Kahdeksan kuvaa puusta -videosarja Kuhmon Tuupalan puukoulun rakentamisesta: Puurakentamisen aluetalous- ja työllisyysvaikutukset merkittäviä
11.1.2021 09:00:00 EET | Audiomedia Oy | Tiedote
Moneen kertaan palkitun koulun arkkitehtuuri ja materiaaliratkaisut ovat herättäneet paljon kiinnostusta sekä Suomessa että ulkomailla. Helmikuussa 2018 käyttöön otettu koulu on ensimmäinen kokonaan CLT-massiivipuulevyistä (Cross Laminated Timber) rakennettu koulu Suomessa. Rakennuksessa sijaitsee 60 esikoululaisen päiväkoti ja yhtenäiskoulun vuosiluokilla 1-6 on 350 oppilasta. Koulu on kesäisin Kuhmo Kamarimusiikkitapahtuman konsertti- harjoitustilakäytössä.
Julkisen puurakentamisen esimerkki
Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä näkee puukoulun erinomaisena esimerkkinä julkisen puurakentamisen monista mahdollisuuksista ja merkityksistä. – Yksi tärkeimmistä on hankkeen toteuttamisen vaikutukset aluetaloudelle. Koulu on rakennettu kuhmolaisesta kestävän metsänhoidon periaattein kasvatetusta puusta, minkä kuljetukset, jalostus rakentamisen tuoteosiksi ja rakentaminen ovat työllistäneet paikallisia yrityksiä ja ihmisiä. On laskettu että 11,6 miljoonaa euroa maksanut hanke toi alueelle 30 miljoonan euron vaikutuksen aluetalouteen, kertoo Määttä.
- Koulua on kutsuttukin ihmekouluksi erityisesti sen merkittävien talousvaikutusten ansiosta. Kuhmossa korostetaan omien voimavarojen käyttämisen tärkeyttä. Hanke koetaan kuhmolaisten omana hankkeena, joka saa jatkoa seuraavan julkisen sote-rakennuksen toteuttamisena myös puusta. Kuhmossa toimii puurakentamisen monipuoliseen edistämiseen tarkoitettu Woodpolis-hanke, minkä puitteissa kaupunkiin on syntynyt useita puunjalostukseen erikoistuneita yrityksiä. Kuhmo haluaa olla metsäbiotalouden edelläkävijä, muistuttaa Määttä.
Projektipäällikkö Markku Pääkkösen mukaan uusi koulu korvasi vanhan sisäilmaongelmaisen koulurakennuksen. - Uuden koulun ilmapiiriä, sisäilmaa ja akustiikkaa voi pitää erinomaisena, opettajien ja oppilaiden vanhassa koulussa koetut sisäilmasta johtuneet oireilut ovat loppunut kokonaan. Koulussa tehdään Oulun yliopiston toimesta Metsäsäätiön rahoittamaa sisäilmatutkimusta, minkä tuloksilla on merkitystä laajemminkin puurakentamiseen, uskoo Pääkkönen.
- Koulurakennuksen arkkitehti- ja rakennesuunnittelu oli tekijöilleen haastavaa, koska kyseessä oli kooltaan (5500 m² ) iso rakennushanke ja Suomessa ensimmäinen CLT-massiivipuuta käyttävä koulurakennus, kertoo arkkitehti Antti Karsikas. Hanke osoitti, että ison mittakaavan puurakentamisen suunnitteluosaaminen on puurakentamisen kasvun elinehto.
CLT-massiivipuulevyt rakennukseen toimittaneen CrossLam Kuhmo Oy:n toimitusjohtaja Juha Virta muistaa, että puukoulun rakentamiseen liittyi paljon vastustusta ja ennakkoluuloja, joista suurimmat liittyivät sen paloturvallisuuteen. Koulun rakentaminen toteutettiin toiminnallisen paloteknisen suunnittelun pohjalta. Rakennuksen toteuttaminen kaksikerroksisena ja paksun massiivipuun pitkäkestoinen hiiltymisominaisuus mahdollistivat puupintojen jättämisen esiin.
- Päätös puukoulun rakentamisesta oli Kuhmon päättäjille vaikea, koska kyseessä oli pioneerihanke, ensimmäinen massiivipuulevystä rakennettava koulu. Kuhmo on profiloitunut Woodpolis-hankkeen kautta puurakentamisen edistäjäksi, kaupungissa on puutuotealan teollisuutta ja hankkeen kannalta oli ratkaisevaa CLT massiivipuulevyjä valmistavan tehtaan toiminnan aloittaminen Kuhmossa. Päättäjät halusivat käyttää kainuulaista puuta, työllistää paikallisia yrittäjiä ja rakentajia ja onnistuivat siinä. Kuhmon päättäjät tekivät rohkean päätöksen ja hienon koulun, josta haetaan esimerkkiä muuallekin, uskoo pitkään Woodpolis - hankkeen vetäjänä toiminut Tuulikki Huusko.
Tuupalan koulu on edelläkävijä
Tekijät pitävät Tuupalan koulua erityisen ajankohtaisena puurakennuksena sisäilma- ja ilmastokeskustelun valossa. Rakennus täyttää rakentamisen hiilijalanjälkilaskennan kriteerit. Puuosat valmistettiin lähellä, kuljetusmatkat olivat lyhyet, minkä lisäksi puu on uusiutuvaa ja hiiltä sitovaa materiaalia. Kun koulussa on käytetty noin 2500 kuutiometriä puuta eri muodoissa, sen hiilijalanjälki on 209 700 kg hiilidioksidia ja hiilikädenjälki -1 743 750 kg. Koulu sitoo hiiltä sen verran minkä yksi auto päästää kiertäessään 300 kertaa maapallon ympäri tai lähes 300 omakotitaloa tuottaa vuodessa päästöjä. Puurakentaminen on ympäristöystävällistä ja hankkeen onnistuminen osoittaa, että teollisen puurakentamisen teknologia ja toimintatavat alkavat olla valmiita.
- Erityistä on myös se, että koulun rakentaminen toteutettiin täysin kuivana ketjuna siten, että valmiit puuelementit siirrettiin suojattuina huputettuun rakennukseen, jossa ne asennettiin paikoilleen. Teltan suojassa rakentaminen on uudistanut rakentamisen käytäntöjä merkittävästi ja se tulisi ottaa käyttöön kaikessa rakentamisessa materiaalista riippumatta, sanoo hankkeen projektipäällikkönä toiminut Pääkkönen.
Videosarjan julkistus
”Kahdeksan kuvaa puusta” on monipuolinen esimerkkitarina julkisesta puurakentamisesta ja sen arvoketjusta. Se kattaa kaikkien eri toimijoiden näkökulmat puurakentamisen mahdollisuuksiin ja toteuttamiseen. Videosarjaa varten on haastateltu noin 20 hankkeen toteuttamiseen vaikuttanutta henkilöä. Videosarja toimii myös julkisen puurakentamisen tietopakettina ja esimerkkinä puurakentamisen mahdollisuuksista.
Metsämiesten säätiön rahoittaman videosarjan ovat toteuttaneet toimittaja Markku Laukkanen ja arkkitehti Mikko Viljakainen.
Videosarja tulee levitykseen Puuinfon verkkojakelun kautta osoitteessa www.puuinfo.fi/. Ensimmäinen osa julkaistaan 11.tammikuuta 2021 ja sen jälkeen uusi osa kerran viikossa.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Metsäteollisuuden Paula Lehtomäki: Ilmastokeskustelu jumissa - tiedepaneelien katsottava kokonaisuutta20.2.2026 14:32:30 EET | Artikkeli
Ilmastotavoitteen perusteet ovat osoittautuneet virheellisiksi Suomalainen ilmastokeskustelu on juuttunut keskusteluun metsien nieluista ja hakkuurajoituksista. Metsäteollisuuden toimitusjohtaja Paula Lehtomäen mukaan ilmastomuutoksen juurisyy, fossiilisten päästöjen vähentäminen, on jäänyt sivurooliin. –Onhan tämä häkellyttävää, että Ilmastopaneeli tarjoaa kapeaan katsantokantaan perustuvia ehdotuksia, jotka eivät tuota ilmaston kannalta ratkaisuja, mutta saattavat tuottaa merkittäviä taloudellisia ja aluepoliittisia seurauksia. Ilmaston kannalta plus–miinus-nollavaikutuksia tuottavat ratkaisut eivät voi olla Lehtomäen mukaan politiikan keskiössä. – Nyt suurimmat päästölähteet energiasektorilla, liikenteessä ja rakentamisessa jäävät sivurooliin. –Tiedepaneelien tehtävänä on tukea päätöksentekoa tieteellisin arvioin, eikä rajata keskustelua yhteen näkökulmaan, vaan avata sitä. Tiedepaneeleilta odotan laajempaa katsantoa ja rohkeutta käsitellä myös epämukavia lähtötietoja, muistuttaa Le
Kestävän rakentamisen professori Matti Kuittinen: Suomi tulee rakentamisen päästöjen vähentämisessä jälkijunassa11.2.2026 12:01:06 EET | Artikkeli
Rakentamislain uudistus velvoittaa vähähiiliseen rakentamiseen Vaikka rakentaminen muodostaa noin kolmanneksen Suomen kokonaispäästöistä, vasta tämän vuoden alusta Suomessa otettiin käyttöön sitovia velvoitteita rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Vuoden alussa voimaan tulleet hiilijalanjäljen raja-arvot asettavat ilmastotavoitteet sitovaksi osaksi lähes kaikkea uudisrakentamista. –Ilmastotavoitteiden olisi pitänyt näkyä rakentamista koskevassa lainsäädännössä jo aiemmin. Ilman sitovia velvoitteita tällä valtavasti päästöjä tuottavalla sektorilla hiilineutraalisuustavoite jäisi saavuttamatta. Tekninen valmius tähän on ollut olemassa, mutta poliittinen ja toimialan yhteinen tahtotila puuttuivat, sanoo lain valmistelutyöhän osallistunut Aalto-yliopiston kestävän rakentamisen professori Matti Kuittinen. Kunnianhimoinen puurakentamisen kasvu voisi olla Kuittisen mukaan yksi Suomen merkittävimmistä yksittäisistä ilmastotoimista, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa liikenteen ta
Luken pääjohtaja Johanna Buchert: Ilmastotoimissa keskityttävä fossiilisten päästöjen alentamiseen10.2.2026 09:19:53 EET | Artikkeli
Biopohjaiset tuotteet korvaavat fossiilisia Ilmastokeskustelussa on Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Johanna Buchertin mielestä kadotettu ydinasia. – Keskustelussa on unohdettu ilmastonmuutoksen perimmäinen syy, eli fossiiliset päästöt ja niiden vähentäminen. Biopohjaiset tuotteet tarjoavat keinon korvata fossiilisia tuotteita. Maankäyttösektorin ja erityisesti metsien on Buchertin mukaan vastattava samanaikaisesti useisiin kestävyysvaatimuksiin. – Raaka-aineiden tuotantoa on vahvistettava hyvällä metsänhoidolla ja jalostuksella, luonnon monimuotoisuutta on lisättävä lahopuuta ja sekametsiä lisäämällä sekä turvattava metsien monikäyttö virkistykseen ja muihin ekosysteemipalveluihin. –Suomen kaltaisen metsäteollisuusmaan on kyettävä yhdistämään ilmasto- ja kestävyystavoitteet kilpailukykyyn niin, etteivät päästöt siirry muualle, muistuttaa Buchert. Hakkuurajoitukset eivät tuo globaalia ilmastohyötyä EU:n hiilineutraalisuustavoite vuoteen 2050 mennessä on tiukentanut myös metsien ilmastok
Tutkija Tuomas Niinistö: Lähes puolet Suomen kaukolämmöstä tuotetaan puulla28.1.2026 08:52:32 EET | Artikkeli
Puun poltto energiatuotannossa korvaa fossiilisia polttoaineita ja vähentää päästöjä Nykyään noin 45 prosenttia suomalaisista asuu kaukolämmitetyissä kiinteistöissä ja lähes puolet kaukolämmöstä tuotetaan puupohjaisilla polttoaineilla. – Puuenergia on ollut erinomainen vaihtoehto fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen, sanoo Luonnonvarakeskus Luken tutkija Tuomas Niinistö. –Suomen energiajärjestelmä on muuttunut voimakkaasti 2000-luvun aikana. Fossiilisten polttoaineiden käyttö on vähentynyt, turpeen energiakäyttöä on ajettu alas ja uusiutuvan energian osuus on kasvanut nopeasti. Vaikka viime vuosina energiapaletti on monipuolistunut tuuli- ja aurinkovoiman, hukkalämpöjen ja energiatehokkuusinvestointien myötä, puuenergian merkitys maamme energiajärjestelmässä on edelleen erittäin suuri. Poliittiset tavoitteet ovat ohjanneet metsäenergian käytön lisäämiseen. – Puuenergia tarjoaa useita etuja. Se on kotimainen helposti saatavilla oleva polttoaine, joka soveltuu hyvin hajautettuun ener
Tutkimuksen tulokset yllättivät tutkijat: Hiljaisen suojelun piirissä yli miljoona metsähehtaaria21.1.2026 12:00:00 EET | Artikkeli
PTT:n tekemän tutkimuksen mukaan lähes joka toinen yksityismetsänomistaja toteuttaa omistamissaan metsissä hiljaista suojelua. – Tulokset ovat pysäyttäviä. Kun 43 prosenttia vastaajista kertoi toteuttavansa hiljaista suojelua, skaalattuna koko yksityismetsien pinta-alaan tämä tarkoittaa noin 1,1 miljoonaa hehtaaria, sanoo Pellervon Taloustutkimuksen, PTT:n vanhempi metsäekonomisti MMT Jani Laturi. –Pinta-alallisesti tämä on erittäin merkittävä määrä. Se on suurempi kuin monet viralliset suojelukokonaisuudet yksityismailla. Vaikka emme tiedä tarkasti, millaisia ekologisia arvoja kaikilla näillä kohteilla on, jo pelkkä mittakaava tekee ilmiöstä tärkeän ja yhteiskunnallisesti merkittävän. Laturin mukaan tutkimuksen tärkein viesti päättäjille on, että hiljainen suojelu on todellinen ja laaja ilmiö. – Kun puhutaan metsien käytöstä, ilmastotavoitteista ja monimuotoisuudesta, tämä on osa kokonaisuutta. On varottava, ettei tästä yritetä tehdä byrokraattista järjestelmää, koska se voi karkottaa
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme