Kalevi Sorsa -säätiö

Julkaisu: Lyhyempi työaika lisää tehokkuutta

Jaa
Työajan pituus on noussut jälleen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Viimeisimpänä Huawein teknologiajohtaja esitti ajatuksen seitsemänpäiväsestä työviikosta tuottavuuden lisäämiseksi. Työpaikoilla tehdyt kokeilut kuitenkin viittaavat siihen, että työajan lyhentäminen ja työn uudelleenorganisointi voisivat olla parempia keinoja lisätä tehokkuutta.

Kalevi Sorsa -säätiölle kirjoittamassaan raportissa Lyhyemmän työajan kokeilut Suomessa 1996–1999 työmarkkinaneuvos VTT Pekka Peltola analysoi suomalaisilla työpaikoilla toteutettuja lyhyemmän työajan kokeiluja. 

Julkaisusta käy ilmi, että erityisesti ns. 6+6 malli, jossa työt järjestettiin kahdeksan tunnin sijaan kahteen peräkkäiseen kuuden tunnin vuoroon lisäsi tuotantoa, tehokkuutta ja usein myös työntekijöiden tyytyväisyyttä. Kokeilut toteutettiin 1990-luvulla valtion ja EU:n tukemina ja niihin osallistui sekä kuntatyönantajia että yksityisiä, lähinnä teolliseen tuotantoon keskittyviä yrityksiä. Kokeilussa testattiin useampia työajan lyhentämisen malleja, joista 6+6 malli osoittautui tuotannon kannalta tehokkaammaksi kuin esimerkiksi nelipäiväinen työviikko tai kuusituntiset työpäivät.

- Kokeilut osoittavat, että työajan lyhentäminen ja siihen liittyvä työn uudelleenorganisointi hyödyttivät sekä yrityksen omistajia että niiden työntekijöitä. Koronakriisi ja viimeaikainen keskustelu ovat tehneet nämä miltei unohdetut havainnot taas ajankohtaisiksi, toteaa kokeiluja työministeriössä johtanut Peltola.

Osassa yrityksiä työaikajärjestelyjä jatkettiin vielä vuosia kokeilun päättymisen jälkeenkin. Tuloksista huolimatta lyhyempi työaika kohtasi myös vastustusta.

- Joissain yrityksissä omistajat päättivät lopettaa kokeilun lyhyeen hyvistä tuloksista huolimatta. Vastustus oli kovaa myös työnantajajärjestöjen puolelta. Mutta jos antaa datan puhua puolestaan, 6+6 malli oli hyvä lisäämään tehokkuutta ja joissain yrityksissä myös lisäämään työpaikkoja, jatkaa Peltola.

Julkaisu on osa Kalevi Sorsa -säätiön Ihmisen toiminnan vaikutukset maapallolle -hanketta (2019–2023), joka tarkastelee ekologisen kriisin syitä ja yhteiskunnallisia seurauksia sekä pyrkii löytämään oikeudenmukaisia ratkaisuja yhteiskuntien saattamiseksi kestävälle uralle. Aiemmin työaikaa on hankkeessa käsitelty mm. hankevastaava Samuli Sinisalon Työajan lyhentämisen ekologiset vaikutukset -julkaisussa.

- On tärkeää jatkaa keskustelua työajan pituudesta. Hyvinvointi- ja työllisyysvaikutusten lisäksi työajan lyhentäminen voisi olla osaratkaisu aikamme ekologiseen kriisiin, toteaa hankevastaava Sinisalo.

Julkaisut ovat vapaasti ladattavissa Sorsa-säätiön verkkosivuilta, www.sorsafoundation.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Kalevi Sorsa -säätiö
Siltasaarenkatu 18-20c
00530 Helsinki

http://www.sorsafoundation.fi

Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattinen ajatuspaja. Säätiö rakentaa tilaisuuksissaan ja julkaisuissaan siltoja tutkijayhteisön, tiedotusvälineiden, kansalaisjärjestöjen ja päättäjien välille.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö

Kutsu keskustelutilaisuuteen: Länsi-Balkanin maiden EU-laajentuminen kriisien varjossa19.1.2023 07:20:00 EET | Kutsu

Kriisit ovat viime vuosina koetelleet Eurooppaa. Ne ovat vaikuttaneet merkittävästi myös Länsi-Balkanin maihin, jotka ovat odottaneet EU-jäsenyyttä jo vuosikymmeniä. Viimeaikaisten kriisien varjossa Länsi-Balkanista on tullut yksi maailmanpoliittisen valtakamppailun kentistä. Alueen merkittävin tukija on EU, mutta myös Venäjä ja Kiina pyrkivät kasvattamaan vaikutusvaltaansa Länsi-Balkanilla muun muassa taloudellisen avun ja informaatiovaikuttamisen kautta. Näistä aiheista keskustellaan tiistaina 24.1.2023 klo 9.00-11.00 Kalevi Sorsa -säätiön ja Ajatuspaja Vision järjestämässä keskustelutilaisuudessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme