Kriiseihin varautumisessa on huomioitava lapset

Lapsiasiavaltuutetun vuosikertomus julkaistaan 24.5.

Kriiseihin varautumisessa on huomioitu heikosti lapset. Varautumista on välittömästi päivitettävä lasten tarpeita silmällä pitäen, lapsiasiavaltuutettu esittää vuosikertomuksensa kannanotossa.

– Lapset ovat ikänsä ja kehitystasonsa vuoksi aikuisia haavoittuvammassa asemassa. Lasten välittömiin tarpeisiin voi kriisin tullessa olla vaikea riittävällä tavalla reagoida, jos lapsia ei ole huomioitu jo suunnitteluvaiheessa, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen huomauttaa.

– Lapset tarvitsevat selviytyäkseen paljon aikuisten apua ja tukea. Etenkään pienet lapset eivät pysty itsenäisesti vaikuttamaan asioihinsa, ennakoimaan tai varautumaan, ja heidän tiedonsaantiaan on usein rajoitettu. Lasten etu ja tarpeet tulisikin varautumisessa huomioida aina pelastautumisesta ja suojautumisesta ravinnonsaantiin ja sairaanhoitoon saakka, Pekkarinen jatkaa.

Suomessa kaikilla viranomaisilla on velvollisuus huolehtia siitä, että yhteiskunta toimii normaalioloissa, erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Yhteistä monille varautumis- ja valmiussuunnitelmille on, ettei niissä huomioida lapsia. Jo kohdatuissa kriiseissä on havaittu, että lasten tapa reagoida kriiseihin, etsiä tietoa ja hakea tukea poikkeavat aikuisten tavoista.

Yhdenvertaisuus pandemian ajassa

Lapsiasiavaltuutettu luovuttaa vuosikertomuksensa valtioneuvostolle tiistaina 24.5. klo 9.30 järjestettävässä julkaisutilaisuudessa.

Vuosikertomuksen teemana on yhdenvertaisuus, joka oli lapsiasiavaltuutetun toiminnan painopiste vuonna 2021. Yhdenvertaisuus taataan YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksessa, jossa lapsen oikeus syrjimättömyyteen on yksi sopimuksen neljästä yleisperiaatteesta. Syrjimättömyys on Suomen perustuslaissa vahvistettu perusoikeus. Tästä huolimatta lapset kokevat Suomessa syrjintää niin toisten lasten, lähipiirinsä aikuisten kuin ammattilaisten ja viranomaisten taholta.

– Viime vuosina yhteiskuntaamme ovat koetelleet monet kriisit, kuten ilmastokriisi, koronapandemia ja Ukrainan sota. Kriisit tyypillisesti tuovat selkeästi näkyville lapsen oikeuksien tilan ja pahentavat hankalia asioita entisestään, ylitarkastaja Katja Mettinen lapsiasiavaltuutetun toimistosta sanoo.

– Yhteiskunnassamme on nyt havaittavissa riski, että lasten ja lapsiryhmien eriarvoisuus kasvaa. Tämän ehkäiseminen vaatii painavia toimia, jotta lapset eivät jää kriisienhoidon ja kiireen jalkoihin, Mettinen lisää.

Vuonna 2021 lapsiasiavaltuutettu tapasi lapsia ja nuoria eri vähemmistöryhmistä. Yhdenvertaisuuden toteutuminen vaikuttaa lasten arkeen. Ihmisten erilaisuuden lapset näkevät rikkautena: olisi tylsää, jos kaikki olisivat samanlaisia ja tykkäisivät samanlaisista asioista. Esimerkiksi erilaiset toimintarajoitteet tai sukupuolen moninaisuus näyttäytyvät lapsille ihmisten luonnollisina ominaisuuksina.

Lasten näkemysten mukaan positiivinen, kaikki mukaan ottava ilmapiiri ja yhteisöllisyys syntyvät arjen yhteisöihin pienistä asioista, kuten toisten tervehtimisestä, kuulumisten kyselemisestä ja mukaan ottamisesta. Lapset peräänkuuluttavat toisten kunnioittamista, minkä tulee kuulua myös aikuisten puheessa ja käytöksessä. Lisäksi lapset toivovat, että moninaisuuden kohtaamisen taitoja opetettaisiin enemmän sekä lasten kanssa toimiville aikuisille että lapsille jo varhaiskasvatuksessa ja alakoulussa. Tietoa erilaisista vähemmistöistä tulisi olla enemmän saatavilla, jotta ennakkoluulot vähenisivät.

– Yhdenvertaisuus ei toteudu vain lakien ja ammattilaisten avulla. Myönteistä virettä lasten arjessa lisäävät kanssaihmiset, jotka arvostavat moninaisuutta ja ymmärtävät sen rikkauden. Kaikkien lasten hyvä kohtelu on meidän jokaisen velvollisuus, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen muistuttaa.

Vuosikertomuksen voi pyytää etukäteen tutustuttavaksi sähköpostitse viestintäasiantuntija Annaleena Airalta, annaleena.aira@oikeus.fi.

*****

Barn ska beaktas i krisberedskapen

Barnombudsmannens årsberättelse publiceras 24.5.

Barn beaktas inte adekvat i krisberedskapen. Beredskapen ska omedelbart uppdateras med beaktande av barnens behov, framhåller barnombudsmannens i ställningstagandet i sin årsberättelse.

– På grund av sin ålder och utvecklingsnivå är barn i mer sårbar ställning än de vuxna. I händelse av en kris kan det vara svårt att reagera adekvat på barnens omedelbara behov om barn inte har tagits i beaktande redan i planeringsskedet, påpekar barnombudsmannen Elina Pekkarinen.

– För att barn ska klara sig behöver de mycket hjälp och stöd av de vuxna. I synnerhet små barn kan inte självständigt påverka frågor som berör dem, de kan inte förbereda sig eller bereda sig, och deras tillgång till information är ofta begränsad. Barnens bästa och behov bör alltid beaktas i beredskapen från räddningen och skydd ända till näring och sjukvård, fortsätter Pekkarinen.

I Finland är alla myndigheter skyldiga att se till att samhället fungerar både under normala förhållanden, vid olika störningar och under undantagsförhållanden. Det som är gemensamt för många av beredskapsplanerna är att de inte tar hänsyn till barnen. Vid tidigare kriser har man observerat att barnens sätt att reagera på kriser samt att söka information och stöd skiljer sig från de sätt som de vuxna använder.

Jämlikhet i pandemitider

Barnombudsmannen lämnar sin årsberättelse till statsrådet vid ett publikationstillfälle som anordnas på tisdagen 24.5. kl. 9.30.

Temat för årsberättelsen är jämlikhet som var det strategiska prioriterade området i barnombudsmannens verksamhet under 2021. Jämlikhet garanteras i FN:s konvention om barnets rättigheter där barnets rätt till icke-diskriminering är en av konventionens fyra allmänna principer. Icke-diskriminering är en grundläggande rättighet som har fastställts i Finlands grundlag. Trots det utsätts barn i Finland för diskriminering såväl av andra barn, närstående vuxna som av yrkespersoner och myndigheter.

– Under senare år har vårt samhälle drabbats av flera kriser, såsom klimatkrisen, coronapandemin och kriget i Ukraina. Kriser brukar göra läget med barnets rättigheter väl synligt och ytterligare försvåra problemen, säger överinspektör Katja Mettinen vid barnombudsmannens byrå.

– För närvarande finns det en risk i vårt samhälle att barns och barngruppers ojämlikhet ökar. Det krävs tunga åtgärder för att förebygga detta så att barn inte blir lidande vid krishantering och på grund av tidsbrist, tillägger Mettinen.

Under 2021 träffade barnombudsmannen barn och unga som tillhör olika minoritetsgrupper. Tillgodoseendet av jämlikhet påverkar barnens vardag. Barnen ser olikheter som en rikedom: det skulle vara trist om alla var likadana och tyckte om samma saker. Barn ser till exempel olika funktionsnedsättningar och könsmångfalden som människors naturliga egenskaper.

Enligt barnens syn skapas en positiv atmosfär och gemenskap i vardagen av små saker, till exempel att man hälsar varandra, frågar hur de mår och låter alla vara med. Barn efterlyser respekt för alla och anser att denna respekt ska också höras i de vuxnas sätt att prata och i de vuxnas beteende. Dessutom önskar barn att både vuxna som arbetar med barn och barn redan inom småbarnspedagogiken och lågstadiet skulle utbildas i hur man bemöter mångfald. Information om olika minoriteter borde vara mer tillgänglig för att fördomarna ska minska.

– Jämlikhet tillgodoses inte bara med hjälp av lagar och yrkespersoner. Medmänniskor som uppskattar mångfald och förstår att mångfald är rikedom bidrar till en positiv stämning i barnens vardag. Vi är alla skyldiga att behandla alla barn väl, påminner barnombudsmannen Elina Pekkarinen.

Årsberättelsen kan begäras för förhandsgranskning per e-post av kommunikationsexpert Annaleena Aira, annaleena.aira@oikeus.fi.