Kansainvälisten kriisien aiheuttama epävarmuus söi rahastopääomia – yhteenlaskettu arvo vuoden 2022 lopussa 134 miljardia euroa
10.1.2023 14:35:32 EET | Finanssiala ry | Tiedote

Joulukuussa uusia pääomia sijoitettiin osakerahastoihin yhteensä 193 miljoonaa euroa, lyhyen koron rahastoihin yhteensä 104 miljoonaa euroa ja pitkän koron rahastoihin yhteensä 19 miljoonaa euroa. Yhdistelmärahastoihin sijoitettiin uusia varoja yhteensä 5 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin yhteensä miljoona euroa.
Koko vuoden 2022 aikana osakerahastoista lunastettiin yhteensä 1 392 miljoonaa ja lyhyen koron rahastoista yhteensä 3 453 miljoonaa euroa. Samaan aikaan vaihtoehtoisiin rahastoihin sijoitettiin yhteensä 934 miljoonaa ja yhdistelmärahastoihin yhteensä 320 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät joulukuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.12.2022 |
|
Osakerahastot |
193 |
-1 392 |
51 848 |
|
Yhdistelmärahastot |
5 |
320 |
28 681 |
|
Pitkän koron rahastot |
19 |
-772 |
27 454 |
|
Lyhyen koron rahastot |
104 |
-3 453 |
14 206 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
1 |
934 |
11 394 |
|
YHTEENSÄ |
322 |
-4 363 |
133 584 |
Venäjä käynnisti 24. helmikuuta 2022 hyökkäyksen Ukrainaan. Sodan alkamisen seurauksena Euroopan Unioni ja Yhdysvallat asettivat laajoja Venäjää koskevia pakotteita. Lisäksi Yhdysvallat ja EU päättivät nopeasti irtautua venäläisestä energiasta. Euroopassa vaihtoehtoisen energian saatavuudessa oli haasteita, mikä nosti energian hintoja. Tämä osaltaan kiihdytti inflaatiota samalla, kun maailmantalouden kasvuennusteita päivitettiin alaspäin. Sodan alkamisen ja markkinakorkojen nopean nousun seurauksena keskeiset globaalit osakeindeksit laskivat lähes koko vuoden.
Osake- ja korkosijoittajalle vuosi 2022 oli erittäin haastava. Yhdysvaltain ja Euroopan keskuspankit olivat harjoittaneet jo usean vuoden ajan hyvin kevyttä rahapolitiikkaa. Koronakriisin aikana rahapoliittinen elvytys ja valtioiden tukipaketit olivat historiallisen suuria. Inflaatio kiihtyikin vuoden 2022 aikana merkittävästi, joten keskuspankkien oli kiristettävä rahapolitiikkaa poikkeuksellisen nopealla tahdilla.
”Euroopassa sodan ja keskuspankkien aiempien elvytystoimien vaikutukset näkyivät vuonna 2022 taloudessa laaja-alaisesti. Inflaation kiihtyminen ja markkinakorkojen nopea nousu kasvattivat euroalueella taantuman uhkaa. Suomessa kuluttajien luottamus omaan ja Suomen talouteen oli historiallisen heikko”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
”Synkkien talouslukujen aikana katse kannattaa pitää omassa sijoitussuunnitelmassa ja pitkällä tulevaisuudessa. Pitkäjänteinen sijoittaja on tottunut siihen, että sijoittamiseen ja säästämiseen sisältyy laskuja ja nousuja. Laskukausi mahdollistaa sen, että hyviä sijoituskohteita voi löytää edullisesti”,Somerla vinkkaa.
Osakerahastoissa uusia varoja sijoitettiin pääasiassa globaalisti sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 214 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin Eurooppaan, toimialoille, kehittyville markkinoille ja Japaniin sijoittavista rahastoluokista yhteensä 62 miljoonaa euroa. Kaikkien rahastoluokkien vuosituotot ja Sharpen 12 kk arvot olivat miinusmerkkisiä. Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät joulukuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.12.2022 |
Tuotto |
|
Suomi |
15 |
-297 |
5 694 |
-19 % |
|
Pohjoismaat |
17 |
-242 |
6 972 |
-27 % |
|
Eurooppa |
-20 |
-581 |
5 281 |
-19 % |
|
Pohjois-Amerikka |
2 |
-171 |
7 108 |
-14 % |
|
Japani |
-3 |
-20 |
514 |
-18 % |
|
Tyynenmeren alue |
7 |
-31 |
875 |
-14 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-10 |
-281 |
4 394 |
-16 % |
|
Maailma |
214 |
275 |
19 536 |
-17 % |
|
Toimialarahastot |
-29 |
-44 |
1 474 |
-17 % |
|
YHTEENSÄ |
193 |
-1 392 |
51 848 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin pääasiassa euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 107 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin, euroalueen valtionlainoihin ja kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista, yhteensä 121 miljoonaa euroa. Kaikkien rahastoluokkien vuosituotot ja Sharpen 12 kk arvot olivat miinusmerkkisiä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät joulukuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.12.2022 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
-89 |
154 |
5 035 |
-16,1 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
107 |
120 |
8 884 |
-12,8 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
5 |
-69 |
3 241 |
-9,9 % |
|
Valtioriski maailma |
1 |
57 |
197 |
-8,1 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
27 |
-683 |
5 993 |
-10,0 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-16 |
-73 |
1 424 |
-11,0 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-16 |
-278 |
2 682 |
-10,5 % |
|
YHTEENSÄ |
19 |
-772 |
27 454 |
|
Rahastoraportti, joulukuu 2022
Markkinakatsaus, joulukuu 2022
Tilastokeskuksen vuoden 2020 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,3 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 000 euroa.Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Talouden pyöreä pöytä: Hypeä vai hyötyjä? Tekoälyn todellinen rooli finanssialalla 12.5. klo 14.00–15.00 - täydennetty ilmoittautumislinkillä30.4.2026 13:30:36 EEST | Tiedote
Tekoälyn vaikutuksista käydään vilkasta keskustelua, mutta miltä tilanne näyttää finanssialalla juuri nyt?
Talouden pyöreä pöytä: Hypeä vai hyötyjä? Tekoälyn todellinen rooli finanssialalla 12.5. klo 14.00–15.0030.4.2026 13:01:09 EEST | Tiedote
Tekoälyn vaikutuksista käydään vilkasta keskustelua, mutta miltä tilanne näyttää finanssialalla juuri nyt?
Laura Welling johtajaksi Finanssiala ry:hyn – uudella johtajalla vahva finanssialan tausta30.4.2026 09:00:49 EEST | Tiedote
Laura Welling on nimitetty johtajaksi Finanssiala ry:hyn (FA). Welling aloittaa tehtävässään 1.9.2026 ja on osa FA:n johtoryhmää. Hän tulee FA:han eläkkeelle jäävän Taina Ahvenjärven tilalle. Ahvenjärven vetämän ryhmän vastuualueita ovat muun muassa maksamisen, tunnistamisen ja maksujärjestelmien edunvalvonta, petos- ja vahingontorjunta sekä kyberturvallisuus, varautuminen ja rahanpesun torjunta. Ennen FA:ta Welling on työskennellyt muun muassa Deloittella ja Danske Bankissa.
YEL ottaa lyhyitä askelia oikeaan suuntaan – ratkaisussa sosiaaliturva jäi katveeseen23.4.2026 12:26:40 EEST | Tiedote
Toivottavasti YEL-uudistuksella ei romuteta sitä, että YEL on yrittäjien sosiaaliturvan kivijalka, kirjoittaa kolumnissaan Finanssiala ry:n eläkeasioista vastaava johtaja Mikko Kuusela.
Finanssialan Ahosniemi: ASP-muutokset vauhdittavat asuntomarkkinoita, pankkisääntelyn keventämiseen haetaan oikeaa suuntaa22.4.2026 22:07:09 EEST | Tiedote
”En kadehdi hallituksen urakkaa. Kehysriihi käytiin vaikeassa tilanteessa, mutta neuvottelujen tuloksena saatiin joitain rohkeita jamyös kasvua edesauttavia päätöksiä. Tärkeää on, että riihenkin jälkeen jatketaan työtä kasvun käynnistämiseksi koko loppukauden ajan”, Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi totesi heti hallituksen kehysriihen päättymisen jälkeen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

