Kannanotto: Lapsistrategia ohjamaan lapsipolitiikkaa
Lapsen oikeuksien sopimus on keskeisin lapsen oikeuksia koskeva ihmisoikeussopimus. Sopimus tuli Suomessa voimaan 1991 ja on siten osa oikeusjärjestystämme. Se velvoittaa viranomaisia noudattamaan ja täytäntöönpanemaan sopimusta aktiivisesti. Maailmanlaajuisesti lapsen oikeuksien sopimus on ollut merkkipaalu lapsen oikeuksien kannalta. Se on muun muassa vahvistanut lapsen asemaa aktiivisena toimijana ja oikeuksien haltijana.
Lapsen oikeuksien sopimuksen voimaantulo Suomessa on edistänyt lasten näkemysten huomioonottamista lasten arjen ympäristöissä kuten varhaiskasvatuksessa ja koulussa sekä myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.
Jotta lasten ja lapsiperheiden asioita voidaan tarkastella kokonaisvaltaisesti, tarvitaan kansallinen lapsenoikeusperustainen lapsistrategia, joka ohjaisi valtionhallinnon lisäksi myös kuntien ja maakuntien lapsia ja perheitä koskevaa päätöksentekoa ja toimintaa. Strategia sitouttaisi myös järjestöjä, seurakuntia, yksityistä sektoria ja muita toimijoita yhteisiin lapsen oikeuksien edistämisen tavoitteisiin.
Tällä hetkellä Suomesta puuttuu kattava toimintapolitiikka ja -suunnitelma lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoa varten. YK:n lapsen oikeuksien komitea on huomauttanut Suomea tästä.
Lasten oikeuksien toteutumiseen vaikuttaa merkittävällä tavalla se, miten ne tunnetaan. YK:n lapsen oikeuksien komitea on suositellut, että Suomi sopimusvaltiona lisää lapsen oikeuksia koskevaa koulutusta ja tiedotusta. Lapsen oikeuksista pitää kertoa sekä lapsille että heidän vanhemmilleen ja sitä koskevaa koulutusta tulee järjestää kaikille lasten kanssa työskenteleville ja heitä koskevia päätöksiä tekeville.
Vaikka huomattava enemmistö lapsista voi hyvin, niin silti hyvinvoinnin eriytymiskehitys näkyy lasten elämässä. Suomessa noin 10 % lapsiperheistä elää köyhyysrajan alapuolella. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyn mukaan syrjivää kiusaamista kokee yli 40 prosenttia niistä nuorista, jotka on sijoitettu kodin ulkopuolelle, joilla on toimintarajoitteita tai jotka ovat syntyneet ulkomailla. Yksinäisyys ja luokkayhteisöön kiinnittymättömyys ovat yleisiä näiden nuorten keskuudessa.
Viime vuosina on tehty isoja kouluun ja etenkin toisen asteen ammatilliseen koulutukseen liittyviä leikkauksia. Leikkaukset ovat muutenkin kohdistuneet yhteiskunnassa heikossa asemassa ja kuormittavassa elämäntilanteessa oleviin perheisiin, esimerkiksi perheisiin, joissa on pitkäaikaisesti sairas tai vammainen lapsi. Lapsivaikutusten arvioinnilla olisi ollut mahdollista selvittää ja ottaa huomioon kaikkien suunniteltujen ja jo aiemmin tapahtuneiden heikennysten yhteisvaikutukset lapsiin ja perheisiin. On myös lainsäädäntöprosesseja, joissa lapsivaikutukset on tunnistettu ja siitä huolimatta tehty lasten oikeuksien kannalta kyseenalaisia ratkaisuja. Näistä esimerkkeinä ovat varhaiskasvatuksen leikkaukset sekä alkoholilainsäädännön uudistaminen.
Tällä hetkellä on meneillään poikkeuksellisen suuri julkisen hallinnon reformi, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kunnilta maakunnille. Lasten kannalta on tärkeää, että kunnan ja maakunnan palvelut muodostavat toimivan kokonaisuuden ja tarvittavat palvelut saa yhdenvertaisesti palveluiden järjestäjästä ja tuottajasta riippumatta. Myös tässä valmistelussa on tärkeää arvioida eri vaihtoehtojen vaikutukset lapsiin ja ottaa ne aidosti huomioon ratkaisuja tehtäessä. Maakuntauudistuksessa tulee myös antaa välineet lasten, nuorten ja perheiden palveluiden yhteensovittavaan johtamiseen yli sosiaali- ja terveystoimen sekä työllisyys- ja maahanmuuttopalveluiden rajojen. Maakunnan ja kunnan kumppanuus ja yhteiset strategiset tavoitteet lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnissa ovat välttämättömiä jatkossa.
Lasten oikeuksia pitää toteuttaa joka päivä lasten arjessa ja lapsia koskevassa päätöksenteossa. Lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpano on jatkuva prosessi, jossa uudet lasten hyvinvointiin liittyvät haasteet tulee ennakoida ja tunnistaa ja niihin tulee reagoida riittävän vakavasti. Esimerkiksi digitalisaatio tuo monia uusia haasteita lasten ja nuorten hyvinvointiin. Myös jo voitettuina pidetyt ongelmat, kuten lapsiperheköyhyys ja monet infektiosairaudet, vaativat edelleen huomiota yhteiskunnassamme.
Lapsen oikeuksien viestintäverkoston puolesta,
Esa Iivonen
johtava asiantuntija
Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Kirsi Pollari
erityisasiantuntija
Lastensuojelun Keskusliitto
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Esa Iivonen
esa.iivonen@mll.fi
050 411 1562
Kirsi Pollari
kirsi.pollari@lskl.fi
050 439 8823
Tietoja julkaisijasta
Lapsen oikeuksien viestinnän yhteistyöverkostoa koordinoi Lastensuojelun Keskusliitto.
Yhteistyöverkostoon kuuluvat:
Lapsiasiavaltuutettu, Lastensuojelun Keskusliitto, Suomen UNICEF ry, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Pelastakaa Lapset, Kuntaliitto, World Vision, Allianssi, Liikkuva koulu -hanke (OPH), Nuori kirkko ry, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsingin nuorisoasiainkeskus, Yhden Vanhemman Perheiden liitto, Plan International Suomi, Parasta Lapsille, Pienperheyhdistys, Helsinki Missio, Opetushallitus, Valo, Lastenkulttuurikeskusten liitto, Ensi- ja turvakotien liitto, Marttaliitto ry, Lastenneurologian hoitajat ry, SOS-Lapsikylä, Vanhempainliitto, Suomen Nuorisoseurat ry sekä Väestöliitto.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Lastensuojelun Keskusliitto
Kehysriihen päätökset ovat kylmää kyytiä lapsille, nuorille ja perheille17.4.2024 08:03:54 EEST | Tiedote
Lastensuojelun Keskusliitto korostaa, että hallituksen on tehtävä lapsivaikutusten arvioinnit huolellisesti ennen kuin esitykset tuodaan eduskuntaan.
Lapsi- ja perhejärjestöjen kannanotto eurovaaleihin 2024: Euroopan unionin on turvattava lasten tulevaisuus9.4.2024 08:37:35 EEST | Tiedote
EU-vaalit käydään poikkeukselliseen aikaan. Epävakaa maailmanpoliittinen ja taloudellinen tilanne vaikuttavat lapsiperheiden arkeen kaikkialla Euroopassa. Kriisien keskellä tarvitaan toivoa paremmasta. Lapsi- ja perhejärjestöt esittävät kahdeksaa keinoa lapsen oikeuksien vahvistamiseksi Euroopan unionissa.
Lasta on tuettava vanhemman sairastaessa20.3.2024 06:00:00 EET | Tiedote
Vanhemman vakava tai pitkäkestoinen sairastaminen voi vaikuttaa merkittävästi perheessä elävän lapsen hyvinvointiin. Sairastavien vanhempien lasten erityisen tuen tarpeita ei huomioida tarpeeksi palvelujärjestelmässämme. Lastensuojelun Keskusliiton uusi politiikkasuositus tarjoaa keinoja vähentää vanhemman sairastamisen haitallisia vaikutuksia lapselle.
Lapsi- ja perhejärjestöjen kannanotto kehysriiheen 2024: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi on turvattava6.3.2024 06:00:00 EET | Tiedote
Lapsi- ja perhejärjestöt vaativat, ettei hallitus lisää lapsiperheköyhyyttä ja heikennä perheiden hyvinvointia kehysriihen päätöksillä. Lyhytnäköiset sopeutukset tulevat kalliiksi tulevaisuudessa mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä lastensuojelun kustannusten kasvuna.
”Joku, jolle puhua” – lastensuojelun kokemusasiantuntijat kaipaavat ihmisen näköistä apua1.11.2023 01:00:00 EET | Tiedote
Lastensuojelun epäkohdista käydään Suomessa jatkuvaa keskustelua. Lastensuojelun Keskusliiton uusi julkaisu valaisee kattavasti asiakkaiden ajatuksia lastensuojelun kehitystarpeista ja onnistumisen paikoista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme