Kannanotto: Mielenterveyden vahvistaminen tukee sillan rakentamista kriisin yli

Koronaepidemia on terveydellinen, taloudellinen ja psykososiaalinen kriisi. Vaikeudet iskevät rajusti yhteiskunnan haavoittuviin ryhmiin, joiden voimavarat selvitä poikkeusoloissa ei välttämättä ole suuret. Koronakriisi on lisännyt yhteydenottoja mielenterveysjärjestöjen palveluihin.

Äkillisesti heikentynyt taloudellinen tilanne vaikuttaa sosiaalisten ongelmien kasvuun monissa perheissä ja kotitalouksissa. Näkymä ulos kriisistä tarvitaan kaikille, jotta voimme ylläpitää toivoa vaikeina aikoina.

“Mielenterveysongelmien ja ylisukupolvisen huono-osaisuuden kasautumiseen ei ole varaa. Jos leikkaamme nyt lasten ja perheiden tuesta sekä tarpeellisista palveluista, maksamme koronakriisin seurauksia vielä vuosikymmenten päästä”, Mielenterveyspoolin puheenjohtaja Olavi Sydänmaanlakka toteaa.

Pääministeri Marinin hallitus lupasi kehysriihessä vastata sosiaaliseen kriisiin. Mielenterveyspoolin järjestöt toivovat toukokuun lisätalousarviossa hallitukselta toimia, joilla vahvistetaan ihmisten mahdollisuuksia selviytyä koronaepidemian aiheuttamista haasteista.

Mielenterveyttä edistävä työ ja häiriöiden ennaltaehkäisy on taloudellisesti kannattavaa. Ongelmien syventymisestä ja pitkittyneistä hoitojaksoista syntyy yhteiskunnallisesti suuret kustannukset. Siksi ennakointi sekä investointi tulevaisuuteen on entistä tärkeämpää. Mielenterveyteen panostetut rahat tulevat tutkitusti takaisin moninkertaisina.

“Tarvitsemme Terapiatakuun, joka nopeuttaa ja helpottaa pääsyä mielenterveysavun piiriin. Sen lisäksi pitää panostaa edistävään ja ehkäisevään mielenterveystyöhön lapsiperheissä, kouluissa sekä työelämässä”, Sydänmaanlakka sanoo.