Lastensuojelun Keskusliitto

Kannanotto: Lapsistrategia ohjamaan lapsipolitiikkaa

Jaa

Lapsen oikeuksien viestinnän yhteistyöverkosto julkistaa kannanottonsa Lapsen oikeuksien päivän 20.11. johdosta.

Lapsen oikeuksien sopimus on keskeisin lapsen oikeuksia koskeva ihmisoikeussopimus. Sopimus tuli Suomessa voimaan 1991 ja on siten osa oikeusjärjestystämme. Se velvoittaa viranomaisia noudattamaan ja täytäntöönpanemaan sopimusta aktiivisesti. Maailmanlaajuisesti lapsen oikeuksien sopimus on ollut merkkipaalu lapsen oikeuksien kannalta. Se on muun muassa vahvistanut lapsen asemaa aktiivisena toimijana ja oikeuksien haltijana.

Lapsen oikeuksien sopimuksen voimaantulo Suomessa on edistänyt lasten näkemysten huomioonottamista lasten arjen ympäristöissä kuten varhaiskasvatuksessa ja koulussa sekä myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.

Jotta lasten ja lapsiperheiden asioita voidaan tarkastella kokonaisvaltaisesti, tarvitaan kansallinen lapsenoikeusperustainen lapsistrategia, joka ohjaisi valtionhallinnon lisäksi myös kuntien ja maakuntien lapsia ja perheitä koskevaa päätöksentekoa ja toimintaa. Strategia sitouttaisi myös järjestöjä, seurakuntia, yksityistä sektoria ja muita toimijoita yhteisiin lapsen oikeuksien edistämisen tavoitteisiin.

Tällä hetkellä Suomesta puuttuu kattava toimintapolitiikka ja -suunnitelma lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoa varten. YK:n lapsen oikeuksien komitea on huomauttanut Suomea tästä. 

Lasten oikeuksien toteutumiseen vaikuttaa merkittävällä tavalla se, miten ne tunnetaan. YK:n lapsen oikeuksien komitea on suositellut, että Suomi sopimusvaltiona lisää lapsen oikeuksia koskevaa koulutusta ja tiedotusta. Lapsen oikeuksista pitää kertoa sekä lapsille että heidän vanhemmilleen ja sitä koskevaa koulutusta tulee järjestää kaikille lasten kanssa työskenteleville ja heitä koskevia päätöksiä tekeville.

Vaikka huomattava enemmistö lapsista voi hyvin, niin silti hyvinvoinnin eriytymiskehitys näkyy lasten elämässä. Suomessa noin 10 % lapsiperheistä elää köyhyysrajan alapuolella. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyn mukaan syrjivää kiusaamista kokee yli 40 prosenttia niistä nuorista, jotka on sijoitettu kodin ulkopuolelle, joilla on toimintarajoitteita tai jotka ovat syntyneet ulkomailla. Yksinäisyys ja luokkayhteisöön kiinnittymättömyys ovat yleisiä näiden nuorten keskuudessa.

Viime vuosina on tehty isoja kouluun ja etenkin toisen asteen ammatilliseen koulutukseen liittyviä leikkauksia. Leikkaukset ovat muutenkin kohdistuneet yhteiskunnassa heikossa asemassa ja kuormittavassa elämäntilanteessa oleviin perheisiin, esimerkiksi perheisiin, joissa on pitkäaikaisesti sairas tai vammainen lapsi. Lapsivaikutusten arvioinnilla olisi ollut mahdollista selvittää ja ottaa huomioon kaikkien suunniteltujen ja jo aiemmin tapahtuneiden heikennysten yhteisvaikutukset lapsiin ja perheisiin. On myös lainsäädäntöprosesseja, joissa lapsivaikutukset on tunnistettu ja siitä huolimatta tehty lasten oikeuksien kannalta kyseenalaisia ratkaisuja. Näistä esimerkkeinä ovat varhaiskasvatuksen leikkaukset sekä alkoholilainsäädännön uudistaminen.

Tällä hetkellä on meneillään poikkeuksellisen suuri julkisen hallinnon reformi, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kunnilta maakunnille. Lasten kannalta on tärkeää, että kunnan ja maakunnan palvelut muodostavat toimivan kokonaisuuden ja tarvittavat palvelut saa yhdenvertaisesti palveluiden järjestäjästä ja tuottajasta riippumatta. Myös tässä valmistelussa on tärkeää arvioida eri vaihtoehtojen vaikutukset lapsiin ja ottaa ne aidosti huomioon ratkaisuja tehtäessä. Maakuntauudistuksessa tulee myös antaa välineet lasten, nuorten ja perheiden palveluiden yhteensovittavaan johtamiseen yli sosiaali- ja terveystoimen sekä työllisyys- ja maahanmuuttopalveluiden rajojen. Maakunnan ja kunnan kumppanuus ja yhteiset strategiset tavoitteet lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnissa ovat välttämättömiä jatkossa.

Lasten oikeuksia pitää toteuttaa joka päivä lasten arjessa ja lapsia koskevassa päätöksenteossa. Lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpano on jatkuva prosessi, jossa uudet lasten hyvinvointiin liittyvät haasteet tulee ennakoida ja tunnistaa ja niihin tulee reagoida riittävän vakavasti. Esimerkiksi digitalisaatio tuo monia uusia haasteita lasten ja nuorten hyvinvointiin. Myös jo voitettuina pidetyt ongelmat, kuten lapsiperheköyhyys ja monet infektiosairaudet, vaativat edelleen huomiota yhteiskunnassamme.

Lapsen oikeuksien viestintäverkoston puolesta,

Esa Iivonen

johtava asiantuntija

Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Kirsi Pollari                                                                                             

erityisasiantuntija                                                                               

Lastensuojelun Keskusliitto

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:

Esa Iivonen
esa.iivonen@mll.fi
050 411 1562

Kirsi Pollari
kirsi.pollari@lskl.fi
050 439 8823

Tietoja julkaisijasta

Lastensuojelun Keskusliitto
Lastensuojelun Keskusliitto
Armfeltintie 1
00150 HELSINKI

09 329 6011http://www.lskl.fi

Lapsen oikeuksien viestinnän yhteistyöverkostoa koordinoi Lastensuojelun Keskusliitto.

 

Yhteistyöverkostoon kuuluvat:

Lapsiasiavaltuutettu, Lastensuojelun Keskusliitto, Suomen UNICEF ry, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Pelastakaa Lapset, Kuntaliitto, World Vision, Allianssi, Liikkuva koulu -hanke (OPH), Nuori kirkko ry, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsingin nuorisoasiainkeskus, Yhden Vanhemman Perheiden liitto, Plan International Suomi, Parasta Lapsille, Pienperheyhdistys, Helsinki Missio, Opetushallitus, Valo, Lastenkulttuurikeskusten liitto, Ensi- ja turvakotien liitto, Marttaliitto ry, Lastenneurologian hoitajat ry, SOS-Lapsikylä, Vanhempainliitto, Suomen Nuorisoseurat ry sekä Väestöliitto.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Lastensuojelun Keskusliitto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme