Kansainvälisten kriisien aiheuttama epävarmuus söi rahastopääomia – yhteenlaskettu arvo vuoden 2022 lopussa 134 miljardia euroa
10.1.2023 14:35:32 EET | Finanssiala ry | Tiedote
Joulukuussa uusia pääomia sijoitettiin osakerahastoihin yhteensä 193 miljoonaa euroa, lyhyen koron rahastoihin yhteensä 104 miljoonaa euroa ja pitkän koron rahastoihin yhteensä 19 miljoonaa euroa. Yhdistelmärahastoihin sijoitettiin uusia varoja yhteensä 5 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin yhteensä miljoona euroa.
Koko vuoden 2022 aikana osakerahastoista lunastettiin yhteensä 1 392 miljoonaa ja lyhyen koron rahastoista yhteensä 3 453 miljoonaa euroa. Samaan aikaan vaihtoehtoisiin rahastoihin sijoitettiin yhteensä 934 miljoonaa ja yhdistelmärahastoihin yhteensä 320 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät joulukuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.12.2022 |
|
Osakerahastot |
193 |
-1 392 |
51 848 |
|
Yhdistelmärahastot |
5 |
320 |
28 681 |
|
Pitkän koron rahastot |
19 |
-772 |
27 454 |
|
Lyhyen koron rahastot |
104 |
-3 453 |
14 206 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
1 |
934 |
11 394 |
|
YHTEENSÄ |
322 |
-4 363 |
133 584 |
Venäjä käynnisti 24. helmikuuta 2022 hyökkäyksen Ukrainaan. Sodan alkamisen seurauksena Euroopan Unioni ja Yhdysvallat asettivat laajoja Venäjää koskevia pakotteita. Lisäksi Yhdysvallat ja EU päättivät nopeasti irtautua venäläisestä energiasta. Euroopassa vaihtoehtoisen energian saatavuudessa oli haasteita, mikä nosti energian hintoja. Tämä osaltaan kiihdytti inflaatiota samalla, kun maailmantalouden kasvuennusteita päivitettiin alaspäin. Sodan alkamisen ja markkinakorkojen nopean nousun seurauksena keskeiset globaalit osakeindeksit laskivat lähes koko vuoden.
Osake- ja korkosijoittajalle vuosi 2022 oli erittäin haastava. Yhdysvaltain ja Euroopan keskuspankit olivat harjoittaneet jo usean vuoden ajan hyvin kevyttä rahapolitiikkaa. Koronakriisin aikana rahapoliittinen elvytys ja valtioiden tukipaketit olivat historiallisen suuria. Inflaatio kiihtyikin vuoden 2022 aikana merkittävästi, joten keskuspankkien oli kiristettävä rahapolitiikkaa poikkeuksellisen nopealla tahdilla.
”Euroopassa sodan ja keskuspankkien aiempien elvytystoimien vaikutukset näkyivät vuonna 2022 taloudessa laaja-alaisesti. Inflaation kiihtyminen ja markkinakorkojen nopea nousu kasvattivat euroalueella taantuman uhkaa. Suomessa kuluttajien luottamus omaan ja Suomen talouteen oli historiallisen heikko”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
”Synkkien talouslukujen aikana katse kannattaa pitää omassa sijoitussuunnitelmassa ja pitkällä tulevaisuudessa. Pitkäjänteinen sijoittaja on tottunut siihen, että sijoittamiseen ja säästämiseen sisältyy laskuja ja nousuja. Laskukausi mahdollistaa sen, että hyviä sijoituskohteita voi löytää edullisesti”,Somerla vinkkaa.
Osakerahastoissa uusia varoja sijoitettiin pääasiassa globaalisti sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 214 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin Eurooppaan, toimialoille, kehittyville markkinoille ja Japaniin sijoittavista rahastoluokista yhteensä 62 miljoonaa euroa. Kaikkien rahastoluokkien vuosituotot ja Sharpen 12 kk arvot olivat miinusmerkkisiä. Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät joulukuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.12.2022 |
Tuotto |
|
Suomi |
15 |
-297 |
5 694 |
-19 % |
|
Pohjoismaat |
17 |
-242 |
6 972 |
-27 % |
|
Eurooppa |
-20 |
-581 |
5 281 |
-19 % |
|
Pohjois-Amerikka |
2 |
-171 |
7 108 |
-14 % |
|
Japani |
-3 |
-20 |
514 |
-18 % |
|
Tyynenmeren alue |
7 |
-31 |
875 |
-14 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-10 |
-281 |
4 394 |
-16 % |
|
Maailma |
214 |
275 |
19 536 |
-17 % |
|
Toimialarahastot |
-29 |
-44 |
1 474 |
-17 % |
|
YHTEENSÄ |
193 |
-1 392 |
51 848 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin pääasiassa euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 107 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin, euroalueen valtionlainoihin ja kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista, yhteensä 121 miljoonaa euroa. Kaikkien rahastoluokkien vuosituotot ja Sharpen 12 kk arvot olivat miinusmerkkisiä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät joulukuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.12.2022 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
-89 |
154 |
5 035 |
-16,1 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
107 |
120 |
8 884 |
-12,8 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
5 |
-69 |
3 241 |
-9,9 % |
|
Valtioriski maailma |
1 |
57 |
197 |
-8,1 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
27 |
-683 |
5 993 |
-10,0 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-16 |
-73 |
1 424 |
-11,0 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-16 |
-278 |
2 682 |
-10,5 % |
|
YHTEENSÄ |
19 |
-772 |
27 454 |
|
Rahastoraportti, joulukuu 2022
Markkinakatsaus, joulukuu 2022
Tilastokeskuksen vuoden 2020 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,3 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 000 euroa.Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Finvoice-laskujen katselu selaimessa muuttuu 17.11.2026 - muutos voi vaatia yritykseltäsi toimenpiteitä13.11.2026 12:55:34 EET | Tiedote
Finvoice-verkkolaskujen katseluun selaimella on tulossa merkittävä muutos. Muutoksen myötä vastaanotettu Finvoice-lasku ei välttämättä enää näy verkkoselaimessa helposti luettavassa muodossa. Laskun sisältö tai välitys ei kuitenkaan muutu. Muutos voi vaatia Finvoicen sivuilta ohjelman käyttöä. Jos yritys käyttää laskujen käsittelyyn taloushallinto- tai muuta valmisohjelmistoa, kannattaa muutoksen vaikutukset varmistaa ohjelmiston toimittajalta. Uudistus koskee yrityksiä, jotka katselevat vastaanottamiaan Finvoice-laskuja verkkoselaimessa. Kuluttajilta tai laskuja lähettäviltä yrityksiltä uudistus ei vaadi toimenpiteitä. FA:n Finvoice-sivulta saa ladattua ohjelman, jonka avulla Finvoice-laskut voidaan näyttää luettavassa muodossa muutoksen jälkeen. Muutos tulee voimaan 17.11.2026. Finvoice on Suomessa yleisesti käytetty verkkolaskuformaatti, jonka avulla laskun tiedot siirtyvät sähköisesti järjestelmästä toiseen. Se tekee laskujen lähettämisestä ja vastaanottamisesta sujuvampaa ja vähen
FA:n Ahosniemi ja Telan Sirén eduskunnalle: Korjatkaa rahastojen verolakiesitys – muuten eläkeuudistuksen sijoitusuudistuksen hyödyt uhkaavat vesittyä13.11.2026 08:00:10 EET | Tiedote
Finanssiala ry ja Työeläkevakuuttajat Tela vaativat korjausta kommandiittiyhtiömuotoisten rahastojen verotusta uudistavaan lakiesitykseen. Esityksen nykyinen muoto vaikeuttaisi työeläkevakuuttajien sijoituksia ulkomaisiin rahastoihin ja voisi siten heikentää työeläkevarojen sijoitustuottoja.
OP Pohjola yhteisöverokärjessä – finanssialan verokädenjäljellä rakentaisi kaksi päiväkotia Suomen joka kuntaan, lisäverot uhkaisivat kasvua12.11.2026 09:48:27 EET | Tiedote
Finanssiala oli taas toimialana yksi suurimmista verojen maksajista Suomessa vuonna 2025. Finanssialan koko verokädenjälki oli 5,86 miljardia euroa. Verokädenjälki kasvoi viime vuodesta noin 208 miljoonaa euroa. Toimialan veropotilla voitaisiin rakentaa kaksi päiväkotia jokaiseen Suomen kuntaan. Alan yritykset maksoivat yhteisöveroa yhteensä 1,19 miljardia euroa. Koko Suomen yhteisöverotilaston kärkikolmikon muodostavat OP Pohjola 338,6 miljoonalla eurolla, Supercell 216,4 miljoonalla ja Nordea 200,1 miljoonalla. 25 suurimman veronmaksajan joukkoon mahtuvat finanssiyhtiöistä Danske Bank sijalla 10, Sampo (11.), LähiTapiola (13.), Mandatum (20.) ja SEB (24.). Olemme laskeneet yhteistyössä veropalveluja tarjoavan Deloitten kanssa, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listanneet Suomen suurimmat yhteisöveronmaksajat kaikilta toimialoilta.
Sijoittajat jäivät lokakuussa odottavalle kannalle – osakerahastoista maailmarahastot kiinnostivat10.11.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Rahastojen nettomerkinnät tyrehtyivät lokakuussa ja jäivät 45 miljoonaan euroon. Rahastopääomat kasvoivat noin 225 miljardiin euroon markkinoiden positiivisen kehityksen tukemana. Osakerahastoissa sijoittajien kiinnostus kohdistui erityisesti maailmanlaajuisesti sijoittaviin rahastoihin. Amerikka-rahastoista vedettiin rahaa pois.
Parannukset ASP-lainan ehtoihin lisäävät sen houkuttelevuutta ja helpottavat ensiasunnon ostajien pääsyä omaan kotiin6.11.2026 10:31:14 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) tervehtii ilolla hallituksen esittämiä parannuksia ASP-järjestelmään. Esityksessä omarahoitusosuus alenee 10 prosentista 5 prosenttiin asunnon hankintahinnasta. Asunnon ostaja tarvitsee siis aiempaa vähemmän omia säästöjä saadakseen ASP-lainan. Hallitus esittää myös enimmäislaina-ajan pidentämistä 25 vuodesta 40 vuoteen. Uudistukset tekisivät ASP-lainasta kilpailukykyisemmän verrattuna tavallisiin asuntolainoihin. ASP eli asuntosäästöpalkkiojärjestelmä on pankkien ja valtion yhteinen ponnistus, jolla tuetaan nuorten ensimmäisen asunnon hankintaa. Järjestely on osoittanut toimivuutensa niin lamassa kuin nousukaudenkin aikana. ASP-järjestelmän kehittäminen nopeuttaa pääsyä omaan kotiin ja tekee järjestelmästä tasa-arvoisemman.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme