Joonas Koposen tekemästä pro gradu -tutkielmasta käy ilmi, että pimeässä verkossa käytävässä huumekaupassa korostuvat erityisesti kannabis (33,5 %), lääkeaineet ja reseptilääkkeet (23,6 %) sekä amfetamiini (17,4 %). Nämä muodostavat enemmistön (74,5%) pimeässä verkossa myytävistä huumausaineista.

– Kannabis näyttäisi olevan suomalaisten ehdoton lempihuume pimeässä verkossa, Koponen sanoo.

Kannabiksen, lääkeaineiden ja amfetamiinin lisäksi pimeässä verkossa esiintyy myös verrattain paljon ekstaasia ja subutexia. Hallusinogeenit ja kokaiini muodostavat pienen osuuden jakaumasta ja heroiinia ei esiinny juuri lainkaan.

– Todennäköisesti Subutex ja muut opioidijohdannaiset ovat osin korvanneet heroiinin käytön, tutkielman tehnyt Joonas Koponen arvioi.

Huumekauppaa käydään kaikkialla Suomessa, mutta kaupankäynti keskittyy erityisesti pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin.

Kokaiinia ja amfetamiinia käytetään, mutta niiden myynti ei tapahdu pimeässä verkossa

Tutkielman tuloksia verrattiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen jätevesitutkimukseen sekä muihin THL:n ja Keskusrikospoliisin tietoihin. Tutkimustulos ja esiin nousseet havainnot ovat pääasiassa linjassa aikaisemman tutkimustiedon kanssa.

Merkittävin poikkeama havaittiin amfetamiinin ja kokaiinin osalta, jotka ovat aliedustettuja pimeässä verkossa suhteessa jätevesitutkimukseen.

Koponen arvioi, että amfetamiinilla ja kokaiinilla on todennäköisesti olemassa olevat tutut ja turvalliset myyntiringit, eikä kauppaa siksi tarvitse käydä pimeän verkon puolella.

Sekä Koponen että hänen opinnäytetyönsä ohjaaja kyberturvallisuuden työelämäprofessori Tapio Frantti ovat samaa mieltä siitä, että pimeän verkon kauppapaikkojen sulkeminen ei todennäköisesti vähennä huumerikollisuutta.

– Verkon toimijat ovat keksineet alati luovempia ratkaisuja jatkaa huumekauppaa sen jälkeen, kun viranomaiset ovat estäneet tai sulkeneet aiempia kauppapaikkoja, Koponen summaa.

Sivustojen sulkeminen voi johtaa siihen, että kaupankäynti muuttuu rikoksentorjunnan kannalta vain monimutkaisemmaksi.

– Jo tätä tutkielmaa varten tehdyn aineistonkeruun aikana kaupankäynti siirtyi enenevissä määrin pikaviestimien puolelle, pois pimeästä verkosta, Koponen kertoo.

Koposen mielestä resursseja pitäisi keskittää erityisesti ennaltaehkäisevään työhön ja varsinkin viranomaisten olisi suositeltavaa keskittää resursseja ennakoivasti pikaviestimien seurantaan, huomioiden kuitenkin pikaviestimiin liittyvät eettiset ja juridiset haasteet.

Lisätietoja

Joonas Koponen
Pro gradu -tutkielman tekijä
jolajuko@student.jyu.fi 

Tapio Frantti
Tutkielman ohjaaja, työelämäprofessori
tapio.k.frantti@jyu.fi