Kahdeksan kuvaa puusta -videosarja Kuhmon Tuupalan puukoulun rakentamisesta: Puurakentamisen aluetalous- ja työllisyysvaikutukset merkittäviä
11.1.2021 09:00:00 EET | Audiomedia Oy | Tiedote
Moneen kertaan palkitun koulun arkkitehtuuri ja materiaaliratkaisut ovat herättäneet paljon kiinnostusta sekä Suomessa että ulkomailla. Helmikuussa 2018 käyttöön otettu koulu on ensimmäinen kokonaan CLT-massiivipuulevyistä (Cross Laminated Timber) rakennettu koulu Suomessa. Rakennuksessa sijaitsee 60 esikoululaisen päiväkoti ja yhtenäiskoulun vuosiluokilla 1-6 on 350 oppilasta. Koulu on kesäisin Kuhmo Kamarimusiikkitapahtuman konsertti- harjoitustilakäytössä.
Julkisen puurakentamisen esimerkki
Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä näkee puukoulun erinomaisena esimerkkinä julkisen puurakentamisen monista mahdollisuuksista ja merkityksistä. – Yksi tärkeimmistä on hankkeen toteuttamisen vaikutukset aluetaloudelle. Koulu on rakennettu kuhmolaisesta kestävän metsänhoidon periaattein kasvatetusta puusta, minkä kuljetukset, jalostus rakentamisen tuoteosiksi ja rakentaminen ovat työllistäneet paikallisia yrityksiä ja ihmisiä. On laskettu että 11,6 miljoonaa euroa maksanut hanke toi alueelle 30 miljoonan euron vaikutuksen aluetalouteen, kertoo Määttä.
- Koulua on kutsuttukin ihmekouluksi erityisesti sen merkittävien talousvaikutusten ansiosta. Kuhmossa korostetaan omien voimavarojen käyttämisen tärkeyttä. Hanke koetaan kuhmolaisten omana hankkeena, joka saa jatkoa seuraavan julkisen sote-rakennuksen toteuttamisena myös puusta. Kuhmossa toimii puurakentamisen monipuoliseen edistämiseen tarkoitettu Woodpolis-hanke, minkä puitteissa kaupunkiin on syntynyt useita puunjalostukseen erikoistuneita yrityksiä. Kuhmo haluaa olla metsäbiotalouden edelläkävijä, muistuttaa Määttä.
Projektipäällikkö Markku Pääkkösen mukaan uusi koulu korvasi vanhan sisäilmaongelmaisen koulurakennuksen. - Uuden koulun ilmapiiriä, sisäilmaa ja akustiikkaa voi pitää erinomaisena, opettajien ja oppilaiden vanhassa koulussa koetut sisäilmasta johtuneet oireilut ovat loppunut kokonaan. Koulussa tehdään Oulun yliopiston toimesta Metsäsäätiön rahoittamaa sisäilmatutkimusta, minkä tuloksilla on merkitystä laajemminkin puurakentamiseen, uskoo Pääkkönen.
- Koulurakennuksen arkkitehti- ja rakennesuunnittelu oli tekijöilleen haastavaa, koska kyseessä oli kooltaan (5500 m² ) iso rakennushanke ja Suomessa ensimmäinen CLT-massiivipuuta käyttävä koulurakennus, kertoo arkkitehti Antti Karsikas. Hanke osoitti, että ison mittakaavan puurakentamisen suunnitteluosaaminen on puurakentamisen kasvun elinehto.
CLT-massiivipuulevyt rakennukseen toimittaneen CrossLam Kuhmo Oy:n toimitusjohtaja Juha Virta muistaa, että puukoulun rakentamiseen liittyi paljon vastustusta ja ennakkoluuloja, joista suurimmat liittyivät sen paloturvallisuuteen. Koulun rakentaminen toteutettiin toiminnallisen paloteknisen suunnittelun pohjalta. Rakennuksen toteuttaminen kaksikerroksisena ja paksun massiivipuun pitkäkestoinen hiiltymisominaisuus mahdollistivat puupintojen jättämisen esiin.
- Päätös puukoulun rakentamisesta oli Kuhmon päättäjille vaikea, koska kyseessä oli pioneerihanke, ensimmäinen massiivipuulevystä rakennettava koulu. Kuhmo on profiloitunut Woodpolis-hankkeen kautta puurakentamisen edistäjäksi, kaupungissa on puutuotealan teollisuutta ja hankkeen kannalta oli ratkaisevaa CLT massiivipuulevyjä valmistavan tehtaan toiminnan aloittaminen Kuhmossa. Päättäjät halusivat käyttää kainuulaista puuta, työllistää paikallisia yrittäjiä ja rakentajia ja onnistuivat siinä. Kuhmon päättäjät tekivät rohkean päätöksen ja hienon koulun, josta haetaan esimerkkiä muuallekin, uskoo pitkään Woodpolis - hankkeen vetäjänä toiminut Tuulikki Huusko.
Tuupalan koulu on edelläkävijä
Tekijät pitävät Tuupalan koulua erityisen ajankohtaisena puurakennuksena sisäilma- ja ilmastokeskustelun valossa. Rakennus täyttää rakentamisen hiilijalanjälkilaskennan kriteerit. Puuosat valmistettiin lähellä, kuljetusmatkat olivat lyhyet, minkä lisäksi puu on uusiutuvaa ja hiiltä sitovaa materiaalia. Kun koulussa on käytetty noin 2500 kuutiometriä puuta eri muodoissa, sen hiilijalanjälki on 209 700 kg hiilidioksidia ja hiilikädenjälki -1 743 750 kg. Koulu sitoo hiiltä sen verran minkä yksi auto päästää kiertäessään 300 kertaa maapallon ympäri tai lähes 300 omakotitaloa tuottaa vuodessa päästöjä. Puurakentaminen on ympäristöystävällistä ja hankkeen onnistuminen osoittaa, että teollisen puurakentamisen teknologia ja toimintatavat alkavat olla valmiita.
- Erityistä on myös se, että koulun rakentaminen toteutettiin täysin kuivana ketjuna siten, että valmiit puuelementit siirrettiin suojattuina huputettuun rakennukseen, jossa ne asennettiin paikoilleen. Teltan suojassa rakentaminen on uudistanut rakentamisen käytäntöjä merkittävästi ja se tulisi ottaa käyttöön kaikessa rakentamisessa materiaalista riippumatta, sanoo hankkeen projektipäällikkönä toiminut Pääkkönen.
Videosarjan julkistus
”Kahdeksan kuvaa puusta” on monipuolinen esimerkkitarina julkisesta puurakentamisesta ja sen arvoketjusta. Se kattaa kaikkien eri toimijoiden näkökulmat puurakentamisen mahdollisuuksiin ja toteuttamiseen. Videosarjaa varten on haastateltu noin 20 hankkeen toteuttamiseen vaikuttanutta henkilöä. Videosarja toimii myös julkisen puurakentamisen tietopakettina ja esimerkkinä puurakentamisen mahdollisuuksista.
Metsämiesten säätiön rahoittaman videosarjan ovat toteuttaneet toimittaja Markku Laukkanen ja arkkitehti Mikko Viljakainen.
Videosarja tulee levitykseen Puuinfon verkkojakelun kautta osoitteessa www.puuinfo.fi/. Ensimmäinen osa julkaistaan 11.tammikuuta 2021 ja sen jälkeen uusi osa kerran viikossa.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Kansanedustaja Vesa Kallio: Hallitus hidastelee vähähiilisen rakentamisen edistämisessä26.3.2026 09:37:43 EET | Artikkeli
Tämän vuoden alusta Suomessa otettiin käyttöön sitovia velvoitteita rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Vuoden alussa voimaan tulleet hiilijalanjäljen raja-arvot asettavat ilmastotavoitteet osaksi lähes kaikkea uudisrakentamista. Ilmasto- ja ympäristöministeri uskoo vähähiilisen rakentamisen kasvuun Ilmasto- ja ympäristöministeri Sari Multalan mukaan laissa määriteltyjen rakentamisen hiilijalanjäljen raja-arvojen arvioidaan edistävän vähähiilisten rakennusmateriaalien, kuten puun, kysyntää rakentamisessa. Multala vastasi kansanedustaja Vesa Kallion (kesk.) esittämään vähähiilisen rakentamisen edistämistä koskevaan kirjalliseen kysymykseen. –Raja-arvot on määritetty rakennusten käyttötarkoitusluokittain ja ne kiristyvät vuoden 2029 alussa. Ne otetaan käyttöön porrastetusti, jotta toimijat ehtivät sopeutua uusiin vaatimuksiin. Tarkoituksena on, että raja-arvoja kiristetään porrastetusti myös vuodesta 2029 eteenpäin, vastaa Multala. Multalan mukaan raja-arvot laajenevat tulevai
Luken tutkimusprofessori Ilkka Leinonen: Ilmastotoimiin tarjotaan näennäisratkaisuja11.3.2026 08:30:00 EET | Artikkeli
Hakkuiden vähentäminen ei korvaa fossiilisten päästöjä Kun Suomen ilmastokeskustelu on keskittynyt hakkuiden vähentämiseen, globaalissa mittakaavassa se on näennäisratkaisu. – Puun kysyntä ei katoa, vaikka Suomi leikkaisi metsänhakkuitaan. Tuotanto vain siirtyy suurelta osalta toisiin maihin mutta taloudellinen tappio kohdistuu Suomeen, sanoo Luken tutkimusprofessori Ilkka Leinonen. –Kyse on vuotovaikutuksesta, jossa päästöt tai tuotanto siirtyvät paikasta toiseen ilman, että ilmastovaikutus muuttuu. Samalla heikennetään kotimaisen metsäteollisuuden mahdollisuuksia tuottaa fossiilisia korvaavia tuotteita, kuten puurakenteita, biopolttoaineita ja biopohjaisia materiaaleja. Uusi alku Suomen ilmastopolitiikalle Leinosen mukaan ilmastopolitiikka ei voi rakentua yhden sektorin kuristamiseen, vaan sen on tarkasteltava koko talousjärjestelmää ja globaalia kysyntää. – Suomen ilmastokeskustelu on ajautunut poteroon. Metsät on nostettu keskiöön tavalla, joka sivuuttaa globaalin kokonaiskuvan ja
MTK:n Tero Hemmilä: Metsiin nojaava ilmastopolitiikka on ajautunut sivuraiteelle4.3.2026 08:44:37 EET | Artikkeli
Metsänomistajista ei pidä tehdä ilmastopolitiikan maksajia Metsäkeskustelu on ajautunut MTK:n uuden puheenjohtajan Tero Hemmilän mukaan ristiriitaiseen ja tarkoitushakuiseen asetelmaan. – Metsät nähdään ilmastopolitiikan ongelmana, vaikka ne ovat tosiasiassa olennainen osa ratkaisua. Metsäkeskusteluun tarvitaan kokonaisvaltaisempaa ajattelua, faktoja ja yksityisen omaisuuden suojan kunnioittamista. –Metsiin liittyviä kysymyksiä tarkastellaan paloittain, hiilinieluina, hakkuumäärinä tai suojeluprosentteina ilman, että ymmärretään kokonaisvaikutuksia metsänomistajille, kansantaloudelle tai ilmastolle. Näin päädytään väistämättä vääriin johtopäätöksiin, mikä ei ole metsänomistajien, mutta ei myöskään Suomen tai ilmastotavoitteiden edun mukaista. Hakkuukiellot myrkkyä talouden kasvuodotuksille Viime vuosien metsäkeskustelua on hallinnut huoli hiilinielujen heikkenemisestä. – Metsien hakkuut nostetaan tikun nokkaan, vaikka fossiilisten polttoaineiden alasajon tulisi olla ilmastopolitiikan y
Rakennusopin professori Markku Karjalainen: Puurakentaminen on ilmastopolitiikan käyttämätön työkalu25.2.2026 08:35:00 EET | Artikkeli
Puun käyttäminen erityisesti kerrostalojen rakentamisessa on vaikuttava tapa vähentää rakennussektorin päästöjä, jotka muodostavat kolmanneksen Suomen kaikista päästöistä. Vuoden alusta voimaan tulleet asetukset rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvoista ovat liian väljiä, eivätkä ohjaa Metsäbiotalouden tiedepaneelin tutkimusten mukaan rakentamisen materiaalivalintoja riittävästi vähähiiliseen suuntaan. Tämä on kansallinen häpeä –Suomi on metsien maa, jolla on kaikki edellytykset käyttää vähähiilistä puurakentamista ilmastopolitiikan välineenä, mutta emme silti uskalla tehdä sitä. Minusta tämä on kansallinen häpeä, sanoo Metsäbiotalouden tiedepaneelin jäsen, rakennusopin professori Markku Karjalainen. Karjalaisen mukaan kyse ei ole teknologisesta kyvyttömyydestä, vaan poliittisista valinnoista, sääntelystä, haluttomuudesta ja uskalluksesta uudistaa vakiintuneita käytäntöjä. – Vaikka uudistettu rakentamislaki edellyttää rakennusten hiilijalanjäljen laskentaa, vähähiilisyyden raja-arvot
Metsäteollisuuden Paula Lehtomäki: Ilmastokeskustelu jumissa - tiedepaneelien katsottava kokonaisuutta20.2.2026 14:32:30 EET | Artikkeli
Ilmastotavoitteen perusteet ovat osoittautuneet virheellisiksi Suomalainen ilmastokeskustelu on juuttunut keskusteluun metsien nieluista ja hakkuurajoituksista. Metsäteollisuuden toimitusjohtaja Paula Lehtomäen mukaan ilmastomuutoksen juurisyy, fossiilisten päästöjen vähentäminen, on jäänyt sivurooliin. –Onhan tämä häkellyttävää, että Ilmastopaneeli tarjoaa kapeaan katsantokantaan perustuvia ehdotuksia, jotka eivät tuota ilmaston kannalta ratkaisuja, mutta saattavat tuottaa merkittäviä taloudellisia ja aluepoliittisia seurauksia. Ilmaston kannalta plus–miinus-nollavaikutuksia tuottavat ratkaisut eivät voi olla Lehtomäen mukaan politiikan keskiössä. – Nyt suurimmat päästölähteet energiasektorilla, liikenteessä ja rakentamisessa jäävät sivurooliin. –Tiedepaneelien tehtävänä on tukea päätöksentekoa tieteellisin arvioin, eikä rajata keskustelua yhteen näkökulmaan, vaan avata sitä. Tiedepaneeleilta odotan laajempaa katsantoa ja rohkeutta käsitellä myös epämukavia lähtötietoja, muistuttaa Le
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme