Kalatutkimuspäivät 2021: Kalastajien valppautta herätetään tunnistamaan haitallinen rohmutokko – esillä myös Etelä-Konnevedessä elävät kahdenlaiset mateet
19.3.2021 10:16:08 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Rohmutokko (Perccottus glenii) on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko Euroopan unionin alueella. Kalalaji on levinnyt Venäjältä Baltian maihin ja Viroon ja kolkuttelee vesistöissä myös Suomen rajoilla. Lähimpänä Suomea rohmutokkoa on havaittu 30 kilometrin päässä Viipurinlahdella Uuraan kaupungissa.
Kalatutkimuspäivillä muistutetaan kalastuksen aktiiveja rohmutokon tunnistamisesta. Kalastajat ja kalatutkijat ovat tärkeässä osassa haitallisen tulokkaan torjumisessa, sanoo akatemiatutkija Silva Uusi-Heikkilä Jyväskylän yliopistosta.
”Laji on ollut muutaman vuoden unohduksissa, mutta voi olla vain ajan kysymys, milloin se löytyy Suomestakin. Nyt on hyvä aika puhua siitä. Jos kalastajat rohmutokon näkevät, se pitää tunnistaa eikä sitä missään tapauksessa saa laskea takaisin veteen”, Uusi-Heikkilä sanoo.
Suomen vesiin kotiutuessaan rohmutokko voisi muuttaa nopeasti järven, lammen tai joen ekologiaa.
”Rohmutokot verottavat tehokkaasti esimerkiksi sammakkoeläinten ja pohjaeliöstön määriä. Uusien mallinnustutkimusten perusteella voimme sanoa, että rohmutokon runsastuessa tärkeiden huippupetokalojen määrät voisivat vähetä”, sanoo Uusi-Heikkilä.
Virolaisen Võrts-järven ekologiaa mallintaneessa tutkimuksessa näin kävi ensimmäisenä kuhalle, ahvenelle, hauelle ja ankeriaalle. Võrts-järvi kuuluu Baltian suurimpiin ja se sijaitsee Narvan vesistössä. Rohmutokko lähestyy sitä järveen laskevia jokia pitkin.
”Näin kävisi muun muassa siksi, että rohmutokon poikaset kilpailevat samoista ravintolajeista arvokkaiden petokalojen kanssa. Kuten vieraslajit yleensä, rohmutokko on tehokas lisääntyjä ja kestävä laji. Se pärjää talvella jopa lähes hapettomissa vesissä kaivautumalla pohjamutaan”, Uusi-Heikkilä kertoo.
Tutkimus on osa Euroopan unioninkin rahoittamaa TREICLAKE-hanketta, jossa yhteistyössä ovat Jyväskylän yliopisto, Eesti Maaülikool ja Aarhusin yliopisto.
Onko Etelä-Konnevedellä havaituista poikkeavista mateista havaintoja muuallakin?
Kalatutkimuspäivillä Lehtori Timo Marjomäki Jyväskylän yliopistosta esittelee Etelä-Konneveden madetutkimusten tuloksia.
”Kokeneet kalastajat ovat jo monen sukupolven ajan tienneet, että Etelä-Konnevedessä on kahdenlaisia mateita: on niitä helmikuussa rantamatalassa kutevia tavallisia ja sitten näitä toisennäköisiä ja aivan väärin kutevia. Tutkimuksin on nyt vahvistettu, että kyllä kansa tietää”, kertoo Marjomäki.
Jatkotutkimuksien kannalta on tärkeää selvittää, ovatko Konneveden mateet aivan poikkeuksellisia.
”Olisiko ehkä muillakin järvillä havaittu mateen monimuotoisuutta? Tähän kysymykseen toivon kalatutkimuspäivien laajalta kuulijakunnalta valaistusta”, Marjomäki sanoo.
Linkki kalatutkimuspäivien ohjelmaan: https://www.jyu.fi/en/congress/kalatutkimus2021
Lisätietoja:
Silva Uusi Heikkilä, silva.k.uusi-heikkila@jyu.fi, puh. 044 323 8174
Timo Marjomäki, timo.j.marjomaki@jyu.fi
Tuula Väänänen tuula.m.vaananen@jyu.fi, puh. 040 5024081 (median ilmoittautumiset luennoille)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tanja HeikkinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 472 1162tanja.s.heikkinen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Herpesvirusinfektio saa isäntäsolun tuman pehmenemään3.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Tuore kansainvälinen tutkimus on hyödyntänyt edistyneitä mikroskopiatekniikoita ja laskennallista mallinnusta ja selvittänyt, miksi virusinfektio muuttaa tuman rakennetta ja siihen kohdistuvia voimia.
Yläkouluille tarkoitettu suosittu tieto- ja viestintätekniikan oppimateriaalipaketti uudistettiin – ilmaiseen pakettiin lisättiin tekoälyä käsitteleviä osioita3.2.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa kehitetty tieto- ja viestintätekniikan oppimateriaalipaketti uudistui. Yläkoulujen opettajille ja oppilaille suunnattu paketti löytyy ilmaiseksi verkosta ja soveltuu niin oppituntimateriaaliksi kuin omaehtoiseen opiskeluun. Uudistuksessa materiaali päivitettiin ajan tasalle ja siihen lisättiin muun muassa tekoälyyn liittyviä sisältöä. Uudistustyö tehtiin koulutusteknologian opiskelijaprojektina.
Tutkijat peräänkuuluttavat kestävää suhtautumista olemassa olevaan rakennuskantaan – tutustu uuteen politiikkasuositukseen2.2.2026 07:59:00 EET | Tiedote
Rakennusten purkamisella on vaikutuksia paikallisten muutosten lisäksi myös ilmastoon, luontoon, kulttuuriin ja hyvinvointiin. Tutkijoiden mukaan yhteiskunnan kestävyysmurros edellyttää muutosta siinä, miten rakennettua ympäristöä arvotetaan ja kehitetään. Kunnilla ja kaupungeilla on ratkaiseva rooli tässä.
Pohjoismaista NordForsk-rahoitusta Jyväkylän yliopistolle tekoälytutkimukseen29.1.2026 14:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkimusryhmä on saanut merkittävän kansainvälisen tutkimusrahoituksen tekoälytutkimukseen. NordForsk-tutkimusrahoittaja myönsi (Re)Capturing AI: Governing generative search engines in the Nordic countries -hankkeelle 250 000 euron rahoituksen vuosille 2026–2029.
Tutkinnot 2025: Onnea 3 500:lle tutkinnon suorittaneelle!29.1.2026 08:40:58 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistosta valmistui vuonna 2025 yhteensä 3 497 tutkintoa: 1 865 maisteria, 1 465 kandidaattia ja 167 tohtoria.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme