Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu – mikä muuttui?
Elokuussa 2021 alkoi Opetus- ja kulttuuriministeriön toteuttama valtakunnallinen kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu, johon osallistuvat vuosina 2016 ja 2017 syntyneet lapset aloittavat esiopetuksen jo viisivuotiaina. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun koulutuspoliittisia päätöksiä tullaan tekemään tutkimusperustaisesti. Seurannan ja arvioinnin tuloksia on nyt julkaistu kokeilun ensimmäisen toimintakauden (2021–2022) osalta.
Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun arvioinnista ja seurannasta vastaavassa tutkijaryhmässä on tutkijoita Jyväskylän, Turun ja Helsingin yliopistoista, Aalto-yliopistosta sekä valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT). Jyväskylän yliopiston tutkijat osallistuvat muun muassa kokeilun toimeenpanon ja toteutuksen arviointiin, lasten oppimisen seurantaan sekä tarkastelevat, millaisia näkökulmia lapsilla on kokeilusta.
JYU Reports -sarjassa juuri ilmestyneissä kolmessa osaraportissa kuvataan kahden kyselytutkimuksen pohjalta, kuinka esiopetuskokeilun kokeiluopetussuunnitelmia laadittiin, kuinka niiden käyttöönotto sujui, miten 5-vuotiaiden esiopetusta käytännössä toteutettiin sekä kuinka lasten tuen palvelut toteutuivat.
Aloitus sujui kiireen tahdittamana
Raportin mukaan enemmistö varhaiskasvatusjohtajista ja opettajista koki, että kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun käynnistämiseen oli ollut liian vähän aikaa. Valtaosa opettajista arvioikin kokeiluopetussuunnitelman käyttöönoton sujuneen lapsiryhmässään korkeintaan kohtalaisesti.
”Varhaiskasvatusjohtajien ja opettajien kyselyjen perusteella kokeiluopetussuunnitelman käyttöönottoa vaikeuttivat kiire, ajanpuute, ja henkilöstön vaihtuvuus. Näytti siltä, että aikapaineet ja resurssipula, esimerkiksi kelpoisten opettajien puute, voivat vaikuttaa uusien opetussuunnitelmien haltuunottoon”, professori Maarit Alasuutari Jyväskylän yliopistosta tiivistää.
Tulosten mukaan niin kuntien kokeiluopetussuunnitelmien laatiminen kuin kokeilun toteutus vaihteli alueellisesti ja kuntien välillä. Suurissa kunnissa korostuivat hallinnon ja asiantuntijoiden rooli, kun taas pienissä kunnissa suunnitelmat laadittiin yhteistyössä varhaiskasvatushenkilöstön kanssa. Lähes puolessa kokeilukunnista myös lapsia kuultiin kokeiluopetussuunnitelman suunnittelussa.
Kokeilu toi muutoksia oppimisympäristöihin ja henkilöstörakenteeseen
Kokeilun vuoksi useimmissa päiväkodeissa tehtiin erilaisia uudelleenjärjestelyjä, kuten vaihdettiin tai lisättiin lapsiryhmän käytössä olevia tiloja. Ennen kaikkea kokeilu näyttäisi muuttaneen viisivuotiaiden sosiaalista oppimisympäristöä sekä työntekijöiden toimintaympäristöä. Kokeiluryhmät koostuivat verrokkiryhmiä useammin vain viisivuotiaista lapsista tai 5–6-vuotiaista lapsista, kun taas verrokkiryhmät olivat useammin 5-vuotiaiden ja sitä nuorempien lasten sekaryhmiä. Lisäksi lapsiryhmien henkilöstörakenteissa oli eroja.
”Selvityksen mukaan 5-vuotiaiden kokeiluryhmissä oli keskimäärin enemmän opettajia ja vähemmän lastenhoitajia kuin verrokkiryhmissä. Kokeiluryhmissä opettajilla oli myös useammin kelpoisuus tehtäväänsä. Nämä erot voivat osin selittyä kuntien tekemillä henkilöstön siirroilla ja uuden henkilöstön rekrytoimisella kokeiluryhmiin kokeilun mahdollistamiseksi”, projektitutkija Mimmu Sulkanen toteaa.
Tuen järjestäminen vaihtelee kunnittain
Tulokset osoittivat, että keskimäärin joka viidennellä lapsella sekä kokeilu- että verrokkiryhmissä oli jokin tuen tarve. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan palvelujen saatavuus kuitenkin vaihteli kunnittain. Tavallisimmin varhaiskasvatuksen erityisopettajan palvelut oli järjestetty siten, että päiväkodille nimetty varhaiskasvatuksen erityisopettaja vieraili säännöllisesti ryhmissä konsultoimassa ja havainnoimassa lapsia.
Vaikka enemmistö opettajista oli tyytyväisiä oppilashuollon ja erityisopettajan palveluiden järjestämiseen, noin 15 prosenttia sekä kokeilu- että verrokkiryhmien opettajista arvioi, että ne vastasivat huonosti lapsiryhmän tarpeita. Lisäksi yli puolet opettajista arvioi, että lasten suunnitelmiin kirjatut tukitoimet eivät toteutuneet kaikkien ryhmän lasten kohdalla. Tätä selittivät useimmiten resurssipula sekä henkilöstön puute ja vaihtuvuus.
Arviointi ja seuranta jatkuvat
Toukokuuhun 2024 kestävään kokeiluun osallistuu noin 35 000 vuosina 2016 ja 2017 syntynyttä lasta, jotka on arvottu kokeilu- ja verrokkiryhmiin. Kokeilun seuranta päättyy vuonna 2025.
”Jyväskylässä tutkimus jatkuu muun muassa esiopetuskokeilun toisen vuoden toteutuksen seurannalla ja lasten näkökulmia koskevien aineistojen analysoinnilla. Koko tutkimusryhmän yhteistyönä on toteutettu lasten oppimisen valmiuksien ja sosioemotionaalisten taitojen kehityksen arviointeja, jotka jatkuvat vuonna 2016 syntyneiden lasten osalta heidän aloittaessa perusopetuksen syksyllä 2023”, kertoo professori Marja-Kristiina Lerkkanen.
Selvityksen tarkemmat tulokset ovat luettavissa avoimesti julkaistuista osaraporteista:
- Osaraportti 1: Kokeiluasiakirjojen laadinta, arviointi ja käyttöönotto
- Osaraportti 2: Kokeilun järjestämistavat, toiminta lapsiryhmissä sekä oppimisen polun jatkumot ja siirtymät
- Osaraportti 3: Tuen järjestelyt ja toteutuminen
Laajemmin kaksivuotisen esiopetuksen seurannan ja arvioinnin tutkimuksen ensituloksista voi lukea koko hankkeen väliraportista.
Lisätietoja:
Varhaiskasvatustieteen professori Maarit Alasuutari, Jyväksylän yliopisto
maarit.alasuutari@jyu.fi, puh. 040 805 3513
(osaraportteihin liittyvät kysymykset)
Professori Marja-Kristiina Lerkkanen, Jyväksylän yliopisto
marja-kristiina.lerkkanen@jyu.fi, puh. 040 805 3347
(lasten arviointiin liittyvät kysymykset)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+359 50 4626920kirke.m.hassinen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Onko koulu kriisissä – miten koulutuksen tulosten ja hyvinvoinnin suunta saadaan muuttumaan?23.4.2024 07:07:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistolla on torstaina 25.4.2024 koulutuksen superpäivä, joka alkaa EDUCA – koulutuksen tulevaisuus -lippulaivahankkeen esittelyllä. Lippulaiva pyrkii löytämään ratkaisuja muun muassa oppimistulosten heikentymiseen. Päivä jatkuu PISA-tutkimuksen ruotimisella: mitä PISAssa oikeastaan mitataan, ja mitä se meille kertoo?
Väitös 26.4.2024: Mikromuovin seuraavat askeleet – mihin muoveista peräisin oleva hiili päätyy?23.4.2024 06:35:00 EEST | Tiedote
Tuore Jyväskylän yliopiston väitöstutkimus keskittyi järviin päätyvän orgaanisen aineksen ja mikromuovien hajotukseen. Tutkimuksessa havaittiin, että hajotusnopeudeltaan poikkeavien materiaalien hiilen biokemiallinen kohtalo on samankaltainen.
Fintrafficin ja Jyväskylän yliopiston yhteistyö tähtää liikenneturvallisuuden parantamiseen tekoälyn ja datatieteen avulla22.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Fintraffic ja Jyväskylän yliopisto allekirjoittivat yhteistyösopimuksen, jonka tavoitteena on parantaa tieliikenteen turvallisuutta ja kehittää liikenteestä sujuvampaa ja ympäristöystävällisempää. Yhteistyö yhdistää toisiinsa Fintrafficin tuottaman ja hallinnoiman tiedon sekä Jyväskylän yliopiston datamalli- ja analytiikkaosaamisen.
Kvanttipäivässä pääsi testaamaan kvanttitietokoneen simulaattoria - tutkijan mukaan kvanttiteknologiaa on 10 vuoden päästä käytössä monessa paikassa19.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa juhlistettiin kansainvälistä kvanttipäivää 12.4. Resonate-tapahtumassa, jossa oli mahdollista tutustua kvanttiteknologian tutkimukseen, testata kvanttitietokoneen simulaattoria ja pelata kvanttifysiikkaa hyödyntäviä pelejä. Informaatioteknologian tiedekunnan professori Teiko Heinosaaren mukaan kvanttiteknologian sovelluksia tullaan näkemään käytössä usealla eri alalla luultavasti seuraavan 10 vuoden aikana.
Jyväskylän yliopisto laajentaa suosittua kauppatieteen koulutustaan – uusi englanninkielinen kandidaattiohjelma hakuun keväällä 202517.4.2024 08:59:58 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu JSBE avaa mahdollisuuden englanninkielisiin kandidaattiopintoihin. Uusi kandidaattiohjelma ”Business Innovation and Sustainability” toteutetaan kokonaan englanniksi. Koulutukseen valittu voi jatkaa opintojaan aina maisterintutkintoon saakka.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme