Jyväskylän yliopisto

Kalatutkimuspäivät 2021: Kalastajien valppautta herätetään tunnistamaan haitallinen rohmutokko – esillä myös Etelä-Konnevedessä elävät kahdenlaiset mateet

Jaa

Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitos järjestää kansalliset kalatutkimuspäivät verkkotapahtumana 23.-24. maaliskuuta 2021. Monitieteinen tapahtumassa kerrotaan uusista tutkimustuloksista sekä käydään keskustelua kalabiologiasta, kalakantojen kestävästä hyödyntämisestä ja kalankasvatuksesta.

Haitallisen vieraslajin, rohmutokon, ominaisuuksia ja vaikutuksia vesistöön käsitellään kansallisilla kalatutkimuspäivillä. Kuva: Wikimedia; kuvan tekijänoikeudet CC BY-ND 2.0 –lisenssin mukaisesti
Haitallisen vieraslajin, rohmutokon, ominaisuuksia ja vaikutuksia vesistöön käsitellään kansallisilla kalatutkimuspäivillä. Kuva: Wikimedia; kuvan tekijänoikeudet CC BY-ND 2.0 –lisenssin mukaisesti

Rohmutokko (Perccottus glenii) on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko Euroopan unionin alueella. Kalalaji on levinnyt Venäjältä Baltian maihin ja Viroon ja kolkuttelee vesistöissä myös Suomen rajoilla. Lähimpänä Suomea rohmutokkoa on havaittu 30 kilometrin päässä Viipurinlahdella Uuraan kaupungissa.

Kalatutkimuspäivillä muistutetaan kalastuksen aktiiveja rohmutokon tunnistamisesta. Kalastajat ja kalatutkijat ovat tärkeässä osassa haitallisen tulokkaan torjumisessa, sanoo akatemiatutkija Silva Uusi-Heikkilä Jyväskylän yliopistosta.

”Laji on ollut muutaman vuoden unohduksissa, mutta voi olla vain ajan kysymys, milloin se löytyy Suomestakin. Nyt on hyvä aika puhua siitä. Jos kalastajat rohmutokon näkevät, se pitää tunnistaa eikä sitä missään tapauksessa saa laskea takaisin veteen”, Uusi-Heikkilä sanoo.

Suomen vesiin kotiutuessaan rohmutokko voisi muuttaa nopeasti järven, lammen tai joen ekologiaa.

”Rohmutokot verottavat tehokkaasti esimerkiksi sammakkoeläinten ja pohjaeliöstön määriä. Uusien mallinnustutkimusten perusteella voimme sanoa, että rohmutokon runsastuessa tärkeiden huippupetokalojen määrät voisivat vähetä”, sanoo Uusi-Heikkilä.

Virolaisen Võrts-järven ekologiaa mallintaneessa tutkimuksessa näin kävi ensimmäisenä kuhalle, ahvenelle, hauelle ja ankeriaalle. Võrts-järvi kuuluu Baltian suurimpiin ja se sijaitsee Narvan vesistössä. Rohmutokko lähestyy sitä järveen laskevia jokia pitkin.

”Näin kävisi muun muassa siksi, että rohmutokon poikaset kilpailevat samoista ravintolajeista arvokkaiden petokalojen kanssa. Kuten vieraslajit yleensä, rohmutokko on tehokas lisääntyjä ja kestävä laji. Se pärjää talvella jopa lähes hapettomissa vesissä kaivautumalla pohjamutaan”, Uusi-Heikkilä kertoo.

Tutkimus on osa Euroopan unioninkin rahoittamaa TREICLAKE-hanketta, jossa yhteistyössä ovat Jyväskylän yliopisto, Eesti Maaülikool ja Aarhusin yliopisto.

Onko Etelä-Konnevedellä havaituista poikkeavista mateista havaintoja muuallakin?

Kalatutkimuspäivillä Lehtori Timo Marjomäki Jyväskylän yliopistosta esittelee Etelä-Konneveden madetutkimusten tuloksia.

”Kokeneet kalastajat ovat jo monen sukupolven ajan tienneet, että Etelä-Konnevedessä on kahdenlaisia mateita: on niitä helmikuussa rantamatalassa kutevia tavallisia ja sitten näitä toisennäköisiä ja aivan väärin kutevia. Tutkimuksin on nyt vahvistettu, että kyllä kansa tietää”, kertoo Marjomäki.

Jatkotutkimuksien kannalta on tärkeää selvittää, ovatko Konneveden mateet aivan poikkeuksellisia.

”Olisiko ehkä muillakin järvillä havaittu mateen monimuotoisuutta? Tähän kysymykseen toivon kalatutkimuspäivien laajalta kuulijakunnalta valaistusta”, Marjomäki sanoo.

Linkki kalatutkimuspäivien ohjelmaan: https://www.jyu.fi/en/congress/kalatutkimus2021

Lisätietoja:
Silva Uusi Heikkilä, silva.k.uusi-heikkila@jyu.fi, puh. 044 323 8174
Timo Marjomäki, timo.j.marjomaki@jyu.fi
Tuula Väänänen  tuula.m.vaananen@jyu.fi, puh. 040 5024081 (median ilmoittautumiset luennoille)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Haitallisen vieraslajin, rohmutokon, ominaisuuksia ja vaikutuksia vesistöön käsitellään kansallisilla kalatutkimuspäivillä. Kuva: Wikimedia; kuvan tekijänoikeudet CC BY-ND 2.0 –lisenssin mukaisesti
Haitallisen vieraslajin, rohmutokon, ominaisuuksia ja vaikutuksia vesistöön käsitellään kansallisilla kalatutkimuspäivillä. Kuva: Wikimedia; kuvan tekijänoikeudet CC BY-ND 2.0 –lisenssin mukaisesti
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Avoimen väylän uudistamisen suositukset tukevat yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämistä7.4.2021 08:15:00 EEST | Tiedote

Avoimen väylästä on kehitetty aktiivisesti uskottavaa opiskelijavalintatapaa todistusvalinnan ja valintakokeiden rinnalle. Vaikka työtä valtakunnallisesti koordinoinut Toinen reitti yliopistoon -hanke (TRY) päättyy, tavoitteena on, että yliopistot jatkavat uudistamista. Sen avuksi hanke on laatinut suosituksia avoimen väylän kehittämiseksi. Suosituksia esitellään lähemmin TRY-hankkeen webinaarissa 14.4.2021.

Hubit tarjoavat yhteisöllisyyttä etäopiskeluun Keski-Suomessa6.4.2021 12:00:00 EEST | Tiedote

Meneillään oleva poikkeusaika on osoittanut, että työn tai opintojen ei tarvitse olla välttämättä samalla paikkakunnalla kuin niiden tekijän. HUBITTAAKO?-hanke kehittää Keski-Suomessa ratkaisuja, jotka tukevat kasvukeskuksista kauempana olevien kuntien elinvoimaa. Näiden ratkaisujen, kuten verkko-opetuksen ja yhteisöllisten työtilojen, tarkoituksena on edistää etätyötä ja -opiskelua.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme