HUS

Juuri julkaistu: Tatuoinnit ovat luultua yleisempiä

9.1.2020 07:39:17 EET | HUS | Tiedote

Jaa
Tatuointien yleisyys yllätti tutkijat. Tatuointeja ei suositella kroonisia ihotauteja sairastaville ilman ihotautilääkärin arviointia.

Tatuointeja näkee katukuvassa, mutta niiden yleisyys yllätti tähän mennessä laajimman tatuointiselvityksen tehneet ihotautilääkärit.

Tutkimuksen viiden maan aikuisista peräti 18,5 prosentilla on tatuointi, yleisimmin 25–34-vuotiailla. Naisilla tatuoinnit ovat pari prosenttiyksikköä yleisempiä kuin miehillä. Tatuointeja oli Yhdysvalloissa 31,5 prosentilla, Brasiliassa 22,3 prosentilla, Ranskassa 18 prosentilla sekä Kiinassa ja Venäjällä 12 prosentilla.

Suomalaisilla 15–29-vuotiailla 13 prosentilla oli tatuointi vuoden 2009 Nuorisobarometrin mukaan.

”Arvioin, että nykyisin suomalaisilla aikuisilla 15–20 prosentilla on yksi tai useampi tatuointi”, HUS Iho- ja allergiasairaalan ihotautien erikoislääkäri, dosentti Nicolas Kluger sanoo. Hän on selvittänyt tatuointien yleisyyttä ja haittavaikutuksia yhdessä ranskalaiskollegoidensa kanssa.

Yleisimmät syyt ottaa tatuointi on juuri julkaistun tutkimuksen mukaan jonkin tärkeän rajapyykin ylittäminen, itsen koristelu, yksilöllisyys, rakkauden tai kiintymyksen ilmaiseminen ja itseilmaisu. Näissä vastauksissa oli jonkin verran vaihtelua maittain ja sukupuolittain.

Suomalais-ranskalainen tutkimus julkaistiin arvostetussa Journal of the European Academy of Dermatology and Venereology (JEADV) -tiedelehdessä. Tutkimus tehtiin vuosien 2018 ja 2019 vaihteessa sähköpostikyselynä 11 000 yli 18-vuotiaalle, jotka täyttivät tietyt sosio-demografiset kriteerit.

Haittana usein allergiset reaktiot

Tatuointien haittavaikutuksista on vähän tietoa. Kluger on selvittänyt Google Trendsin avulla, minkälaista tietoa tatuointien haitoista on eniten haettu. Yleisimmät haut liittyvät tatuointien aiheuttamiin allergisiin reaktioihin ja infektioihin.

Kluger on käytännön työssään havainnut, että juuri punasävyiset tatuointimusteet aiheuttavat allergisia reaktioita.

”Tällöin tatuoitu kohta kutisee, on kivulias tai tulehtunut ja mikäli tatuointi on tehty muutenkin huonosti, alue voi jopa märkiä ja sen hoitoon tarvitaan antibioottikuuri. Harmia voi syntyä myös siitä, ettei tatuoitu kohta arpeudu infektion jälkeen hyvin”, Nicolas Kluger kertoo.

Lisäksi tiedetään, että tatuoinnit lisäävät haittavaikutusten riskiä kroonisia ihotauteja sairastavilla.

”Atopiaa sairastavien iholla on usein normaalia enemmän stafylokokkia, joka altistaa tatuoidun kohdan tulehtumiselle. Ihotaudeissa käytetty kortisonihoito voi puolestaan vähentää vastustuskykyä ja näin altistaa mahdollisille infektioille”, Kluger sanoo.

On myös mahdollista, että ihotauti, kuten psoriasis, vitiligo tai punajäkälä, leviää tatuoituun kohtaan.

HUS oli Klugerin johdolla mukana myös toisessa suomalais-ranskalaisessa tutkimuksessa, jossa selvitettiin tatuointien haittavaikutuksia psoriasista sairastavilla. Tämä yli 2000 psoriaasi-potilaan monikeskustutkimus julkaistiin myös JEADV-lehdessä.

Psoriaasia sairastavista 6,6 prosentilla oli tatuointien aiheuttamia ihokomplikaatioita, kuten vesirakkuloita, kutinaa ja allergisia oireita. Niillä, joilla oli taudin hoito meneillään tatuoinnin ottamisen aikoihin oli eniten haittavaikutuksia.

Tatuointi on hyvä aloittaa varoen

”Tatuoinnin ottamista ei tule kenenkään tehdä impulsiivisesti. Kun iho on kunnossa, voi tatuoinnin ottaa varovasti pienellä alueella kokeillen”, Kluger sanoo.

Kluger neuvoo kroonista ihotautia, kuten atooppista ihottumaa tai psoriasista sairastavia keskustelemaan ensin ihotautilääkärin kanssa ja ainakin siirtämään tatuointi aikaan, jolloin ihotauti on rauhoittunut.

”Pieniltäkin tuntuvista haittavaikutuksista saattaa kehkeytyä iso ongelma: kutina tai pienen alueen kipu saattaa aiheuttaa unettomuutta ja sitä kautta peräti masennusta”, Kluger muistuttaa.


Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Ihotautien erikoislääkäri, dosentti Nicolas Kluger, puh. 050 428 7973, nicolas.kluger@hus.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

HUS
HUS
Stenbäckinkatu 9, PL 100
00029 HUS

http://www.hus.fi

HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa yli puoli miljoonaa potilasta. HUSissa työskentelee 25 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.

HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta HUS

HUS-sammanslutningens styrelse sammanträder den 11 maj 20268.5.2026 08:25:11 EEST | Pressmeddelande

HUS-sammanslutningens styrelse sammanträder måndagen den 11 maj 2026 för att besluta om förslaget till sammanslutningens stämma om ramen för budgeten för 2027. Sammanslutningens styrelse behandlar också verksamheten och ekonomin för januari–mars 2026 samt valet av resultatområdesdirektör för Diagnostikcentrum och resultatområdesdirektör för Medicinska tjänster. Föredragningslistan för mötet finns här. Sammanslutningens styrelse leder HUS verksamhet, förvaltning och ekonomi. Sammanslutningens styrelse har 17 ledamöter och av dem är två företrädare för Helsingfors universitet. Sammanslutningens styrelse sammanträder cirka en gång per månad. Sammanslutningens stämma är HUS högsta beslutande organ. Sammanslutningens stämma godkänner HUS budget, bokslut och strategi. Medlemmar i den är fem stämmorepresentanter som har utsetts av Nylands välfärdsområden och Helsingfors stad. Sammanslutningens stämma sammanträder minst två gånger per år. HUS medietjänst betjänar medier måndag–torsdag kl. 10–1

HUSin yhtymähallitus kokoontuu 11.5.20268.5.2026 08:25:11 EEST | Tiedote

HUSin yhtymähallitus kokoontuu maanantaina 11.5.2026 päättämään vuoden 2027 talousarvion kehysesityksestä yhtymäkokoukselle. Yhtymähallitus käsittelee myös tammi-maaliskuun 2026 toimintaa ja taloutta sekä päättää Diagnostiikkakeskuksen tulosaluejohtajan ja Medisiinisten palveluiden tulosaluejohtajan valinnasta. Kokouksen esityslistan pääset lukemaan täältä. Yhtymähallitus johtaa HUSin toimintaa, hallintoa ja taloutta. Yhtymähallituksessa on 17 jäsentä, joista kaksi on Helsingin yliopiston edustajia. Yhtymähallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Yhtymäkokous on HUSin ylintä päätösvaltaa käyttävä elin. Yhtymäkokous hyväksyy HUSin talousarvion, tilinpäätöksen ja strategian. Sen jäseniä ovat Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin nimeämät viisi yhtymäkokousedustajaa. Yhtymäkokous kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi. Katso poikkeusaukioloajat

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye