Juuri julkaistu: Säännöllinen liikunta nosti hauraiden ikääntyneiden kuntoa

Kotonaan asuvista yli 70-vuotiaista 10–12 prosentilla on gerastenia-oireyhtymä, johon liittyy heikentynyt fyysinen suorituskyky ja stressinsieto. Sen seurauksena ikääntyneiden elämänlaatu heikkenee, liikunnallisen toiminnanvajeen sekä sairaala- ja laitoshoidon ja ennen aikaisen kuoleman riski suurenee. Kunnon heikkenemisen kierre lisää myös terveydenhuollon kustannuksia.
Kansainvälisessä SPRINTT-tutkimuksessa ilmeni, että ohjattuun liikuntaan ja ravitsemusneuvontaan säännöllisesti osallistuneiden hauraiden ikääntyneiden liikkumiskyvyn heikkenemisen riski väheni selvästi. Liikuntaohjelmaan kuului kävelyä sekä voima-, liikkuvuus- ja tasapainoharjoitteita. Ravitsemusta pyrittiin korjaamaan yksilöllisellä ohjauksella.
”Halusimme selvittää, voimmeko kääntää ikääntyneen gerastenian kelloa taakse päin. Nyt tiedämme, että liikunnallista toimintakykyä voidaan parantaa ja liikuntakyvyttömyyttä ennaltaehkäistä. Huonompikuntoiset hyötyvät eniten liikunnan lisäämisestä”, sanoo tutkimusta Suomessa johtanut geriatrian emeritusprofessori, HUSin tutkija Timo Strandberg.
Hoito hidasti liikunnallisen toiminnanvajeen kehittymistä
Arvostetussa BMJ-tiedelehdessä vastikään julkaistussa tutkimuksessa oli mukana 1 519 keskimäärin 79-vuotiasta naista ja miestä. Heillä oli todettu fyysistä gerasteniaa eli haurastumista ja lihaskatoa, mutta ei liikunnallista toiminnanvajetta, sillä he pystyivät kävelemään 400 metriä alle 15 minuutissa ilman apuvälineitä.
Tutkimuksen 760 henkilöä kuului interventioryhmään. He osallistuivat vähintään kahden vuoden ajan kaksi kertaa viikossa fysioterapiakeskuksessa ohjattuun liikuntaan, voima- ja tasapainoharjoitteluun ja saivat kotiharjoitteluohjeet. Lisäksi he saivat yksilöllistä ravitsemusneuvontaa riittävän energian- ja proteiininsaannin varmistamiseksi. Kontrolliryhmän 759 osallistujaa saivat terveelliseen ikääntymiseen liittyvää opastusta kerran kuukaudessa ja lyhyen ylävartalon venyttelyohjelman sekä rentoutusharjoitteita.
Liikunta- ja ravitsemushoitoa saaneiden hauraiden ikääntyneiden liikuntakyvyn merkittävän heikkenemisen riski oli 22 prosenttia pienempi kuin vertailuryhmässä. Myös lihasmassan ja -voiman väheneminen hidastui hoitoryhmässä kolmen vuoden seurannan aikana.
”Säännöllisellä liikunnalla ja asianmukaisella ravitsemuksella huonossa kunnossa olevien tilaa voidaan kohentaa ja pitää heitä pidempään toimintakykyisinä. Tämä vähentää varmasti ulkopuolisen avun ja vaikkapa iäkkäiden päivystyskäyntien tarvetta. Gerastenia ei ole pelkästään ’vanhuuden heikkoutta’, vaan geriatrinen oireyhtymä, jota voidaan kuntouttaa”, Timo Strandberg sanoo.
Interventioryhmässä olleilla havaittiin liikkumiskyvyssä tutkimuksen lopussa ongelmia 47 prosentilla, kun kontrolliryhmässä niitä oli 53 prosentilla. Interventioryhmässä 25 prosenttia pystyi kävelemään kaksi kertaa peräkkäin 400 metrin matkan, kun kontrolliryhmässä sama matka taittui 21 prosentilla.
Lisäksi liikuntakykyä ja tasapainoa kuvaavat SPPB-pisteet nousivat interventioryhmässä sekä kahden että kolmen vuoden kohdalla. Interventioryhmän naisten lihasmassa väheni noin kilon vähemmän kuin kontrolliryhmän naisilla, miesten välillä ei havaittu eroja.
Seurantatutkimus jatkuu Helsingissä
Vuosina 2016–2019 tehtyyn tutkimukseen osallistui iäkkäitä 11 eri Euroopan maasta, Suomen tutkittavat olivat pääkaupunkiseudulta. Heidän fyysistä aktivisuuttaan seurattiin kyselyin ja aktiivisuusmittarilla. Fyysistä toimintakykyä mitattiin SPPB-pisteytyksellä (asteikko 0–12), haurastumisesta ja lihaskadosta kertoivat SPPB-pisteet 3–9. Lihasmassa arvioitiin DXA-laitteella ja ravitsemusasiantuntija seurasi ravitsemusta. Iäkkäiden tilan kehittymistä arvioitiin säännöllisesti kolmen vuoden seurannan aikana.
Juuri julkaistua SPRINTT-tutkimusta johdettiin Suomen osalta HUS Helsingin yliopistollisesta sairaalasta.
Tutkimus tehtiin EU:n Innovative Medicines Initiative (IMI) -rahoituksella. Jatkoseuranta tutkimukseen Suomessa osallistuneiden ikääntyneiden kunnon kehittymisestä tehdään HUSin rahoituksella.
Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea.
Lisätietoja medialle:
Avainsanat
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme