Julkaisu yliopistoista: kriittistä ajattelua opetettava koko kansalle, sivistystä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan

– Digitaalinen tiedonvälitys on tehnyt informaatiosta helposti saavutettavaa ja muuttanut tieteellisen asiantuntijuuden erityisasemaa. Tutkintojen merkitys on muuttunut, ja reitit työmarkkinoille moninaistuneet. Esimerkiksi tämän takia yliopistojen roolia tulee päivittää seuraavalle vuosikymmenelle tultaessa, sanoo vanhempi asiantuntija Iina Koskinen ajatushautomo Demos Helsingistä.

Demos Helsingin kirjoittamaan keskustelupaperiin haastateltiin kaikkiaan 23 ihmistä: yliopistojen johtoa, työntekijöitä, sekä Suomen ulkopuolella vaikuttavia tutkijoita. Lisäksi haastateltiin ihmisiä politiikasta, koulumaailmasta, mediasta, julkishallinnosta ja etujärjestöistä.

Paperin keskeisenä johtopäätöksenä on, että tutkitun tiedon, sivistyksen ja kriittisen ajattelun tarve tulee kasvamaaan. Tieteellisen maailmankuvan levittäminen koko kansalle on paperin mukaan yliopistojen “uusi lähetyskäsky”.

– Totuudesta ja tiedon luotettavuudesta käydään jatkuvaa kamppailua. Yliopistot eivät pärjää internetille tuotettavan datan määrässä. Sen sijaan niillä voi olla aktiivinen asema tieteellisen tiedon ja maailmankuvan levittäjinä. Näin voidaan ehkäistä myös yhteiskunnallisen keskustelun polarisoitumista, huomauttaa Koskinen.

–  Yliopistojen vahvin tapa vaikuttaa yhteiskunnassa on tarjota reitti maailman parhaaseen tietoon. Siksi yliopistojen tulee monipuolistaa suhdettaan koko kansaan: aikuisten kanssa tulee panostaa jatkuvaan oppimiseen ja jokaiselle nuorelle on tärkeä vahvistaa uskoa siihen, että hänestä voi tulla yliopisto-opiskelija sosioekonomisesta taustasta huolimatta. Tieteellisen maailmankuvan avaaminen on entistä tärkeämpää niillekin, jotka eivät koskaan hae korkeakouluun, Koskinen sanoo.

Lisätietoja: Iina Koskinen, vanhempi asiantuntija, iina.koskinen@demoshelsinki.fi, +358 50 557 6578

Julkaisu: Tutkitun tiedon, sivistyksen ja kriittisen ajattelun tarve kasvaa – 4 teesiä yliopistoista 2020-luvun Suomessa