Kaikki Suomessa julkaistut ruotsinkieliset sanomalehdet digitoidaan vuoteen 2024 mennessä

Säätiörahoitus mahdollistaa kaikkien Suomessa julkaistujen ruotsinkielisten sanomalehtien digitoinnin ja saataville asettamisen vuodesta 1940 aina tähän päivään saakka. Kun projekti saadaan päätökseen vuonna 2023, tulee liki kuusi miljoonaa ruotsinkielistä sanomalehtisivua olemaan saatavilla digitaalisesti.
Projektia rahoitetaan vuosina 2021 - 2023 jopa 1,85 miljoonalla eurolla. Rahoitukseen osallistuu kahdeksan rahastoa ja säätiötä: Svenska kulturfonden, Svenska litteratursällskapet i Finland, Föreningen Konstsamfundet, Stiftelsen Tre Smeder, Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne, Stiftelsen för Åbo Akademi, Svenska folkskolans vänner ja Harry Schaumans Stiftelse.
Vuoden 2021 alussa tulevat vuoteen 1939 mennessä julkaistut ruotsinkieliset sanomalehdet avoimesti käytettäviksi verkkoon. Vuoden 2022 alussa saataville tulevat vuoteen 1949 mennessä julkaistut sanomalehdet. Vuonna 1949 tai sitä ennen julkaistut ruotsinkieliset lehdet ovat kaikkien kiinnostuneiden käytössä sekä Suomessa että kansainvälisesti osoitteessa digi.kansalliskirjasto.fi ainakin vuoden 2026 loppuun.
Aineistojen käyttöön avaaminen toteutetaan yhteistyössä Kansalliskirjaston, Svenska litteratursällskapet i Finlandin, Ålands landskapsarkivetin ja Pressarkivföreningenin kanssa. Aineistojen avaamisen mahdollistaa Kansalliskirjaston, kolmen arkiston ja tekijänoikeusjärjestö Kopioston välinen lisenssisopimus.
Kaikki digitoidut sanomalehdet ovat lain mukaan saatavilla vapaakappaleasemilla Kansalliskirjastossa, Eduskunnan kirjastossa sekä viidessä muussa vapaakappalekirjastossa kuten esim. Åbo Akademin kirjastossa. Digitoidut lehdet vuoden 2018 loppuun asti ovat Svenska litteraturssällskapetin arkistossa Helsingissä ja Vaasassa sekä Brages Pressarkivetissa Helsingissä ja Ålands landskapsarkivetissa.
Ainutlaatuista tutkimusaineistoa
“Sanomalehdet ovat kulttuurihistoriallisesti runsaita ja monipuolisia tutkimuslähteitä. On todella tärkeää, että ne digitoidaan ja asetetaan saataville laajemmin, kuin mitä laki edellyttää. Me Kansalliskirjastossa olemme todella iloisia sekä tästä yhteistyöstä että prosessin edistämiseen saamastamme rahoituksesta”, toteaa Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja, professori Cecilia af Forselles.
”Sanomalehtien julkaiseminen haettavassa muodossa verkossa on merkittävä teko, jolla yhteiskunnan kehittymistä elävöitetään. Lehdet ovat valtava ruotsinkielinen tietolähde, jota voidaan käyttää sekä tutkimuksessa että opetuksessa. Olemme iloisia, että voimme olla osallisina kehityksessä ja avata digitaalisia palveluita, joita ihmiset innostuneina odottavat”, kertoo Svenska litteratursällskapetin toimitusjohtaja Dag Wallgren.
”Sanomalehdet ovat osa kulttuuriperintöämme ja ne tallentavat yhteiskuntaamme, sen kehitystä ja sen historiaa. Olen iloinen siitä, että Ahvenanmaan maakunnan hallitus (Ålands landskapsregering) on mukana tässä digitointihankkeessa ja että ruotsinkieliset sanomalehtemme avataan käyttöön”, toteaa Ahvenanmaan koulutus- ja kulttuuriministeri Annika Hambrudd.
”On hienoa, että voimme olla mukana mahdollistamassa ruotsinkielisten sanomalehtien tarjoamisen entistä laajemmin tutkijoiden ja arkistojen käyttöön”, kertoo Kopioston toimitusjohtaja Valtteri Niiranen. ”Samalla varmistamme, että sanoma- ja aikakauslehtien tekijät ja kustantajat saavat heille kuuluvat tekijänoikeuskorvaukset teostensa käytöstä.”
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yhteyspäällikkö Pirjo Karppinen, Kansalliskirjasto
Puh. 050 3182320, pirjo.karppinen@helsinki.fi
Arkistonjohtaja Kristina Linnovaara, Svenska litteratursällskapet i Finland
Puh. 040 168 8088, kristina.linnovaara@sls.fi
Johtaja Juha Jukkara, Kopiosto
Puh. 09 4315 2346, juha.jukkara@kopiosto.fi
Kuvat


Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Kansalliskirjasto vastaa kansallisen kulttuuriperinnön tallettamisesta, säilyttämisestä ja käyttöön saattamisesta. Kirjasto toimii tutkimuskirjastona erityisesti humanistis-yhteiskuntatieteellisillä aloilla ja on merkittävä kulttuuriperintödatan käyttöön asettaja. Strategiansa mukaisesti Kansalliskirjasto edistää avointa tiedettä ja digitalisaatiota.
Kansalliskirjasto on osa Helsingin yliopistoa, yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälistä tiedeyhteisöä. Vuonna 1640 perustettu Helsingin yliopisto kuuluu maailman parhaiden monitieteisten tutkimusyliopistojen joukkoon.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme