Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopistoon viisi uutta akatemiatutkijaa

Jaa

Suomen Akatemia on myöntänyt rahoitusta viidelle tutkijalle Jyväskylän yliopistoon. Viiden vuoden rahoitusta saivat Laura Karavirta ja Elina Sillanpää liikuntatieteellisestä tiedekunnasta sekä Nerea Abrego, Antti Eloranta ja Jussi Lehtonen bio- ja ympäristötieteiden laitokselta matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta. Jokaiselle tutkijalle myönnettiin noin 450 000 euroa.

Laura Karavirta.
Laura Karavirta.

Akatemiatutkija toteuttaa tieteellisesti korkeatasoiseksi arvioitua tutkimussuunnitelmaa. Hän on monipuolisesti verkottunut tutkija, jolla on mahdollisuus pätevöityä vaativimpiin tutkijan tehtäviin ja vakiinnuttaa asemansa itsenäisenä tutkijana kansainvälisessä tutkijayhteisössä. Nyt myönnetyt rahoitukset olivat Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimushankkeille. Yhteensä rahoituksia myönnettiin 24 uudelle akatemiatutkijalle.

Jyväskylän yliopiston uusien akatemiatutkijoiden tutkimusesittelyt: 

Laura Karavirran tutkimuksessa kehitetään menetelmä iäkkäiden ihmisten liikkumisen mittaamiseen, joka huomioi yksilölliset erot toimintakyvyssä ja tarjoaa keinoja yksilöllisiin liikkumisen suosituksiin. Vuonna 2017-2018 suoritetuissa alkumittauksissa 75-, 80- ja 85-vuotiaiden arkiaktiivisuutta seurattiin viikon ajan kahdella puettavalla sensorilla, liike- ja sykemittarilla, yhtäaikaisesti. Nyt käynnistyvässä tutkimuksessa aktiivisuusseuranta toistetaan ja tutkittavien terveyttä seurataan vuoteen 2025 saakka.

Käsityksemme iäkkään väestön liikkumisesta suhteessa suosituksiin perustuu virheellisiin malleihin, jotka eivät huomioi yksilöllistä kykyä liikkua. Nykyiset liikkeen nopeuteen ja määrään perustuvat menetelmät voivat aliarvioida iäkkäiden todellista fyysistä kuormitusta.

Elina Sillanpää selvittää yhteyksiä perimän, fyysisen aktiivisuuden ja kansansairauksien välillä käyttäen isoja väestöaineistoja, polygeenisiä riskisummia ja kaksostutkimusasetelmia, joissa on pisimmillään 45 vuoden seuranta-aineisto. Sairauden suhteen erilaisilla, mutta perimältään identtisillä kaksospareilla selvitetään miten erilaiset elintavat ja säätelymekanismit vaikuttavat sairausriskin ilmenemiseen.

Eläinkokeet ja kaksostutkimukset, joissa on pystytty kontrolloimaan perimän vaikutus, ovat haastaneet konsensuksen, jonka mukaan fyysisen aktiivisuuden määrä on kausaalisesti yhteydessä sairastavuuteen ja kuolleisuuteen. Monitekijäisiä ilmiasuja, kuten fyysistä aktiivisuutta tai esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteja ja tyypin 2 diabetesta, selittävät lukuisat geenivariantit, joilla jokaisella yksinään on vain mitättömän pieni selitysaste. Tätä satojen tuhansien tai miljoonien geenivarianttien yhteisvaikutusta tietyssä ominaisuudessa tai taudissa kuvaavat polygeeniset riskisummat. Perimä vaikuttaa myös siihen kuinka liikunnallisesti aktiivinen ihminen on.

Nerea Abrego tutkii kasvien ja sienien kumppanuutta. Kasvit ja sienet tarvitsevat toisiaan selviytyäkseen. Samaa lajia edustavat kasvit voivat muodostaa kumppanuuden monien eri sienilajien kanssa kasvupaikasta riippuen.

Hankkeen tavoitteena on selvittää kenttäkokein ja maastosta kerätyin havaintoaineistoin, millä perusteella sienet valitsevat kumppaninsa. Tulokset auttavat ymmärtämään, miten kasvit selviävät hyvin erilaisissa ympäristöissä, kuten esimerkiksi nurmitatar sekä laaksojen suojaisissa olosuhteissa että karuissa tuntureissa.

”Onko niin, että kasvit valikoivat juuri ne sienikumppanit jotka auttavat niitä selviämään parhaiten juuri siellä missä ne kasvavat? Jos näin on, johtuuko tämä kasvien ja sienten yhteisestä evoluutiohistoriasta? Vai onko niin, että kasvit valitsevat kumppaneikseen yksinkertaisesti juuri ne sienet jotka sattuvat olemaan kasvupaikalla?”, Nerea Abrego esittelee tutkimuskysymykset.

 Antti Eloranta tutkii luonnollisten ja ihmislähtöisten ympäristötekijöiden laajamittaisia vaikutuksia järvien ravintoverkkoihin ja lohikalapopulaatioihin. Tutkimuskohteena on yli sata kylmävetistä järveä.

Tutkimushanke tukee syrjäisten subarktisten ja alppijärvien sekä niiden uhattujen lohikalakantojen kestävää hoitoa.

”Ihmislähtöisiin ympäristötekijöihin luetaan tässä yhteydessä esimerkiksi vieraslajit, vesivoimatuotanto ja kalastus. Tutkimuksen tuloksena saadut empiiriset ja teoreettiset mallit selvittävät, mitkä ympäristötekijät säätelevät yksilöiden ja populaatioiden biomassaa ja resurssien käyttöä, ja näin ollen koko ekosysteemien rakennetta, toimintaa ja kestävyyttä”, sanoo Antti Eloranta.

Jussi Lehtosen tutkimusaihe on seksuaalivalinta perusperiaatteista johdettuna.

Naaraat ja koiraa määritellään biologisesti sukusolujensa koon perusteella. Määritelmällisesti naaraat tuottavat suurempia sukusoluja (esim. munasolu) kuin koiraat, ja päinvastoin.

Yksi vanhimmista ja kiistellyimmistä kysymyksistä evoluutiobiologiassa koskee tämän määritelmällisen kokoeron evolutiivisia seurauksia. Onko olemassa looginen yhteys sukusolujen kokoeron, ja toisaalta muiden sukupuolikohtaisten ominaisuuksien välillä?

Seksuaalivalinnasta on olemassa monia matemaattisia malleja, samoin kuin sukusolujen evoluutiosta. Mutta on hyvin vähän malleja, jotka yhdistävät nämä toisiinsa, näyttäen kuinka sukusolujen kokoero voi vaikuttaa muiden ominaisuuksien (esim. kilpailu lisääntymiskumppaneista, parinvalinta, jälkeläisten hoito) sukupuolikohtaiseen evoluutioon. Lehtonen tutkii näitä kysymyksiä matemaattisen mallinnuksen menetelmin. Tulokset auttavat ymmärtämään sukupuolten evoluutiota, ja sen yhteyttä sukupuolten perimmäiseen määritelmään.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Laura Karavirta, laura.i.karavirta@jyu.fi, +358408055041
Elina Sillanpää, elina.sillanpaa@jyu.fi, +358401429639
Nerea Abrego, nerea.n.abrego-antia@jyu.fi, +358505052640
Antti Eloranta, antti.p.eloranta@jyu.fi, +358406329524
Jussi Lehtonen, joilehto@jyu.fi

Kuvat

Laura Karavirta.
Laura Karavirta.
Lataa
Elina Sillanpää.
Elina Sillanpää.
Lataa
Antti Eloranta.
Antti Eloranta.
Lataa
Nerea Abrego.
Nerea Abrego.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopiston asiantuntijat esittelevät vuoden Nobel-palkitut aiheet verkkolähetyksessä 7.12.1.12.2021 13:06:28 EET | Tiedote

Tieteen suurista saavutuksista kerrotaan ja keskustellaan jälleen Jyväskylän yliopiston Nobel-illassa tiistaina 7.12.2021. Tilaisuus on Jyväskylän kaupunginkirjastossa Minnansalissa kello 18-20, mukaan pääset ilmoittautumalla. Tilaisuutta voi seurata myös suorana verkkolähetyksenä sekä yliopiston että tapahtuman yhteistyökumppanin Keskisuomalaisen verkkosivuilla. Tilaisuuden juontaa tiedetoimittaja Mari Heikkilä, yleisö voi lähettää kysymyksiä jo ennakkoon. HUOM! Tapahtuma järjestetään Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston tapahtumia koskevien ohjeiden mukaisesti, tiedot mahdollisista rajoituksista voivat päivittyä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme