Jyväskylän yliopiston sosiaalityön tutkimukseen yli miljoonan rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi nyt neljättä kertaa rahoitusta sosiaalityön yliopistotasoisille tutkimushankkeille. Ne vahvistavat sosiaalityön tutkimusperustaista työkulttuuria ja huomioivat hyvinvointialueet sosiaalihuollon keskeisenä toimintaympäristönä. Jyväskylän yliopisto koordinoi kahta hanketta ja on partnerina kahdessa hankkeessa, kaikkiaan yli 1 100 000 euron yhteissummalla.
PETU-hanke rakentaa kokonaiskuvaa perhetyön palveluista
Apulaisprofessori Johanna Kiili johtaa hanketta: Perheen tukena – Perhetyö lapsi- ja perhesosiaalityössä (PETU), rahoitus 450 103 euroa. Hankkeessa ovat myös mukana Jyväskylän ammattikorkeakoulu, lastensuojelun kehittämisyhteisö Pesäpuu ja Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Rahoitus myönnettiin ajalle 1.9.2023-31.12.2025.
PETU-hankkeessa tarkastellaan perhetyötä valtakunnallisesti ja Keski-Suomen hyvinvointialueella yhteistyössä ammattilaisten, yksityisten palveluntuottajien ja palveluja käyttävien lasten, nuorten sekä vanhempien kanssa.
Tutkimushankkeen tulokset rakentavat kokonaiskuvaa sosiaalihuollon ja lastensuojelun palveluista ja palveluiden välisistä rajapinnoista. Hankkeessa hyödynnetään myös tukisuhdetoimintaan liittyvää tutkimusaineistoa, joka on kerätty vuosina 2021–2022 LATU-tutkimushankkeessa.
PURJO-hanke kehittää sosiaalityön johtamista
Professori Kati Närhi on varajohtajana hankkeessa Johtajat puristuksessa – Sosiaalihuollon johtaminen ja sen tulevaisuus hyvinvointialueilla (PURJO). Hanketta johtaa professori Sanna Laulainen Itä-Suomen yliopistossa. Rahoitusta myönnettiin koko hankkeelle 438 347 euroa, josta JYU:n osuus on noin 200 000 euroa. Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat Pohjois-Savon ja Keski-Suomen hyvinvointialueet, Sosiaalijohto ry, Sosiaalialan osaamiskeskusverkosto, Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Rahoitus myönnettiin 1.10.2023-31.9.2025.
Tutkimushanke tarkastelee sosiaalihuollon johtamisen nykytilaa ja selkiyttää, mitä yhteensovittavalla johtamisella tarkoitetaan erityisesti sosiaalihuollon näkökulmasta. Tavoitteena on jäsentää sosiaalihuollon johtamisen odotuksia, esteitä, mahdollisuuksia ja tulevaisuuden visioita yhteensovitettaessa palveluja. Keskeistä on, miten erilaisista lähtökohdista nousevat tavoitteet saadaan yhteensovitettua hyvinvointialueen johtamisessa ja toiminnassa.
Hankkeen tärkeänä lähtökohtana on vahvistaa rakenteellista sosiaalityötä. Sen kehittäminen edellyttää tutkittuun tietoon perustuvaa sosiaalihuollon johtamisen ja toimintakulttuurin kirkastamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisten tavoitteiden yhteensovittamista.
DIGISOS kehittää keinoja väkivaltaan puuttumiseen
Yliopistonopettaja, YTT Sisko Piippo on partnerina hankkeessa Digitaalisen väkivallan tunnistaminen ja siihen puuttuminen sosiaalityössä (DIGISOS), jota koordinoi Turun yliopistossa professori Leo Nyqvist. Osatoteuttajana on myös Tampereen yliopisto. Jyväskylän osuus rahoituksesta on noin 70 000 euroa.
DIGISOS-hankkeessa tarkastellaan sosiaalityössä kohdattavaa lähisuhdeväkivaltaa ja verkottunutta yhteiskuntaa, jossa digitaaliset yhteydet ovat erottamaton osa arkea. Aineistona ovat sosiaalityöntekijöiden, väkivaltatyöntekijöiden ja kokemusasiantuntijoiden haastattelut ja kyselyt.
Hanke tuottaa tietoa kolmelta hyvinvointialueelta haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden turvan rakentumisesta ja osallisuuden vahvistamisesta. Tavoitteena on myös vahvistaa digitaalisen väkivallan tunnistamista ja siihen puuttumista sosiaalityön käytännöissä ja sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä.
IPO-hankkeessa parannetaan ikääntyneiden palveluohjausta
Professori Heli Valokivi johtaa hanketta: Ikääntyneiden palveluohjaus hyvinvointialueilla, asiakasturvallisen ja vaikuttavan palveluohjauksen kehittäminen muuttuvissa paikoissa ja tiloissa (IPO), rahoitus 421 554 euroa. Hankkeessa ovat mukana myös Seinäjoen ja Tampereen ammattikorkeakoulut sekä sosiaalialan osaamiskeskukset Koske, Pikassos ja SONet BOTNIA. Hanke toimii ajalla 1.1.2024-31.12.2025.
Ikääntyneiden palveluohjaus (IPO) on vuorovaikutteinen sosiaalityön menetelmä, jossa huomioidaan ikääntyneiden entisiä, nykyisiä ja tulevia asuin- ja palvelupaikkoja sekä niiden asiakasturvallisuutta ja mielekkyyttä.
Tutkimusta tarvitaan siitä, millaiset tiloja, paikkoja ja asiakasturvallisuutta koskevat tiedot ovat palveluohjauksen johtamisen, asiakastyön toteutuksen ja sote-palvelujen käytön näkökulmista olennaisia.
Hankkeessa kartutetaan tietovarantoa kolmen hyvinvointialueen ikääntyneiden sote-palvelujen johtamisen ja järjestämisen, asiakastyön tekemisen sekä ikääntyneiden asiakkaiden näkökulmista. Monimenetelmäinen tutkimus tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää asiakas- ja kehitystyössä sekä päätöksenteossa.
Lisätietoja
Johanna Kiili, +358408054472, johanna.j.kiili@jyu.fi
Kati Närhi, +358408053330, kati.narhi@jyu.fi
Sisko Piippo, +358503058062, sisko.h.piippo@jyu.fi
Heli Valokivi, +358406641514, heli.valokivi@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Iäkkäiden ihmisten liikkuminen palautuu hitaasti ennalleen koronaviruspandemian jäljiltä26.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Iäkkäiden ihmisten elinpiiri pieneni ja koetut mahdollisuudet liikkua kodin ulkopuolella heikkenivät koronaviruspandemian alussa alkukesällä 2020, vaikka liikunnan määrä lisääntyi. Noin kaksi vuotta pandemian puhkeamisen jälkeen vuosina 2021–2022 tehdyssä seurantatutkimuksessa iäkkäiden ihmisten liikkumisessa tapahtuneiden muutosten havaittiin jossain määrin palautuneen, mutta ei täysin pandemiaa edeltäneelle tasolle.
“Kun hän syntyi, päätin antaa hänelle mahdollisuuden puhua venäjää” – näkökulma kielipolitiikkaan25.4.2024 09:34:59 EEST | Tiedote
FM Polina Vorobeva tutkii väitöksessään, miten venäjänkieliset yksinhuoltajaperheet sovittavat Suomessa kielipolitiikkaansa monimutkaisten yhteiskuntapoliittisten ja koulutuksellisten realiteettien taustaa vasten.
Vertailututkimus sai jatkoa: Onko suomalaisnuorten kuva yhteiskunnasta muuttunut?24.4.2024 13:39:02 EEST | Tiedote
Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselle noin 1,2 miljoonan euron rahoituksen kansainväliseen vertailevaan ICCS 2027 -tutkimukseen, jossa arvioidaan 8.-luokkalaisten nuorten yhteiskunnallisia tietoja, asennoitumista kansalaistaitoihin ja kansalaisuuteen sekä sitoutumista ja halukkuutta sitoutua aktiiviseen kansalaisuuteen.
Simojoen raakkukanta on pelastettavissa tehokkailla toimilla24.4.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
LIFE Revives -projektissa arviotiin raakkupopulaation tila Simojoessa. Etenkin nuorten raakkuyksilöiden puuttuminen huolestuttaa tutkijoita. Kanta on kuitenkin vielä pelastettavissa.
Onko koulu kriisissä – miten koulutuksen tulosten ja hyvinvoinnin suunta saadaan muuttumaan?23.4.2024 07:07:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistolla on torstaina 25.4.2024 koulutuksen superpäivä, joka alkaa EDUCA – koulutuksen tulevaisuus -lippulaivahankkeen esittelyllä. Lippulaiva pyrkii löytämään ratkaisuja muun muassa oppimistulosten heikentymiseen. Päivä jatkuu PISA-tutkimuksen ruotimisella: mitä PISAssa oikeastaan mitataan, ja mitä se meille kertoo?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme