Juuri julkaistu: Synnytystapa vaikuttaa virtsankarkailun riskiin
Virtsankarkailu koskettaa satojatuhansia naisia Suomessa ja lukuisia naisia myös muualla maailmassa.
Vaiva vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun ja aiheuttaa kustannuksia niin potilaalle kuin yhteiskunnallekin. Virtsankarkailua on erityisesti ylipainoisilla, ikääntyneillä sekä synnyttäneillä naisilla.
HUSissa on tutkittu virtsankarkailun syitä ja hoitoja. Reilut kaksi vuotta sitten suomalaisessa meta-analyysissä selvitettiin, että alatiesynnytykset kaksinkertaistavat virtsan ponnistuskarkailun riskin keisarileikkaukseen verrattuna: alatiesynnytyksen jälkeen 15 prosentilla oli ponnistuskarkailua, kun keisarileikkauksen jälkeen 8 prosentilla.
Keisarileikkaukset eivät kuitenkaan ongelmaa ratkaise; lisäksi yhden virtsankarkailun estämiseksi pitäisi tehdä 13 keisarileikkausta, jotka tuovat mukanaan useita muitakin riskejä.
Mikä siis alatiesynnytyksissä lisää virtsankarkailun riskiä?
Kysymykseen etsittiin vastausta laajasta väestöpohjaisesta tutkimuksesta, jossa vertailtiin alatiesynnytysten sekä imukuppi- ja pihtialatiesynnytysten vaikutusta ponnistus- ja pakkovirtsankarkailun riskeihin. Ponnistusvirtsankarkailussa virtsaa lorahtaa hypähtäessä tai ponnistettaessa, kun pakkovirtsankarkailussa virtsa karkaa äkillisesti tulevan pakonomaisen virtsaamistarpeen yhteydessä.
Tutkimusaineisto saatiin Norjasta, Nord-Trøndelagin maakunnasta, jossa tehtiin kaikille yli 20-vuotiaille kysely muun muassa virtsankarkailusta.
Kyselyyn vastanneet yhdistettiin Norjan synnytysrekisterin tietoihin, jolloin pystyttiin erottelemaan joukosta alateitse synnyttäneet. Lopulliseen analyysiin päätyi 13 694 alateitse synnyttänyttä naista, joista 13 prosentilla oli ponnistusvirtsankarkailua ja 8 prosentilla pakkovirtsankarkailua.
American Journal of Obstetrics and Gynecology -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvisi, että pihtisynnytyksen jälkeen 17 prosenttia raportoi ponnistusvirtsankarkailusta, kun imukuppisynnytyksen jälkeen ponnistusvirtsankarkailua esiintyi 12 prosentilla alle 50-vuotiaista naisista.
- Pihtisynnytys lisää siis merkittävästi ponnistusvirtsankarkailua sekä jonkin verran myös pakkovirtsankarkailua alle 50-vuotiailla naisilla. Ero pienenee ajan kuluessa synnytyksestä, tutkimuksen vastaava tutkija, HUSin Urologian klinikan lääkäri, dosentti Kari Tikkinen kertoo.
- Saman tyyppinen ero havaittiin myös verrattaessa pihtisynnytystä luonnollisesti käynnistyneeseen alatiesynnytykseen, mutta imukuppisynnytyksen ja luonnollisesti käynnistyneen alatiesynnytyksen välillä ei eroa havaittu.
Pihtisynnytykset yleisempiä muissa maissa
Suomessa on vahva imukuppisynnytysten perinne, eikä Suomessa tehdä pihtisynnytyksiä juuri ollenkaan. Juuri julkaistun tutkimuksen merkitys onkin tutkijoiden mukaan suurin niissä maissa, joissa käytetään synnytyksissä useammin pihtejä.
Useassa maassa tehdään liikaa keisarileikkauksia, joissain köyhissä maissa toisaalta liian vähän. Naisista synnyttää keisarileikkauksella esimerkiksi Brasiliassa yli 50 prosenttia, Yhdysvalloissa 35 prosenttia ja Iso-Britanniassa 25 prosenttia. Suomessa luku on 17 prosenttia.
- Keisarileikkauksia vähennettäessä on riski, että pihtisynnytysten määrä lisääntyy. Tutkimuksemme mukaan keisarinleikkauksia ei tule ensisijaisesti vaihtaa pihtisynnytyksiin, ainakaan mikäli halutaan varmistaa, ettei virtsainkontinenssi lisäänny, Kari Tikkinensanoo.
Inkontinenssin korjausleikkaukset ovat usein tehokkaita, mutta niihin liittyy vakavien pitkäaikaishaittojen riski, joten siksikin inkontinenssin ehkäisy on Tikkisen mielestä tärkeää.
Teksti: Teija Riikola
Yhteyshenkilöt
Kari Tikkinen
kari.tikkinen@hus.fi
p. 050 5250971
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
HUS-sammanslutningens styrelse sammanträder den 18 augusti14.8.2025 15:05:10 EEST | Pressmeddelande
HUS-sammanslutningens nyvalda styrelse som tillsattes i juni sammanträder måndagen den 18 augusti 2025.
HUSin yhtymähallitus kokoontuu 18.8.14.8.2025 15:05:10 EEST | Tiedote
HUSin kesäkuussa valittu uusi yhtymähallitus kokoontuu maanantaina 18.8.2025.
Jourvård för misshandlade utvecklad inom HUS – ny vårdkedja ger klarhet och stöd15.7.2025 12:48:26 EEST | Pressmeddelande
HUS har tagit i bruk en ny vårdmodell vid samjourerna i Pejas, Jorv och Mejlans som förbättrar vården av patienter som utsatts för våld. Målet med modellen är ett enhetligt tillvägagångssätt för att identifiera och undersöka våld samt hänvisa patienten till stödtjänster inom HUS. Den praktiska och tydliga verksamhetsmodellen säkerställer att alla som utsatts för våld får det stöd de behöver, oberoende av vilken jour de besöker.
Pahoinpideltyjen päivystyksellistä hoitoa kehitetty HUSissa – uusi hoitoketju tuo selkeyttä ja tukea15.7.2025 12:48:26 EEST | Tiedote
Peijaksen, Jorvin ja Meilahden yhteispäivystyksissä on otettu käyttöön uusi hoitomalli, joka parantaa väkivaltaa kokeneiden potilaiden hoitoa. Mallin tavoitteena on, että HUSissa on yhtenäinen toimintatapa väkivallan tunnistamiseen, tutkimiseen ja potilaiden ohjaamiseen tukipalveluihin. Käytännönläheinen ja selkeä toimintamalli varmistaa, että jokainen väkivaltaa kokenut saa tarvitsemansa tuen, riippumatta siitä, missä päivystyksessä hän asioi.
Emergency care of victims of violence developed at HUS – new care chain brings clarity and support15.7.2025 12:48:26 EEST | Press release
The Emergency Departments of Peijas, Jorvi and Meilahti have introduced a new care model that improves the treatment of patients who have experienced violence. The model is aimed at ensuring a uniform practice for recognizing violence, examining the patients and referring them to support services. A practical and clear operating model ensures that everyone who has experienced violence receives the support they need, regardless of which emergency department they visit.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme