Juuri julkaistu: Lihavuudella yhteys terveydenhuollon kustannuksiin
22.9.2022 07:36:19 EEST | HUS | Tiedote

Juuri julkaistussa tutkimuksessa vertailtiin terveyspalveluiden ja lääkkeiden käytön kustannuksia kahden ryhmän, lihavien sekä ylipainoisten ja normaalipainoisten välillä. Lisäksi selvitettiin metabolisen oireyhtymän eli aineenvaihdunnan sairauksien yhteyttä terveydenhuollon suoriin kustannuksiin. Näitä sairauksia ovat korkea kolesteroli, veren suurentuneet rasva-arvot, verenpainetauti ja tyypin 2 diabetes tai sen esiaste.
Terveydenhuollon suorat kustannukset eli kaikki potilaan hoitoon liittyvät kustannukset olivat lihavilla henkilöä kohden 2 665 euroa vuodessa, kun vastaavat kustannukset olivat normaali- ja ylipainoisten ryhmässä 1 799 euroa vuodessa. Ikä- ja sukupuoli huomioiden lihavien suorat terveydenhuollon kustannukset olivat 36 prosenttia suuremmat kuin verrokkiryhmän, ja tähän kuuluvat terveyspalveluiden käyttökustannukset olivat 27 prosenttia suuremmat.
Korvattavien reseptilääkkeiden kustannukset olivat lihavilla henkilöillä 67 prosenttia suuremmat kuin verrokkiryhmällä. Lääkekuluista suurimmat menoerät lihavien ryhmässä tulivat diabetes-, verenpaine-, astma- ja kolesterolilääkkeistä.
”Tutkimus tehtiin, jotta päättäjät näkisivät lihavuusongelman vakavuuden ja ohjaisivat resursseja lihavuuden ehkäisyyn ja hoitoon. Emme missään nimessä syyllistä lihavia, sillä lihavuus ei ole oma valinta, vaan mutkikas biologinen prosessi”, professori, ylilääkäri Kirsi Pietiläinen HUSista sanoo.
Aineenvaihdunnan sairauksia lihavista 90 prosentilla
Lisäksi tutkimuksessa ilmeni, että harva lihava säästyy aineenvaihdunnan sairauksilta: lihavista 90 prosentilla oli aineenvaihdunnan sairaus. Heidän terveydenhuollon kustannuksensa olivat 2775 euroa vuodessa ja aineenvaihdunnaltaan terveillä lihavilla 1699 euroa henkilöä kohden.
Lihavuudesta seuraa siis merkittäviä terveydenhuollon kustannuksia pääasiassa siihen liittyvän lisäsairastavuuden vuoksi. Lisäsairauksista eniten terveydenhuollon kustannuksia tuottivat psykiatriset sairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, sydän- ja verisuonisairaudet sekä syöpä.
Lihavuus oli ensisijainen terveydenhuollon käyntisyy kuitenkin vain kolmella prosentilla henkilöistä, jotka terveystutkimuksen perusteella olivat lihavia.
”Osoitimme, että lihavuuden hoitoon tarvitaan nykyistä huomattavasti enemmän tukea ja resursseja. Terveydenhuollolla pitäisi olla oikeutus hoitaa lihavuutta”, Kirsi Pietiläinen toteaa.
Poikkileikkaustutkimuksessa oli mukana 5587 FinTerveys 2017 -tutkimuksen terveystarkastukseen satunnaisesti valittua täysi-ikäistä henkilöä. Lihavien ryhmän painoindeksi oli yli 30 kg/m2 ja keski-ikä 53 vuotta. Verrokkiryhmään kuuluvien painoindeksi oli alle 30 kg/m2 ja keski-ikä 49 vuotta. Tiedot terveydenhuollon käynneistä ja sairaalahoidoista, diagnooseista sekä reseptilääkeostoista saatiin THL:n ja Kansanterveyslaitoksen rekistereistä.
Tutkimusartikkeli: Obesity and metabolic state are associated with increased healthcare resource and medication use and costs: a Finnish population-based study
___
Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea.
___
Lisätietoja medialle:
Avainsanat
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Största delen av dem som avled i hjärnblödning hann aldrig få neurokirurgisk vård17.11.2026 08:25:15 EET | Pressmeddelande
I en internationell studie som leddes av HUS neurokirurgi observerades att mer än 70 procent av dem som avled i subaraknoidalblödning inte hann få neurokirurgisk vård. Störst är andelen i glesbygden.
Valtaosa aivoverenvuotoon kuolleista ei koskaan päässyt neurokirurgiseen hoitoon17.11.2026 08:25:15 EET | Tiedote
HUSin neurokirurgian johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa havaittiin, että yli 70 prosenttia lukinkalvonalaiseen aivoverenvuotoon kuolleista ei ollut päässyt neurokirurgiseen hoitoon. Osuus oli suurin syrjäseuduilla.
Most people who died from a brain hemorrhage never received neurosurgical treatment17.11.2026 08:25:15 EET | Press release
An international study led by HUS Neurosurgery discovered that more than 70 percent of those who died from a subarachnoid hemorrhage never made it to neurosurgical treatment. The proportion was highest in remote areas.
Sammanslutningens styrelse beslutade om HUS-sammanslutningens budgetförslag för 202716.11.2026 11:53:41 EET | Pressmeddelande
Sammanslutningens styrelse beslutade för egen del om HUS-sammanslutningens budgetförslag för 2027 och ekonomiplanen för 2027–2029.
Yhtymähallitus päätti HUS-yhtymän vuoden 2027 talousarvioesityksestä16.11.2026 11:53:41 EET | Tiedote
Yhtymähallitus päätti omalta osaltaan HUS-yhtymän vuoden 2027 talousarvioesityksestä sekä taloussuunnitelmasta vuosille 2027–2029.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
