Juuri julkaistu: Tatuoinnit ovat luultua yleisempiä
Tatuointeja näkee katukuvassa, mutta niiden yleisyys yllätti tähän mennessä laajimman tatuointiselvityksen tehneet ihotautilääkärit.
Tutkimuksen viiden maan aikuisista peräti 18,5 prosentilla on tatuointi, yleisimmin 25–34-vuotiailla. Naisilla tatuoinnit ovat pari prosenttiyksikköä yleisempiä kuin miehillä. Tatuointeja oli Yhdysvalloissa 31,5 prosentilla, Brasiliassa 22,3 prosentilla, Ranskassa 18 prosentilla sekä Kiinassa ja Venäjällä 12 prosentilla.
Suomalaisilla 15–29-vuotiailla 13 prosentilla oli tatuointi vuoden 2009 Nuorisobarometrin mukaan.
”Arvioin, että nykyisin suomalaisilla aikuisilla 15–20 prosentilla on yksi tai useampi tatuointi”, HUS Iho- ja allergiasairaalan ihotautien erikoislääkäri, dosentti Nicolas Kluger sanoo. Hän on selvittänyt tatuointien yleisyyttä ja haittavaikutuksia yhdessä ranskalaiskollegoidensa kanssa.
Yleisimmät syyt ottaa tatuointi on juuri julkaistun tutkimuksen mukaan jonkin tärkeän rajapyykin ylittäminen, itsen koristelu, yksilöllisyys, rakkauden tai kiintymyksen ilmaiseminen ja itseilmaisu. Näissä vastauksissa oli jonkin verran vaihtelua maittain ja sukupuolittain.
Suomalais-ranskalainen tutkimus julkaistiin arvostetussa Journal of the European Academy of Dermatology and Venereology (JEADV) -tiedelehdessä. Tutkimus tehtiin vuosien 2018 ja 2019 vaihteessa sähköpostikyselynä 11 000 yli 18-vuotiaalle, jotka täyttivät tietyt sosio-demografiset kriteerit.
Haittana usein allergiset reaktiot
Tatuointien haittavaikutuksista on vähän tietoa. Kluger on selvittänyt Google Trendsin avulla, minkälaista tietoa tatuointien haitoista on eniten haettu. Yleisimmät haut liittyvät tatuointien aiheuttamiin allergisiin reaktioihin ja infektioihin.
Kluger on käytännön työssään havainnut, että juuri punasävyiset tatuointimusteet aiheuttavat allergisia reaktioita.
”Tällöin tatuoitu kohta kutisee, on kivulias tai tulehtunut ja mikäli tatuointi on tehty muutenkin huonosti, alue voi jopa märkiä ja sen hoitoon tarvitaan antibioottikuuri. Harmia voi syntyä myös siitä, ettei tatuoitu kohta arpeudu infektion jälkeen hyvin”, Nicolas Kluger kertoo.
Lisäksi tiedetään, että tatuoinnit lisäävät haittavaikutusten riskiä kroonisia ihotauteja sairastavilla.
”Atopiaa sairastavien iholla on usein normaalia enemmän stafylokokkia, joka altistaa tatuoidun kohdan tulehtumiselle. Ihotaudeissa käytetty kortisonihoito voi puolestaan vähentää vastustuskykyä ja näin altistaa mahdollisille infektioille”, Kluger sanoo.
On myös mahdollista, että ihotauti, kuten psoriasis, vitiligo tai punajäkälä, leviää tatuoituun kohtaan.
HUS oli Klugerin johdolla mukana myös toisessa suomalais-ranskalaisessa tutkimuksessa, jossa selvitettiin tatuointien haittavaikutuksia psoriasista sairastavilla. Tämä yli 2000 psoriaasi-potilaan monikeskustutkimus julkaistiin myös JEADV-lehdessä.
Psoriaasia sairastavista 6,6 prosentilla oli tatuointien aiheuttamia ihokomplikaatioita, kuten vesirakkuloita, kutinaa ja allergisia oireita. Niillä, joilla oli taudin hoito meneillään tatuoinnin ottamisen aikoihin oli eniten haittavaikutuksia.
Tatuointi on hyvä aloittaa varoen
”Tatuoinnin ottamista ei tule kenenkään tehdä impulsiivisesti. Kun iho on kunnossa, voi tatuoinnin ottaa varovasti pienellä alueella kokeillen”, Kluger sanoo.
Kluger neuvoo kroonista ihotautia, kuten atooppista ihottumaa tai psoriasista sairastavia keskustelemaan ensin ihotautilääkärin kanssa ja ainakin siirtämään tatuointi aikaan, jolloin ihotauti on rauhoittunut.
”Pieniltäkin tuntuvista haittavaikutuksista saattaa kehkeytyä iso ongelma: kutina tai pienen alueen kipu saattaa aiheuttaa unettomuutta ja sitä kautta peräti masennusta”, Kluger muistuttaa.
Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ihotautien erikoislääkäri, dosentti Nicolas Kluger, puh. 050 428 7973, nicolas.kluger@hus.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa yli puoli miljoonaa potilasta. HUSissa työskentelee 25 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Vanlig axeloperation ger ingen nytta för patienten12.12.2025 10:28:37 EET | Pressmeddelande
Den finländska studien FIMPACT (Finnish Subacromial Impingement Arthroscopy Controlled Trial) har i en tioårsuppföljning visat att operationen inte ger någon fördel jämfört med andra behandlingsformer. Den axeldekompressionsoperation som länge använts vid behandling av axelsmärta minskar enligt studien inte smärtan och förbättrar inte heller funktionsförmågan eller livskvaliteten jämfört med placebokirurgi eller intensifierad fysioterapi.
Yleinen olkapään leikkaus ei tuo hyötyä potilaalle12.12.2025 10:28:37 EET | Tiedote
Suomalainen FIMPACT-tutkimus (Finnish Subacromial Impingement Arthroscopy Controlled Trial) on osoittanut kymmenen vuoden seurannassa, ettei leikkauksesta ole hyötyä verrattuna muihin hoitomuotoihin. Pitkään olkakivun hoidossa käytetty avarrusleikkaus ei tutkimusten mukaan paranna kipua, toimintakykyä tai elämänlaatua verrattuna lumeleikkaukseen tai tehostettuun fysioterapiaan.
Common shoulder surgery does not offer benefit to the patient12.12.2025 10:28:37 EET | Press release
The Finnish FIMPACT trial (Finnish Subacromial Impingement Arthroscopy Controlled Trial) has in a follow-up of ten years shown that surgery does not offer any benefit compared to other forms of treatment. According to studies, decompression surgery (arthroscopic subacromial decompression, ASD), which has long been used in the treatment of shoulder pain, does not reduce the pain or improve functional capacity or the quality of life when compared to placebo surgery or intensified physiotherapy.
HUS-sammanslutningens styrelse sammanträder den 15 december11.12.2025 15:14:06 EET | Pressmeddelande
HUS-sammanslutningens styrelse behandlar på sitt möte den 15 december verksamheten och ekonomin i januari–oktober 2025 samt den sista årsprognosen för 2025. Sammanslutningens styrelse ska också behandla HUS långsiktig plan för fastigheter och verksamhetslokaler samt utvecklingen av Kirurgiska sjukhusets fastighet. Föredragningslistan för mötet finns här. Sammanslutningens styrelse leder HUS verksamhet, förvaltning och ekonomi. Sammanslutningens styrelse har 17 ledamöter och av dem är två företrädare för Helsingfors universitet. Sammanslutningens styrelse sammanträder cirka en gång per månad. HUS medietjänst betjänar medier måndag–torsdag kl. 10–16, fredag kl. 10–15 på numret 050 427 2875 eller per e-post på viestinta@hus.fi. Se avvikande öppettider.
HUSin yhtymähallitus kokoontuu 15.12.11.12.2025 15:14:06 EET | Tiedote
HUSin yhtymähallitus käsittelee 15.12. kokouksessaan tammi−lokakuun 2025 toimintaa ja taloutta sekä vuoden 2025 viimeistä vuosiennustetta. Yhtymähallituksen käsiteltäväksi tulee myös HUSin kiinteistöjen ja toimitilojen pitkän aikavälin suunnitelma sekä Kirurgisen sairaalan kiinteistön kehittäminen. Kokouksen esityslistan voi lukea täältä. Yhtymähallitus johtaa HUSin toimintaa, hallintoa ja taloutta. Yhtymähallituksessa on 17 jäsentä, joista kaksi on Helsingin yliopiston edustajia. Yhtymähallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa. HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi. Katso poikkeusaukioloajat
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
