Suurin osa ihmisen veren valkosoluista on neutrofiilisia granulosyyttejä. Ne ovat saaneet paljon huomiota koronaviruspandemian aikana, sillä niiden määrä kasvaa covid-19-taudin yhteydessä. Solujen osuutta taudissa ei kuitenkaan tunneta vielä täysin.

Pienitiheyksiset granulosyytit (low density granulocytes, LDG) ovat yksi neutrofiilisten granulosyyttien tyyppi, joiden määrän on todettu kasvavan erityisesti autoimmuunisairauksien ja syöpien yhteydessä, kuten esimerkiksi nivelreuman, melanooman, maksa- ja rintasyövän yhteydessä. Näiden valkosolujen lisääntyneitä pitoisuuksia on kuvattu myös verenmyrkytyksen yhteydessä, mutta niiden roolia ja toimintaa yleisesti tartuntataudeissa ei ole vielä kuvattu kattavasti.

Sars-CoV-2-viruksen ja sen aiheuttaman pandemian aikana on huomattu, että akuuttien hengitystieinfektioiden mekanismeja on tutkittava entistä tarkemmin. Uudessa tutkimuksessa Helsingin yliopiston tutkijat selvittivät akuuttia covid-19-tautia sairastavien potilaiden LDG-pitoisuuksia. Heidän tavoitteenaan oli ratkaista LDG-solujen mahdollinen osuus sairaudessa.

Tutkimustulokset on julkaistu PLOS Pathogens -tiedelehdessä.

Tutkimukseen osallistui yhteensä 34 sairaalahoidossa ollutta potilasta ja 21 lieväoireista potilasta, jotka eivät tarvinneet sairaalahoitoa. LDG-pitoisuuksia tutkijat laskivat virtaussytometrian avulla, ja he huomasivat akuuttia covid-19-tautia sairastaneiden potilaiden LDG-pitoisuuksissa merkittävää nousua terveisiin verrokkeihin verrattuna.

– LDG-solut ovat synnynnäisen immuniteetin soluja, jotka torjuvat akuuttia infektiota. Covid-19-taudin etenemiseen ne näyttävät kuitenkin vaikuttavan siten, että LDG-solut estävät T-lymfosyyttien, imusolujen, lisääntymistä ja jakautumista ja siten saattavat heikentää virusta kohtaan muokkautuvaa immuunivastetta, sanoo Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Luz Cabrera.

Tutkimuksessa havaittiin neljä LDG-solujen alatyyppiä

Tutkijat tunnistivat akuuttia covid-19-tautia sairastaneiden potilaiden LDG-soluista useita alatyyppejä: LDG-soluja esiintyi neljänä eri populaationa, joista erottui selvästi erilaisia kehitysvaiheita. Tutkijoiden mukaan kehitysvaiheet kertovat luultavimmin siitä, että luuytimessä syntyvät granulosyytit ovat kehittyneet kiireellisesti.

Tutkijat yhdistivät kohonneet LDG-pitoisuudet verenkierrossa lisääntyneeseen neutrofiilitarpeeseen ja siten neutrofiilien aktivointiin. Se täsmää tulehdusprosessiin, jossa infektiovasteena muodostuu pikaisesti neutrofiilisten granulosyyttien varhaismuotoja.

Tutkimuksessa osoitettu neutrofiilien immuunivastetta heikentävä vaikutus on tutkijoiden mukaan merkittävä löydös. Se huomattiin, kun tutkijat eristivät potilaista LDG-soluja. Eristettyinä solut alkoivat vapauttaa koeputkessa T-solujen jakautumista estäviä yhdisteitä.

– Matalat T-lymfosyyttipitoisuudet ovat yksi tärkeimmistä covid-19-taudin vaikeusasteen mittareista. Tehokkaampi immuunivaste voi ratkaista sen, sairastaako potilas taudin lievän vai vaikeamman muodon, Cabrera kertoo.

Alkuperäinen artikkeli: Luz E. Cabrera, Pirkka T. Pekkarinen, Maria Alander, Kirsten H. A. Nowlan, Ngoc Anh Nguyen, Suvi Jokiranta, Suvi Kuivanen, Anu Patjas, Sointu Mero, Sari H. Pakkanen, Santtu Heinonen, Anu Kantele, Olli Vapalahti, Eliisa Kekäläinen, Tomas Strandin. Characterization of low-density granulocytes in COVID-19. PLOS Pathogens, 2021. DOI: 10.1371/journal.ppat.1009721

 

Lisätietoja:

Luz Cabrera, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto
Puh. 041 318 3228
luz.cabreralara@helsinki.fi

Tomas Strandin, dosentti, akatemiatutkija, Helsingin yliopisto
Puh. 050 350 5773
tomas.strandin@helsinki.fi