Kaikki Suomessa julkaistut ruotsinkieliset sanomalehdet digitoidaan vuoteen 2024 mennessä
Säätiörahoitus mahdollistaa kaikkien Suomessa julkaistujen ruotsinkielisten sanomalehtien digitoinnin ja saataville asettamisen vuodesta 1940 aina tähän päivään saakka. Kun projekti saadaan päätökseen vuonna 2023, tulee liki kuusi miljoonaa ruotsinkielistä sanomalehtisivua olemaan saatavilla digitaalisesti.
Projektia rahoitetaan vuosina 2021 - 2023 jopa 1,85 miljoonalla eurolla. Rahoitukseen osallistuu kahdeksan rahastoa ja säätiötä: Svenska kulturfonden, Svenska litteratursällskapet i Finland, Föreningen Konstsamfundet, Stiftelsen Tre Smeder, Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne, Stiftelsen för Åbo Akademi, Svenska folkskolans vänner ja Harry Schaumans Stiftelse.
Vuoden 2021 alussa tulevat vuoteen 1939 mennessä julkaistut ruotsinkieliset sanomalehdet avoimesti käytettäviksi verkkoon. Vuoden 2022 alussa saataville tulevat vuoteen 1949 mennessä julkaistut sanomalehdet. Vuonna 1949 tai sitä ennen julkaistut ruotsinkieliset lehdet ovat kaikkien kiinnostuneiden käytössä sekä Suomessa että kansainvälisesti osoitteessa digi.kansalliskirjasto.fi ainakin vuoden 2026 loppuun.
Aineistojen käyttöön avaaminen toteutetaan yhteistyössä Kansalliskirjaston, Svenska litteratursällskapet i Finlandin, Ålands landskapsarkivetin ja Pressarkivföreningenin kanssa. Aineistojen avaamisen mahdollistaa Kansalliskirjaston, kolmen arkiston ja tekijänoikeusjärjestö Kopioston välinen lisenssisopimus.
Kaikki digitoidut sanomalehdet ovat lain mukaan saatavilla vapaakappaleasemilla Kansalliskirjastossa, Eduskunnan kirjastossa sekä viidessä muussa vapaakappalekirjastossa kuten esim. Åbo Akademin kirjastossa. Digitoidut lehdet vuoden 2018 loppuun asti ovat Svenska litteraturssällskapetin arkistossa Helsingissä ja Vaasassa sekä Brages Pressarkivetissa Helsingissä ja Ålands landskapsarkivetissa.
Ainutlaatuista tutkimusaineistoa
“Sanomalehdet ovat kulttuurihistoriallisesti runsaita ja monipuolisia tutkimuslähteitä. On todella tärkeää, että ne digitoidaan ja asetetaan saataville laajemmin, kuin mitä laki edellyttää. Me Kansalliskirjastossa olemme todella iloisia sekä tästä yhteistyöstä että prosessin edistämiseen saamastamme rahoituksesta”, toteaa Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja, professori Cecilia af Forselles.
”Sanomalehtien julkaiseminen haettavassa muodossa verkossa on merkittävä teko, jolla yhteiskunnan kehittymistä elävöitetään. Lehdet ovat valtava ruotsinkielinen tietolähde, jota voidaan käyttää sekä tutkimuksessa että opetuksessa. Olemme iloisia, että voimme olla osallisina kehityksessä ja avata digitaalisia palveluita, joita ihmiset innostuneina odottavat”, kertoo Svenska litteratursällskapetin toimitusjohtaja Dag Wallgren.
”Sanomalehdet ovat osa kulttuuriperintöämme ja ne tallentavat yhteiskuntaamme, sen kehitystä ja sen historiaa. Olen iloinen siitä, että Ahvenanmaan maakunnan hallitus (Ålands landskapsregering) on mukana tässä digitointihankkeessa ja että ruotsinkieliset sanomalehtemme avataan käyttöön”, toteaa Ahvenanmaan koulutus- ja kulttuuriministeri Annika Hambrudd.
”On hienoa, että voimme olla mukana mahdollistamassa ruotsinkielisten sanomalehtien tarjoamisen entistä laajemmin tutkijoiden ja arkistojen käyttöön”, kertoo Kopioston toimitusjohtaja Valtteri Niiranen. ”Samalla varmistamme, että sanoma- ja aikakauslehtien tekijät ja kustantajat saavat heille kuuluvat tekijänoikeuskorvaukset teostensa käytöstä.”
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yhteyspäällikkö Pirjo Karppinen, Kansalliskirjasto
Puh. 050 3182320, pirjo.karppinen@helsinki.fi
Arkistonjohtaja Kristina Linnovaara, Svenska litteratursällskapet i Finland
Puh. 040 168 8088, kristina.linnovaara@sls.fi
Johtaja Juha Jukkara, Kopiosto
Puh. 09 4315 2346, juha.jukkara@kopiosto.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Kansalliskirjasto vastaa kansallisen kulttuuriperinnön tallettamisesta, säilyttämisestä ja käyttöön saattamisesta. Kirjasto toimii tutkimuskirjastona erityisesti humanistis-yhteiskuntatieteellisillä aloilla ja on merkittävä kulttuuriperintödatan käyttöön asettaja. Strategiansa mukaisesti Kansalliskirjasto edistää avointa tiedettä ja digitalisaatiota.
Kansalliskirjasto on osa Helsingin yliopistoa, yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälistä tiedeyhteisöä. Vuonna 1640 perustettu Helsingin yliopisto kuuluu maailman parhaiden monitieteisten tutkimusyliopistojen joukkoon.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Suurten suojelualueiden merkitys korostuu pohjoisten lintulajien suojelussa12.4.2024 09:31:44 EEST | Tiedote
Nykyinen suojelualueverkosto ei riitä hidastamaan kylmään sopeutuneiden, pohjoisten lajien, kuten järripeipon, taantumista pohjoisella pallonpuoliskolla, osoittaa Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Tehokkain tapa hidastaa pohjoisten lajien häviämistä on suurten suojelualueiden perustaminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme