Jyväskylän yliopistolle lähes 100 000 euroa journalismin tutkimukseen

Säätiö myönsi 60 000 euroa Ilmakuvausjournalismin uudet ulottuvuudet: drooneista satelliitteihin (Drosat) -tutkimus- ja kehitysprojektille sekä 32 000 euroa Lobbaamisen hallinta toimitustyössä -hankkeelle. Molemmat hankkeet käynnistyvät vuoden 2020 alussa yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksessa.

Ilmakuvausjournalismi kansainväliseen kärkeen

Drosat-hankkeen tarkoituksena on keskittyä ilmakuvausjournalismin uusiin teknologisiin apuvälineisiin kamerakoptereihin eli drooneihin sekä satelliitteihin. Kehitysprojektin avulla halutaan edistää droonien laaja-alaista ja vastuullista käyttöä suomalaisissa uutistoimituksissa.

- Kunnianhimoisena tavoitteena on nostaa suomalainen ilmakuvausjournalismin osaaminen kansainväliseen kärkijoukkoon, tutkimusryhmän johtaja apulaisprofessori Turo Uskali kertoo.

Droonijournalismin käytäntöjä tutkitaan ja kehitetään uutistoimitusten kanssa yhteistyössä. Tämän lisäksi satelliittijournalismin mahdollisuuksia selvitetään ja satelliittikuvien käyttöä testataan valikoitujen pilottitoimitusten kanssa. Hanke tuottaa myös kaikille toimituksille avoimen ilmakuvausjournalismin verkkomateriaalin.

- Drosat-tutkimus ja -kehityshankkeen tarkoituksena on auttaa etenkin pieniä ja keskisuuria sanomalehtien toimituksia hyödyntämään uusia visuaalisia ilmakuvausjournalismin muotoja ja käytäntöjä, Uskali kuvailee.

Jyväskylän yliopiston journalistiikan oppiaine on Euroopan johtava droonijournalismin tutkimus- ja koulutusyksikkö. Yliopiston tarjoaman droonijournalismin kurssin on suorittanut vuosina 2015 - 2018 yhteensä 50 toimittajaopiskelijaa. Se on enemmän kuin yhdessäkään muussa Euroopan maassa. Jyväskylän journalistiikalla on käytössään viisi omaa kamerakopteria.

Toimitukset tunnistamaan paremmin vaikuttajaviestintää

Toimittajiin kohdistetaan entistä enemmän järjestelmällistä vaikuttajaviestintää eli lobbausta. Sen metodit ovat ammattimaistuneet muun muassa tarinnallisilla tiedotteilla ja omaa agendaa tukevilla tutkimuksilla. Yleistoimittajuuden yleistyminen on vähentänyt politiikan uutisoinnin osaamista ja kokemusta. Poliittiset agendat pääsevät helpommin toimituksissa läpi erityisesti verkkouutisissa, kun lobbauksen tunnistaminen on toimituksissa jätetty toimittajien oman ammattitaidon varaan.

- Aihe on toimitusten kannalta erittäin ajankohtainen. Vaikuttajaviestintä on olennaisesti lisääntynyt ja ammattimaistunut samalla, kun toimitusten kiire kasvaa. Toimittajien täytyy uutistyössä pystyä tunnistamaan entistä herkemmin poliittinen vaikuttaminen, tutkijatohtori Markus Mykkänen toteaa.

Hankkeen tavoitteena on kehittää uutistyön metodeja ja journalistien kykyä tehdä tiedonvälityksen sisältöä koskevia ratkaisuja journalistisin perustein. Hanke antaa toimituksille lobbauksen tunnistamiseen ohjeistukset ja mahdollisuudet torjua uutistyöhön vaikuttamista aiempaa paremmin.

- Toimitusten riippumattomuuden säilyttäminen on tärkeää, mutta tämä on tällä hetkellä liikaa yksittäisten toimittajien vastuulla. Tarvitaan koko media-alaa tukevia yhteisiä toimintamalleja, tutkimuskoordinaattori Heikki Kuutti sanoo.

Jyväskylän yliopistossa on tutkittu jo pidempään toimittajiin vaikuttamisesta. Nyt rahoitettu tutkimus jatkaa Media-alan tutkimussäätiön vuosina 2018–2019 rahoittamaa Journalistit lobbaamisen kohteina -hanketta, jossa kartoitettiin toimittajiin kohdistettua lobbaamista ja sen vaikutuksia (https://www.jyu.fi/medialobbaus). Toimittajat tunnistavat varsin puutteellisesti itseensä kohdistuvaa ulkopuolista ohjailua. Se vaikuttavuus riippuu kuitenkin merkittävästi niin toimittajien omasta työkokemuksesta kuin kohtaamistaan vuorovaikutustilanteista lobbaajien kanssa.

Lisätietoja:

Turo Uskali, apulaisprofessori, turo.i.uskali@jyu.fi
Puh: 040 548 8448

Markus Mykkänen, tutkijatohtori, markus.mykkanen@jyu.fi
Puh: 050 353 6669

Heikki Kuutti, tutkimuskoordinaattori, heikki.kuutti@jyu.fi
Puh: 040 576 7865