Audiomedia Oy

Kahdeksan kuvaa puusta -videosarja Kuhmon Tuupalan puukoulun rakentamisesta: Puurakentamisen aluetalous- ja työllisyysvaikutukset merkittäviä

Jaa

Kuhmon Tuupalan puukoulusta on valmistunut 8-osainen videosarja. Metsämiesten Säätiön rahoittama videosarja on tarina Tuupalan puukoulun rakentamisesta ja sen eri vaiheista kannolta valmiiseen kouluun.

Tuupalan puukoulu. Kuva: Martti Huusko
Tuupalan puukoulu. Kuva: Martti Huusko

Moneen kertaan palkitun koulun arkkitehtuuri ja materiaaliratkaisut ovat herättäneet paljon kiinnostusta sekä Suomessa että ulkomailla. Helmikuussa 2018 käyttöön otettu koulu on ensimmäinen kokonaan CLT-massiivipuulevyistä (Cross Laminated Timber) rakennettu koulu Suomessa. Rakennuksessa sijaitsee 60 esikoululaisen päiväkoti ja yhtenäiskoulun vuosiluokilla 1-6 on 350 oppilasta. Koulu on kesäisin Kuhmo Kamarimusiikkitapahtuman konsertti- harjoitustilakäytössä.

Julkisen puurakentamisen esimerkki

Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä näkee puukoulun erinomaisena esimerkkinä julkisen puurakentamisen monista mahdollisuuksista ja merkityksistä. – Yksi tärkeimmistä on hankkeen toteuttamisen vaikutukset aluetaloudelle. Koulu on rakennettu kuhmolaisesta kestävän metsänhoidon periaattein kasvatetusta puusta, minkä kuljetukset, jalostus rakentamisen tuoteosiksi ja rakentaminen ovat työllistäneet paikallisia yrityksiä ja ihmisiä. On laskettu että 11,6 miljoonaa euroa maksanut hanke toi alueelle 30 miljoonan euron vaikutuksen aluetalouteen, kertoo Määttä.

- Koulua on kutsuttukin ihmekouluksi erityisesti sen merkittävien talousvaikutusten ansiosta. Kuhmossa korostetaan omien voimavarojen käyttämisen tärkeyttä. Hanke koetaan kuhmolaisten omana hankkeena, joka saa jatkoa seuraavan julkisen sote-rakennuksen toteuttamisena myös puusta. Kuhmossa toimii puurakentamisen monipuoliseen edistämiseen tarkoitettu Woodpolis-hanke, minkä puitteissa kaupunkiin on syntynyt useita puunjalostukseen erikoistuneita yrityksiä. Kuhmo haluaa olla metsäbiotalouden edelläkävijä, muistuttaa Määttä.

Projektipäällikkö Markku Pääkkösen mukaan uusi koulu korvasi vanhan sisäilmaongelmaisen koulurakennuksen. - Uuden koulun ilmapiiriä, sisäilmaa ja akustiikkaa voi pitää erinomaisena, opettajien ja oppilaiden vanhassa koulussa koetut sisäilmasta johtuneet oireilut ovat loppunut kokonaan. Koulussa tehdään Oulun yliopiston toimesta Metsäsäätiön rahoittamaa sisäilmatutkimusta, minkä tuloksilla on merkitystä laajemminkin puurakentamiseen, uskoo Pääkkönen.

- Koulurakennuksen arkkitehti- ja rakennesuunnittelu oli tekijöilleen haastavaa, koska kyseessä oli kooltaan (5500 m² ) iso rakennushanke ja Suomessa ensimmäinen CLT-massiivipuuta käyttävä koulurakennus, kertoo arkkitehti Antti Karsikas. Hanke osoitti, että ison mittakaavan puurakentamisen suunnitteluosaaminen on puurakentamisen kasvun elinehto.

CLT-massiivipuulevyt rakennukseen toimittaneen CrossLam Kuhmo Oy:n toimitusjohtaja Juha Virta muistaa, että puukoulun rakentamiseen liittyi paljon vastustusta ja ennakkoluuloja, joista suurimmat liittyivät sen paloturvallisuuteen. Koulun rakentaminen toteutettiin toiminnallisen paloteknisen suunnittelun pohjalta. Rakennuksen toteuttaminen kaksikerroksisena ja paksun massiivipuun pitkäkestoinen hiiltymisominaisuus mahdollistivat puupintojen jättämisen esiin.

- Päätös puukoulun rakentamisesta oli Kuhmon päättäjille vaikea, koska kyseessä oli pioneerihanke, ensimmäinen massiivipuulevystä rakennettava koulu. Kuhmo on profiloitunut Woodpolis-hankkeen kautta puurakentamisen edistäjäksi, kaupungissa on puutuotealan teollisuutta ja hankkeen kannalta oli ratkaisevaa CLT massiivipuulevyjä valmistavan tehtaan toiminnan aloittaminen Kuhmossa. Päättäjät halusivat käyttää kainuulaista puuta, työllistää paikallisia yrittäjiä ja rakentajia ja onnistuivat siinä. Kuhmon päättäjät tekivät rohkean päätöksen ja hienon koulun, josta haetaan esimerkkiä muuallekin, uskoo pitkään Woodpolis - hankkeen vetäjänä toiminut Tuulikki Huusko.

Tuupalan koulu on edelläkävijä

Tekijät pitävät Tuupalan koulua erityisen ajankohtaisena puurakennuksena sisäilma- ja ilmastokeskustelun valossa. Rakennus täyttää rakentamisen hiilijalanjälkilaskennan kriteerit. Puuosat valmistettiin lähellä, kuljetusmatkat olivat lyhyet, minkä lisäksi puu on uusiutuvaa ja hiiltä sitovaa materiaalia. Kun koulussa on käytetty noin 2500 kuutiometriä puuta eri muodoissa, sen hiilijalanjälki on 209 700 kg hiilidioksidia ja hiilikädenjälki -1 743 750 kg. Koulu sitoo hiiltä sen verran minkä yksi auto päästää kiertäessään 300 kertaa maapallon ympäri tai lähes 300 omakotitaloa tuottaa vuodessa päästöjä. Puurakentaminen on ympäristöystävällistä ja hankkeen onnistuminen osoittaa, että teollisen puurakentamisen teknologia ja toimintatavat alkavat olla valmiita.

- Erityistä on myös se, että koulun rakentaminen toteutettiin täysin kuivana ketjuna siten, että valmiit puuelementit siirrettiin suojattuina huputettuun rakennukseen, jossa ne asennettiin paikoilleen. Teltan suojassa rakentaminen on uudistanut rakentamisen käytäntöjä merkittävästi ja se tulisi ottaa käyttöön kaikessa rakentamisessa materiaalista riippumatta, sanoo hankkeen projektipäällikkönä toiminut Pääkkönen.

Videosarjan julkistus

”Kahdeksan kuvaa puusta” on monipuolinen esimerkkitarina julkisesta puurakentamisesta ja sen arvoketjusta. Se kattaa kaikkien eri toimijoiden näkökulmat puurakentamisen mahdollisuuksiin ja toteuttamiseen. Videosarjaa varten on haastateltu noin 20 hankkeen toteuttamiseen vaikuttanutta henkilöä. Videosarja toimii myös julkisen puurakentamisen tietopakettina ja esimerkkinä puurakentamisen mahdollisuuksista.

Metsämiesten säätiön rahoittaman videosarjan ovat toteuttaneet toimittaja Markku Laukkanen ja arkkitehti Mikko Viljakainen.

Videosarja tulee levitykseen Puuinfon verkkojakelun kautta osoitteessa www.puuinfo.fi/. Ensimmäinen osa julkaistaan 11.tammikuuta 2021 ja sen jälkeen uusi osa kerran viikossa.

Kuvat

Tuupalan puukoulu. Kuva: Martti Huusko
Tuupalan puukoulu. Kuva: Martti Huusko
Lataa
Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä.
Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä.
Lataa
Tuupalan puukoulu. Kuva: Martti Huusko
Tuupalan puukoulu. Kuva: Martti Huusko
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.audiomedia.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Metsä Fibren toimitusjohtaja Ismo Nousiainen: Kemin ja Rauman investoinneilla biotalouden edelläkävijäksi Viennin kasvua haetaan Aasiasta ja fossiilivapaista tuotteista1.12.2020 10:00:00 EETTiedote

Metsä Group konserniin kuuluva Metsä Fibre valmistelee parhaillaan kahta suurta investointihanketta Suomessa. Raumalle on rakenteilla sahalaitos ja Kemissä on hankesuunnittelun loppusuoralla energia- ja ympäristötehokas biotuotetehdas, joita kumpaakin pidetään maailmalaajuisina edelläkävijähankkeina. Sekä biotuotetehtaan että sahatavaran markkinat kasvavat erityisesti Aasiassa, missä ympäristötietoisuus ja kysyntä uusiutuviin materiaaleihin on vahvassa kasvussa.

Kotkamillsin Markku Hämäläinen: Puupohjaisissa muovittomissa tuotteissa suuri mahdollisuus suomalaisen metsäteollisuuden uusiutumiselle14.11.2020 10:00:00 EETTiedote

Vaikka Kotkamills on erityisen tunnettu uuden muovittoman kuppikartongin tuottamisesta, yhtiö tuottaa sahatavaraa, laminaattipaperia sekä sellua oman sahan purusta ja hakkeesta. Yhteisenä nimittäjänä kaikille tuotteille voidaan pitää niiden muovittomuutta, uusiutuvuutta, hiilen sidontaa ja kykyä korvata markkinoilla fossiilisia tuotteita. - Me teemme täällä joka päivä ilmastotekoja, muistuttaa toimitusjohtaja Markku Hämäläinen.

Puunhuoltoketjun työhyvinvoinnissa parannettavaa: Pitkät päivät rasittavat, metsäkeskustelu syyllistää - motivaatio silti korkealla24.10.2020 10:00:00 EESTTiedote

Puunhuoltoketjussa tehdään tunnetusti pitkiä päiviä. Viikkotyötuntien määrä on helposti 45 tuntia, puutavarakuljetuksissa jopa kymmenen tuntia enemmän. Epäsäännöllisyys työajoissa, ruokailuaikojen ja taukojen pitämisessä heijastuvat yöuneen, yleiseen hyvinvointiin tai perhe-elämään. Vaikka lähes puolet vastaajista arvioi työn henkisesti rasittavaksi, alalla työskentelevien motivaatio työhön on korkealla, ja he kokevat tekevänsä merkityksellistä työtä. Toisaalta yhteiskunnallinen metsäkeskustelu koetaan metsäammattilaisia syyllistäväksi ja herättää kysymyksen, onko metsäkeskustelussa sosiaalisen kestävyyden ulottuvuus jäänyt taloudellisen ja ekologisen kestävyyden varjoon.

Teemu Keskisarja: Metsäkeskustelua vaivaa historiattomuus ja väärä ymmärrys metsistä21.9.2020 10:47:38 EESTTiedote

Suomen metsäteollisuuden historiaa tutkinut historioitsija Teemu Keskisarja on pettynyt metsäkeskustelun historiattomuuteen. - Metsiä koskevassa keskustelussa metsät nähdään yhteiskunnan vihollisina, vaikka ne ovat tuottaneet niin paljon hyvää Suomelle. Koko Suomen integraatio kansainväliseen kauppaan ja globalisaation tapahtui sahatavaran viennin myötä. Metsät ovat ainoa kotimainen luonnonvara, jonka jalostus vei suomalaiset maailmalle.

Sitran Mari Pantsar: Hiilen hinnoittelu vauhdittaisi uusiutuvien puutuotteiden markkinaa - EU:n elvytysvaroja metsäpohjaisten tuotteiden ja ratkaisujen edistämiseen15.8.2020 10:00:00 EESTTiedote

Sitran Hiilineutraali kiertotalous -strategiaa johtava Mari Pantsar pitää välttämättömänä yhteiskunnan siirtymistä kaikilla sektoreilla kiertotalouteen. Pantsar toivoo riittävän korkean hiilen hinnan käyttöönottoa ja hiilijalanjälkeä julkisten hankintojen kriteeriksi vauhdittamaan vähähiilisten tuotteiden kehitystä ja niiden markkinaa EU:ssa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme