Kalatutkimuspäivät 2021: Kalastajien valppautta herätetään tunnistamaan haitallinen rohmutokko – esillä myös Etelä-Konnevedessä elävät kahdenlaiset mateet
Rohmutokko (Perccottus glenii) on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko Euroopan unionin alueella. Kalalaji on levinnyt Venäjältä Baltian maihin ja Viroon ja kolkuttelee vesistöissä myös Suomen rajoilla. Lähimpänä Suomea rohmutokkoa on havaittu 30 kilometrin päässä Viipurinlahdella Uuraan kaupungissa.
Kalatutkimuspäivillä muistutetaan kalastuksen aktiiveja rohmutokon tunnistamisesta. Kalastajat ja kalatutkijat ovat tärkeässä osassa haitallisen tulokkaan torjumisessa, sanoo akatemiatutkija Silva Uusi-Heikkilä Jyväskylän yliopistosta.
”Laji on ollut muutaman vuoden unohduksissa, mutta voi olla vain ajan kysymys, milloin se löytyy Suomestakin. Nyt on hyvä aika puhua siitä. Jos kalastajat rohmutokon näkevät, se pitää tunnistaa eikä sitä missään tapauksessa saa laskea takaisin veteen”, Uusi-Heikkilä sanoo.
Suomen vesiin kotiutuessaan rohmutokko voisi muuttaa nopeasti järven, lammen tai joen ekologiaa.
”Rohmutokot verottavat tehokkaasti esimerkiksi sammakkoeläinten ja pohjaeliöstön määriä. Uusien mallinnustutkimusten perusteella voimme sanoa, että rohmutokon runsastuessa tärkeiden huippupetokalojen määrät voisivat vähetä”, sanoo Uusi-Heikkilä.
Virolaisen Võrts-järven ekologiaa mallintaneessa tutkimuksessa näin kävi ensimmäisenä kuhalle, ahvenelle, hauelle ja ankeriaalle. Võrts-järvi kuuluu Baltian suurimpiin ja se sijaitsee Narvan vesistössä. Rohmutokko lähestyy sitä järveen laskevia jokia pitkin.
”Näin kävisi muun muassa siksi, että rohmutokon poikaset kilpailevat samoista ravintolajeista arvokkaiden petokalojen kanssa. Kuten vieraslajit yleensä, rohmutokko on tehokas lisääntyjä ja kestävä laji. Se pärjää talvella jopa lähes hapettomissa vesissä kaivautumalla pohjamutaan”, Uusi-Heikkilä kertoo.
Tutkimus on osa Euroopan unioninkin rahoittamaa TREICLAKE-hanketta, jossa yhteistyössä ovat Jyväskylän yliopisto, Eesti Maaülikool ja Aarhusin yliopisto.
Onko Etelä-Konnevedellä havaituista poikkeavista mateista havaintoja muuallakin?
Kalatutkimuspäivillä Lehtori Timo Marjomäki Jyväskylän yliopistosta esittelee Etelä-Konneveden madetutkimusten tuloksia.
”Kokeneet kalastajat ovat jo monen sukupolven ajan tienneet, että Etelä-Konnevedessä on kahdenlaisia mateita: on niitä helmikuussa rantamatalassa kutevia tavallisia ja sitten näitä toisennäköisiä ja aivan väärin kutevia. Tutkimuksin on nyt vahvistettu, että kyllä kansa tietää”, kertoo Marjomäki.
Jatkotutkimuksien kannalta on tärkeää selvittää, ovatko Konneveden mateet aivan poikkeuksellisia.
”Olisiko ehkä muillakin järvillä havaittu mateen monimuotoisuutta? Tähän kysymykseen toivon kalatutkimuspäivien laajalta kuulijakunnalta valaistusta”, Marjomäki sanoo.
Linkki kalatutkimuspäivien ohjelmaan: https://www.jyu.fi/en/congress/kalatutkimus2021
Lisätietoja:
Silva Uusi Heikkilä, silva.k.uusi-heikkila@jyu.fi, puh. 044 323 8174
Timo Marjomäki, timo.j.marjomaki@jyu.fi
Tuula Väänänen tuula.m.vaananen@jyu.fi, puh. 040 5024081 (median ilmoittautumiset luennoille)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tanja HeikkinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 472 1162tanja.s.heikkinen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kahdelle JYU:n hankkeelle rahoitusta Suomen Akatemialta tutkimustulosten hyödyntämiseen5.11.2025 15:03:07 EET | Tiedote
Suomen Akatemia on myöntänyt vuoden 2025 Tutkimuksen hyödyntämisen rahoitushaussa yhteensä 9,7 miljoonaa euroa 27 hankkeelle. Jyväskylän yliopistossa rahoitusta sai kaksi hanketta.
Mistä avoimen korkeakoulutuksen kentällä nyt puhutaan? Kehittäjät kohtaavat Jyväskylässä5.11.2025 11:48:00 EET | Tiedote
Miten työelämän osaamista kehitetään tulevaisuudessa? Miten avoin koulutus voi toimia taloudellisesti? Miten avoimia koulutustuotteita kehitetään Euroopassa? Avoimen korkeakoulutuksen päivät tuovat Jyväskylään 12.–13.11.2025 kolmisensataa avointen yliopistojen ja avointen ammattikorkeakoulujen kehittäjää pohtimaan koulutuksen tulevaisuutta.
Oppimisen johtamisessa työntekijöiden motivaatio ja tavoitteet tulee linkittää organisaation strategiaan5.11.2025 08:42:47 EET | Tiedote
Oppimisen johtaminen on prosessi, jossa tulee huomioida niin työntekijöiden motivaatio ja yhteisöllinen oppiminen kuin organisaation laajemmat tavoitteet ja strategia. Uudessa tutkimuksessa kartoitettiin esihenkilöiden käsityksiä oppimisen johtamisesta sairaalaorganisaatiossa ja teknologia-alan organisaatiossa.
Jyväskylän yliopiston kampusalueiden ekologinen tila selvitetty ensimmäisenä Suomessa5.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kampusalueiden ekologinen tila ja luonnonarvohehtaarit on selvitetty viime kesän aikana. Selvityksessä todettiin esimerkiksi, että uusniittyjen, lahopuun ja pensaiden lisäämisellä sekä vieraslajien poistamisella voidaan muutaman vuoden kuluessa kasvattaa luonnontilan mittarina käytettyjen luonnonarvohehtaarien määrää noin 10 % suhteessa alustavaan vertailutasoon. Selvitys on ensimmäinen uusia rakennetun ympäristön luontotyyppien ekologisen tilan mittareita hyödyntänyt pilotti.
Globaali Eurooppa -foorumi: diplomatian superiltapäivä Jyväskylän yliopistossa 11.11.20254.11.2025 10:49:02 EET | Tiedote
Tervetuloa diplomatian superiltapäivään! Syksyn toisessa Globaali Eurooppa -foorumissa vieraina ovat Japanin Suomen-suurlähettiläs Takashi Okada ja Martti Ahtisaari Peace Foundationin (CMI) toimitusjohtaja Janne Taalas.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme