Kalatutkimuspäivät 2021: Kalastajien valppautta herätetään tunnistamaan haitallinen rohmutokko – esillä myös Etelä-Konnevedessä elävät kahdenlaiset mateet
19.3.2021 10:16:08 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Rohmutokko (Perccottus glenii) on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko Euroopan unionin alueella. Kalalaji on levinnyt Venäjältä Baltian maihin ja Viroon ja kolkuttelee vesistöissä myös Suomen rajoilla. Lähimpänä Suomea rohmutokkoa on havaittu 30 kilometrin päässä Viipurinlahdella Uuraan kaupungissa.
Kalatutkimuspäivillä muistutetaan kalastuksen aktiiveja rohmutokon tunnistamisesta. Kalastajat ja kalatutkijat ovat tärkeässä osassa haitallisen tulokkaan torjumisessa, sanoo akatemiatutkija Silva Uusi-Heikkilä Jyväskylän yliopistosta.
”Laji on ollut muutaman vuoden unohduksissa, mutta voi olla vain ajan kysymys, milloin se löytyy Suomestakin. Nyt on hyvä aika puhua siitä. Jos kalastajat rohmutokon näkevät, se pitää tunnistaa eikä sitä missään tapauksessa saa laskea takaisin veteen”, Uusi-Heikkilä sanoo.
Suomen vesiin kotiutuessaan rohmutokko voisi muuttaa nopeasti järven, lammen tai joen ekologiaa.
”Rohmutokot verottavat tehokkaasti esimerkiksi sammakkoeläinten ja pohjaeliöstön määriä. Uusien mallinnustutkimusten perusteella voimme sanoa, että rohmutokon runsastuessa tärkeiden huippupetokalojen määrät voisivat vähetä”, sanoo Uusi-Heikkilä.
Virolaisen Võrts-järven ekologiaa mallintaneessa tutkimuksessa näin kävi ensimmäisenä kuhalle, ahvenelle, hauelle ja ankeriaalle. Võrts-järvi kuuluu Baltian suurimpiin ja se sijaitsee Narvan vesistössä. Rohmutokko lähestyy sitä järveen laskevia jokia pitkin.
”Näin kävisi muun muassa siksi, että rohmutokon poikaset kilpailevat samoista ravintolajeista arvokkaiden petokalojen kanssa. Kuten vieraslajit yleensä, rohmutokko on tehokas lisääntyjä ja kestävä laji. Se pärjää talvella jopa lähes hapettomissa vesissä kaivautumalla pohjamutaan”, Uusi-Heikkilä kertoo.
Tutkimus on osa Euroopan unioninkin rahoittamaa TREICLAKE-hanketta, jossa yhteistyössä ovat Jyväskylän yliopisto, Eesti Maaülikool ja Aarhusin yliopisto.
Onko Etelä-Konnevedellä havaituista poikkeavista mateista havaintoja muuallakin?
Kalatutkimuspäivillä Lehtori Timo Marjomäki Jyväskylän yliopistosta esittelee Etelä-Konneveden madetutkimusten tuloksia.
”Kokeneet kalastajat ovat jo monen sukupolven ajan tienneet, että Etelä-Konnevedessä on kahdenlaisia mateita: on niitä helmikuussa rantamatalassa kutevia tavallisia ja sitten näitä toisennäköisiä ja aivan väärin kutevia. Tutkimuksin on nyt vahvistettu, että kyllä kansa tietää”, kertoo Marjomäki.
Jatkotutkimuksien kannalta on tärkeää selvittää, ovatko Konneveden mateet aivan poikkeuksellisia.
”Olisiko ehkä muillakin järvillä havaittu mateen monimuotoisuutta? Tähän kysymykseen toivon kalatutkimuspäivien laajalta kuulijakunnalta valaistusta”, Marjomäki sanoo.
Linkki kalatutkimuspäivien ohjelmaan: https://www.jyu.fi/en/congress/kalatutkimus2021
Lisätietoja:
Silva Uusi Heikkilä, silva.k.uusi-heikkila@jyu.fi, puh. 044 323 8174
Timo Marjomäki, timo.j.marjomaki@jyu.fi
Tuula Väänänen tuula.m.vaananen@jyu.fi, puh. 040 5024081 (median ilmoittautumiset luennoille)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tanja HeikkinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 472 1162tanja.s.heikkinen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tutkimus tuo uutta tietoa faagihoitojen ja antibioottien yhteisvaikutuksista4.5.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Sigrid Juséliuksen säätiö on myöntänyt 3-vuotisen rahoituksen rahoituksen Jyväskylän yliopiston tutkimushankkeelle, jossa selvitetään bakteereita infektoivien virusten eli faagien mahdollisuuksia antibioottihoitojen tukena.
Monialainen kestävyystieteen konferenssi tuo alan huippuasiantuntijat Jyväskylään 6.–8.5.202628.4.2026 13:00:00 EEST | Tiedote
Ensimmäinen Wisdom Days: Science for Sustainability Transformations -konferenssi järjestetään 6.–8.5.2026 Jyväskylän yliopistossa. Konferenssi tuo yhteen yli 300 tutkijaa ja asiantuntijaa rakentaen tieteidenvälistä kansainvälistä yhteistyötä ilmastokriisin, luontokadon ja sosiaalisen eriarvoisuuden ratkaisemiseksi. Tapahtuma on avoin median edustajille.
Tutkimus: Lempimusiikki auttaa jaksamaan kovatehoista harjoittelua pidempään28.4.2026 07:44:38 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan itse valittu musiikki voi pidentää kovatehoista kestävyysharjoittelua ilman, että suoritus tuntuu raskaammalta. Kuntoilijoilla teetetyssä tutkimuksessa osallistujat jaksoivat polkea musiikin tahdissa lähes 20 prosenttia pidempään. Tuloksilla on käytännön hyötyä niin urheilijoille kuin jokapäiväisille kuntoilijoille.
Uusi korkeakoulupedagogiikan tutkimusprofessori nostaa tiedon merkityksen osaamisen rinnalle27.4.2026 16:56:02 EEST | Tiedote
Koulutuksen tutkimuslaitoksen uusi tutkimusprofessori Johanna Annala tutkii korkeakoulujen opetussuunnitelmien merkitystä opiskelijan, opettajien, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista.
Tutkimus: Uhrius ei ole neutraalia, vaan vallankäytön väline terrorismikeskusteluissa27.4.2026 14:51:14 EEST | Tiedote
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että uhriutta rakennetaan julkisessa terrorismikeskustelussa strategisesti ja myös poliittisiin tarkoituksiin. FM Anna‑Maija Ylä‑Mattila analysoi Saksassa käytyä yhteiskunnallista keskustelua äärioikeisto‑ ja ääri‑islamistisesta terrorismista ja paljastaa eroja siinä, keitä pidetään suremisen arvoisina uhreina, ja ketkä jäävät keskustelussa varjoon. Tutkimus tarkastelee ensiauttajia osana laajempaa kysymystä siitä, kenet ylipäätään nähdään terrori-iskujen uhrina.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme