Juuri julkaistu: Lihavuudella yhteys terveydenhuollon kustannuksiin

Juuri julkaistussa tutkimuksessa vertailtiin terveyspalveluiden ja lääkkeiden käytön kustannuksia kahden ryhmän, lihavien sekä ylipainoisten ja normaalipainoisten välillä. Lisäksi selvitettiin metabolisen oireyhtymän eli aineenvaihdunnan sairauksien yhteyttä terveydenhuollon suoriin kustannuksiin. Näitä sairauksia ovat korkea kolesteroli, veren suurentuneet rasva-arvot, verenpainetauti ja tyypin 2 diabetes tai sen esiaste.

Terveydenhuollon suorat kustannukset eli kaikki potilaan hoitoon liittyvät kustannukset olivat lihavilla henkilöä kohden 2 665 euroa vuodessa, kun vastaavat kustannukset olivat normaali- ja ylipainoisten ryhmässä 1 799 euroa vuodessa. Ikä- ja sukupuoli huomioiden lihavien suorat terveydenhuollon kustannukset olivat 36 prosenttia suuremmat kuin verrokkiryhmän, ja tähän kuuluvat terveyspalveluiden käyttökustannukset olivat 27 prosenttia suuremmat.

Korvattavien reseptilääkkeiden kustannukset olivat lihavilla henkilöillä 67 prosenttia suuremmat kuin verrokkiryhmällä. Lääkekuluista suurimmat menoerät lihavien ryhmässä tulivat diabetes-, verenpaine-, astma- ja kolesterolilääkkeistä.

”Tutkimus tehtiin, jotta päättäjät näkisivät lihavuusongelman vakavuuden ja ohjaisivat resursseja lihavuuden ehkäisyyn ja hoitoon. Emme missään nimessä syyllistä lihavia, sillä lihavuus ei ole oma valinta, vaan mutkikas biologinen prosessi”, professori, ylilääkäri Kirsi Pietiläinen HUSista sanoo.

Aineenvaihdunnan sairauksia lihavista 90 prosentilla

Lisäksi tutkimuksessa ilmeni, että harva lihava säästyy aineenvaihdunnan sairauksilta: lihavista 90 prosentilla oli aineenvaihdunnan sairaus. Heidän terveydenhuollon kustannuksensa olivat 2775 euroa vuodessa ja aineenvaihdunnaltaan terveillä lihavilla 1699 euroa henkilöä kohden.

Lihavuudesta seuraa siis merkittäviä terveydenhuollon kustannuksia pääasiassa siihen liittyvän lisäsairastavuuden vuoksi. Lisäsairauksista eniten terveydenhuollon kustannuksia tuottivat psykiatriset sairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, sydän- ja verisuonisairaudet sekä syöpä.

Lihavuus oli ensisijainen terveydenhuollon käyntisyy kuitenkin vain kolmella prosentilla henkilöistä, jotka terveystutkimuksen perusteella olivat lihavia.

”Osoitimme, että lihavuuden hoitoon tarvitaan nykyistä huomattavasti enemmän tukea ja resursseja. Terveydenhuollolla pitäisi olla oikeutus hoitaa lihavuutta”, Kirsi Pietiläinen toteaa.

Poikkileikkaustutkimuksessa oli mukana 5587 FinTerveys 2017 -tutkimuksen terveystarkastukseen satunnaisesti valittua täysi-ikäistä henkilöä. Lihavien ryhmän painoindeksi oli yli 30 kg/m² ja keski-ikä 53 vuotta. Verrokkiryhmään kuuluvien painoindeksi oli alle 30 kg/m² ja keski-ikä 49 vuotta. Tiedot terveydenhuollon käynneistä ja sairaalahoidoista, diagnooseista sekä reseptilääkeostoista saatiin THL:n ja Kansanterveyslaitoksen rekistereistä.

Tutkimusartikkeli: Obesity and metabolic state are associated with increased healthcare resource and medication use and costs: a Finnish population-based study

___

Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea.
___

Lisätietoja medialle:

HUSin mediapalvelun yhteystiedot