Jyvässolut saattavat heikentää immuunivastetta covid-19-taudissa
Suurin osa ihmisen veren valkosoluista on neutrofiilisia granulosyyttejä. Ne ovat saaneet paljon huomiota koronaviruspandemian aikana, sillä niiden määrä kasvaa covid-19-taudin yhteydessä. Solujen osuutta taudissa ei kuitenkaan tunneta vielä täysin.
Pienitiheyksiset granulosyytit (low density granulocytes, LDG) ovat yksi neutrofiilisten granulosyyttien tyyppi, joiden määrän on todettu kasvavan erityisesti autoimmuunisairauksien ja syöpien yhteydessä, kuten esimerkiksi nivelreuman, melanooman, maksa- ja rintasyövän yhteydessä. Näiden valkosolujen lisääntyneitä pitoisuuksia on kuvattu myös verenmyrkytyksen yhteydessä, mutta niiden roolia ja toimintaa yleisesti tartuntataudeissa ei ole vielä kuvattu kattavasti.
Sars-CoV-2-viruksen ja sen aiheuttaman pandemian aikana on huomattu, että akuuttien hengitystieinfektioiden mekanismeja on tutkittava entistä tarkemmin. Uudessa tutkimuksessa Helsingin yliopiston tutkijat selvittivät akuuttia covid-19-tautia sairastavien potilaiden LDG-pitoisuuksia. Heidän tavoitteenaan oli ratkaista LDG-solujen mahdollinen osuus sairaudessa.
Tutkimustulokset on julkaistu PLOS Pathogens -tiedelehdessä.
Tutkimukseen osallistui yhteensä 34 sairaalahoidossa ollutta potilasta ja 21 lieväoireista potilasta, jotka eivät tarvinneet sairaalahoitoa. LDG-pitoisuuksia tutkijat laskivat virtaussytometrian avulla, ja he huomasivat akuuttia covid-19-tautia sairastaneiden potilaiden LDG-pitoisuuksissa merkittävää nousua terveisiin verrokkeihin verrattuna.
– LDG-solut ovat synnynnäisen immuniteetin soluja, jotka torjuvat akuuttia infektiota. Covid-19-taudin etenemiseen ne näyttävät kuitenkin vaikuttavan siten, että LDG-solut estävät T-lymfosyyttien, imusolujen, lisääntymistä ja jakautumista ja siten saattavat heikentää virusta kohtaan muokkautuvaa immuunivastetta, sanoo Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Luz Cabrera.
Tutkimuksessa havaittiin neljä LDG-solujen alatyyppiä
Tutkijat tunnistivat akuuttia covid-19-tautia sairastaneiden potilaiden LDG-soluista useita alatyyppejä: LDG-soluja esiintyi neljänä eri populaationa, joista erottui selvästi erilaisia kehitysvaiheita. Tutkijoiden mukaan kehitysvaiheet kertovat luultavimmin siitä, että luuytimessä syntyvät granulosyytit ovat kehittyneet kiireellisesti.
Tutkijat yhdistivät kohonneet LDG-pitoisuudet verenkierrossa lisääntyneeseen neutrofiilitarpeeseen ja siten neutrofiilien aktivointiin. Se täsmää tulehdusprosessiin, jossa infektiovasteena muodostuu pikaisesti neutrofiilisten granulosyyttien varhaismuotoja.
Tutkimuksessa osoitettu neutrofiilien immuunivastetta heikentävä vaikutus on tutkijoiden mukaan merkittävä löydös. Se huomattiin, kun tutkijat eristivät potilaista LDG-soluja. Eristettyinä solut alkoivat vapauttaa koeputkessa T-solujen jakautumista estäviä yhdisteitä.
– Matalat T-lymfosyyttipitoisuudet ovat yksi tärkeimmistä covid-19-taudin vaikeusasteen mittareista. Tehokkaampi immuunivaste voi ratkaista sen, sairastaako potilas taudin lievän vai vaikeamman muodon, Cabrera kertoo.
Alkuperäinen artikkeli: Luz E. Cabrera, Pirkka T. Pekkarinen, Maria Alander, Kirsten H. A. Nowlan, Ngoc Anh Nguyen, Suvi Jokiranta, Suvi Kuivanen, Anu Patjas, Sointu Mero, Sari H. Pakkanen, Santtu Heinonen, Anu Kantele, Olli Vapalahti, Eliisa Kekäläinen, Tomas Strandin. Characterization of low-density granulocytes in COVID-19. PLOS Pathogens, 2021. DOI: 10.1371/journal.ppat.1009721
Lisätietoja:
Luz Cabrera, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto
Puh. 041 318 3228
luz.cabreralara@helsinki.fi
Tomas Strandin, dosentti, akatemiatutkija, Helsingin yliopisto
Puh. 050 350 5773
tomas.strandin@helsinki.fi
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiTietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Kuinka saada irti kuolleen hirven etuhampaat?23.6.2025 10:36:14 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus selvittää, kuinka kivikautiset ihmiset hankkivat raaka-aineen hammasriipuksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme