Helsingin yliopisto

Kaikki Suomessa julkaistut ruotsinkieliset sanomalehdet digitoidaan vuoteen 2024 mennessä

Jaa

Kansalliskirjasto digitoi tulevan kolmen vuoden aikana kaikki Suomessa julkaistut ruotsinkieliset sanomalehdet. Projektin mahdollistaa yhteensä 1,85 miljoonan euron tuki kahdeksalta suomenruotsalaiselta rahastolta ja säätiöltä. Lehdet tulevat saataville verkkoon, arkistoihin ja vapaakappalekirjastoihin, muun muassa Helsingissä, Maarianhaminassa, Vaasassa ja Turussa. Käyttöoikeuksista on sovittu Kopioston kanssa.

Borgåbladet 24.12.1929, no 149, s.1
Borgåbladetin etusivu 24.12.1929
Lähde: Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot digi.kansalliskirjasto.fi
Borgåbladet 24.12.1929, no 149, s.1 Borgåbladetin etusivu 24.12.1929 Lähde: Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot digi.kansalliskirjasto.fi

Säätiörahoitus mahdollistaa kaikkien Suomessa julkaistujen ruotsinkielisten sanomalehtien digitoinnin ja saataville asettamisen vuodesta 1940 aina tähän päivään saakka. Kun projekti saadaan päätökseen vuonna 2023, tulee liki kuusi miljoonaa ruotsinkielistä sanomalehtisivua olemaan saatavilla digitaalisesti.

Projektia rahoitetaan vuosina 2021 - 2023 jopa 1,85 miljoonalla eurolla. Rahoitukseen osallistuu kahdeksan rahastoa ja säätiötä: Svenska kulturfonden, Svenska litteratursällskapet i Finland, Föreningen Konstsamfundet, Stiftelsen Tre Smeder, Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne, Stiftelsen för Åbo Akademi, Svenska folkskolans vänner ja Harry Schaumans Stiftelse.

Vuoden 2021 alussa tulevat vuoteen 1939 mennessä julkaistut ruotsinkieliset sanomalehdet avoimesti käytettäviksi verkkoon. Vuoden 2022 alussa saataville tulevat vuoteen 1949 mennessä julkaistut sanomalehdet. Vuonna 1949 tai sitä ennen julkaistut ruotsinkieliset lehdet ovat kaikkien kiinnostuneiden käytössä sekä Suomessa että kansainvälisesti osoitteessa digi.kansalliskirjasto.fi ainakin vuoden 2026 loppuun.

Aineistojen käyttöön avaaminen toteutetaan yhteistyössä Kansalliskirjaston, Svenska litteratursällskapet i Finlandin, Ålands landskapsarkivetin ja Pressarkivföreningenin kanssa. Aineistojen avaamisen mahdollistaa Kansalliskirjaston, kolmen arkiston ja tekijänoikeusjärjestö Kopioston välinen lisenssisopimus.

Kaikki digitoidut sanomalehdet ovat lain mukaan saatavilla vapaakappaleasemilla Kansalliskirjastossa, Eduskunnan kirjastossa sekä viidessä muussa vapaakappalekirjastossa kuten esim. Åbo Akademin kirjastossa. Digitoidut lehdet vuoden 2018 loppuun asti ovat Svenska litteraturssällskapetin arkistossa Helsingissä ja Vaasassa sekä Brages Pressarkivetissa Helsingissä ja Ålands landskapsarkivetissa.

Ainutlaatuista tutkimusaineistoa

“Sanomalehdet ovat kulttuurihistoriallisesti runsaita ja monipuolisia tutkimuslähteitä. On todella tärkeää, että ne digitoidaan ja asetetaan saataville laajemmin, kuin mitä laki edellyttää. Me Kansalliskirjastossa olemme todella iloisia sekä tästä yhteistyöstä että prosessin edistämiseen saamastamme rahoituksesta”, toteaa Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja, professori Cecilia af Forselles.

”Sanomalehtien julkaiseminen haettavassa muodossa verkossa on merkittävä teko, jolla yhteiskunnan kehittymistä elävöitetään. Lehdet ovat valtava ruotsinkielinen tietolähde, jota voidaan käyttää sekä tutkimuksessa että opetuksessa. Olemme iloisia, että voimme olla osallisina kehityksessä ja avata digitaalisia palveluita, joita ihmiset innostuneina odottavat”, kertoo Svenska litteratursällskapetin toimitusjohtaja Dag Wallgren.

”Sanomalehdet ovat osa kulttuuriperintöämme ja ne tallentavat yhteiskuntaamme, sen kehitystä ja sen historiaa. Olen iloinen siitä, että Ahvenanmaan maakunnan hallitus (Ålands landskapsregering) on mukana tässä digitointihankkeessa ja että ruotsinkieliset sanomalehtemme avataan käyttöön”, toteaa Ahvenanmaan koulutus- ja kulttuuriministeri Annika Hambrudd.

”On hienoa, että voimme olla mukana mahdollistamassa ruotsinkielisten sanomalehtien tarjoamisen entistä laajemmin tutkijoiden ja arkistojen käyttöön”, kertoo Kopioston toimitusjohtaja Valtteri Niiranen. ”Samalla varmistamme, että sanoma- ja aikakauslehtien tekijät ja kustantajat saavat heille kuuluvat tekijänoikeuskorvaukset teostensa käytöstä.”

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Yhteyspäällikkö Pirjo Karppinen, Kansalliskirjasto
Puh. 050 3182320, pirjo.karppinen@helsinki.fi

Arkistonjohtaja Kristina Linnovaara, Svenska litteratursällskapet i Finland
Puh. 040 168 8088, kristina.linnovaara@sls.fi

Johtaja Juha Jukkara, Kopiosto
Puh. 09 4315 2346, juha.jukkara@kopiosto.fi

Kuvat

Borgåbladet 24.12.1929, no 149, s.1
Borgåbladetin etusivu 24.12.1929
Lähde: Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot digi.kansalliskirjasto.fi
Borgåbladet 24.12.1929, no 149, s.1 Borgåbladetin etusivu 24.12.1929 Lähde: Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot digi.kansalliskirjasto.fi
Lataa
Åbo Underrättelser 27.12.1929, no 353, s. 1
Bore I joutui vaikeuksiin merellä jouluyönä 1929.
Lähde: Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot digi.kansalliskirjasto.fi
Åbo Underrättelser 27.12.1929, no 353, s. 1 Bore I joutui vaikeuksiin merellä jouluyönä 1929. Lähde: Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot digi.kansalliskirjasto.fi
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Kansalliskirjasto vastaa kansallisen kulttuuriperinnön tallettamisesta, säilyttämisestä ja käyttöön saattamisesta. Kirjasto toimii tutkimuskirjastona erityisesti humanistis-yhteiskuntatieteellisillä aloilla ja on merkittävä kulttuuriperintödatan käyttöön asettaja. Strategiansa mukaisesti Kansalliskirjasto edistää avointa tiedettä ja digitalisaatiota.

Kansalliskirjasto on osa Helsingin yliopistoa, yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälistä tiedeyhteisöä. Vuonna 1640 perustettu Helsingin yliopisto kuuluu maailman parhaiden monitieteisten tutkimusyliopistojen joukkoon.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Vegaaniruokavalio muokkaa merkittävästi pikkulasten aineenvaihduntaa: D- ja A-vitamiinitasot vaativat erityishuomiota21.1.2021 12:51:02 EETTiedote

Helsingin yliopiston tutkimusryhmien yhteistyöprojekti on kansainvälisesti ensimmäinen kartoitus täysin vegaanisen ruokavalion vaikutuksista päiväkoti-ikäisten lasten aineenvaihduntaan. Vegaaniruokavaliota noudattaneilla lapsilla havaittiin sekaruokaa syöviin lapsiin verrattuna merkittävästi muuttunut aineenvaihdunta ja alhaisemmat D-vitamiinitasot. Myös lasten A-vitamiinitasoista kertovat merkkiaineet olivat alentuneet.

Tutkijat selvittivät, kuinka rintasyöpä leviää – syöpägeeni käyttää apunaan proteiinia, joka toimii kuin sorkkarauta19.1.2021 09:30:00 EETTiedote

Helsingin yliopiston tutkijat ovat selvittäneet, kuinka syöpägeenit tuhoavat tyvikalvokapselin, joka estää kasvainsolujen tunkeutumisen terveisiin kudoksiin. Tutkimus osoitti, että syövissä yleinen soluviestintäreitti hyödyntää hepsiini-nimistä entsyymiä hajottaessaan tyvikalvon. Tyvikalvon hajoaminen voidaan kuitenkin pysäyttää hepsiinin toimintaa estävillä vasta-aineilla.

Yli 10 miljoonan euron EU-hanke valjastaa tekoälyn ja genomitiedon sairauksien ennaltaehkäisyyn18.1.2021 13:07:35 EETTiedote

Helsingin yliopiston koordinoimassa viisivuotisessa EU-hankkeessa pyritään kehittämään ja hyödyntämään uudenlaisia genomitietoon perustuvia sairastumisriskin arviointiin soveltuvia työkaluja. INTERVENE-hankkeen tavoitteena on osoittaa tekoälyn hyödyntämisen edut genomitietoon perustuvia sairastumisriskiarvioita laadittaessa sekä testata riskitiedon hyödyntämistä käytännön potilastyössä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme