenneet toteutuneesta talouskehityksestä vuosina 2011–2025. Lisäksi raportissa esitetään suosituksia siitä, miten ennusteita tulisi hyödyntää talouspolitiikassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme