Kansainvälisten kriisien aiheuttama epävarmuus söi rahastopääomia – yhteenlaskettu arvo vuoden 2022 lopussa 134 miljardia euroa
10.1.2023 14:35:32 EET | Finanssiala ry | Tiedote
Joulukuussa uusia pääomia sijoitettiin osakerahastoihin yhteensä 193 miljoonaa euroa, lyhyen koron rahastoihin yhteensä 104 miljoonaa euroa ja pitkän koron rahastoihin yhteensä 19 miljoonaa euroa. Yhdistelmärahastoihin sijoitettiin uusia varoja yhteensä 5 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin yhteensä miljoona euroa.
Koko vuoden 2022 aikana osakerahastoista lunastettiin yhteensä 1 392 miljoonaa ja lyhyen koron rahastoista yhteensä 3 453 miljoonaa euroa. Samaan aikaan vaihtoehtoisiin rahastoihin sijoitettiin yhteensä 934 miljoonaa ja yhdistelmärahastoihin yhteensä 320 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät joulukuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.12.2022 |
|
Osakerahastot |
193 |
-1 392 |
51 848 |
|
Yhdistelmärahastot |
5 |
320 |
28 681 |
|
Pitkän koron rahastot |
19 |
-772 |
27 454 |
|
Lyhyen koron rahastot |
104 |
-3 453 |
14 206 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
1 |
934 |
11 394 |
|
YHTEENSÄ |
322 |
-4 363 |
133 584 |
Venäjä käynnisti 24. helmikuuta 2022 hyökkäyksen Ukrainaan. Sodan alkamisen seurauksena Euroopan Unioni ja Yhdysvallat asettivat laajoja Venäjää koskevia pakotteita. Lisäksi Yhdysvallat ja EU päättivät nopeasti irtautua venäläisestä energiasta. Euroopassa vaihtoehtoisen energian saatavuudessa oli haasteita, mikä nosti energian hintoja. Tämä osaltaan kiihdytti inflaatiota samalla, kun maailmantalouden kasvuennusteita päivitettiin alaspäin. Sodan alkamisen ja markkinakorkojen nopean nousun seurauksena keskeiset globaalit osakeindeksit laskivat lähes koko vuoden.
Osake- ja korkosijoittajalle vuosi 2022 oli erittäin haastava. Yhdysvaltain ja Euroopan keskuspankit olivat harjoittaneet jo usean vuoden ajan hyvin kevyttä rahapolitiikkaa. Koronakriisin aikana rahapoliittinen elvytys ja valtioiden tukipaketit olivat historiallisen suuria. Inflaatio kiihtyikin vuoden 2022 aikana merkittävästi, joten keskuspankkien oli kiristettävä rahapolitiikkaa poikkeuksellisen nopealla tahdilla.
”Euroopassa sodan ja keskuspankkien aiempien elvytystoimien vaikutukset näkyivät vuonna 2022 taloudessa laaja-alaisesti. Inflaation kiihtyminen ja markkinakorkojen nopea nousu kasvattivat euroalueella taantuman uhkaa. Suomessa kuluttajien luottamus omaan ja Suomen talouteen oli historiallisen heikko”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
”Synkkien talouslukujen aikana katse kannattaa pitää omassa sijoitussuunnitelmassa ja pitkällä tulevaisuudessa. Pitkäjänteinen sijoittaja on tottunut siihen, että sijoittamiseen ja säästämiseen sisältyy laskuja ja nousuja. Laskukausi mahdollistaa sen, että hyviä sijoituskohteita voi löytää edullisesti”,Somerla vinkkaa.
Osakerahastoissa uusia varoja sijoitettiin pääasiassa globaalisti sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 214 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin Eurooppaan, toimialoille, kehittyville markkinoille ja Japaniin sijoittavista rahastoluokista yhteensä 62 miljoonaa euroa. Kaikkien rahastoluokkien vuosituotot ja Sharpen 12 kk arvot olivat miinusmerkkisiä. Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät joulukuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.12.2022 |
Tuotto |
|
Suomi |
15 |
-297 |
5 694 |
-19 % |
|
Pohjoismaat |
17 |
-242 |
6 972 |
-27 % |
|
Eurooppa |
-20 |
-581 |
5 281 |
-19 % |
|
Pohjois-Amerikka |
2 |
-171 |
7 108 |
-14 % |
|
Japani |
-3 |
-20 |
514 |
-18 % |
|
Tyynenmeren alue |
7 |
-31 |
875 |
-14 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-10 |
-281 |
4 394 |
-16 % |
|
Maailma |
214 |
275 |
19 536 |
-17 % |
|
Toimialarahastot |
-29 |
-44 |
1 474 |
-17 % |
|
YHTEENSÄ |
193 |
-1 392 |
51 848 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin pääasiassa euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 107 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin, euroalueen valtionlainoihin ja kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista, yhteensä 121 miljoonaa euroa. Kaikkien rahastoluokkien vuosituotot ja Sharpen 12 kk arvot olivat miinusmerkkisiä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät joulukuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.12.2022 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
-89 |
154 |
5 035 |
-16,1 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
107 |
120 |
8 884 |
-12,8 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
5 |
-69 |
3 241 |
-9,9 % |
|
Valtioriski maailma |
1 |
57 |
197 |
-8,1 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
27 |
-683 |
5 993 |
-10,0 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-16 |
-73 |
1 424 |
-11,0 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-16 |
-278 |
2 682 |
-10,5 % |
|
YHTEENSÄ |
19 |
-772 |
27 454 |
|
Rahastoraportti, joulukuu 2022
Markkinakatsaus, joulukuu 2022
Tilastokeskuksen vuoden 2020 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,3 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 000 euroa.Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Herääkö yksityinen kulutus viimein horroksestaan? Ennusteissa varovaisia merkkejä talouden elpymisestä9.2.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Tuoreimmissa talousennusteissa Suomen talouskehityksen ennakoidaan vähitellen elpyvän, mutta kasvusta ei odoteta rivakkaa. Ensi vuodelle ennustetaan jonkin verran tätä vuotta nopeampaa kasvua. Kehitystä voivat häiritä maailmantalouden epävarmuudet, erityisesti Yhdysvaltojen arvaamaton kauppapolitiikka. Tammikuun aikana julkaistuista ennusteista korkeimman kasvuluvun antaa OP Pohjolan ennuste, jonka mukaan Suomen talous kasvaisi 1,5 prosenttia vuonna 2026. Matalinta kasvulukua ennustaa Säästöpankkiryhmä, jonka mukaan talous kasvaisi tänä vuonna 0,8 prosenttia. Yksityisen kulutuksen odotetaan vähitellen piristyvän korkojen laskun, palkkojen nousun ja kotitalouksien vahvistuneiden taseiden myötä. Tammikuussa ennusteensa Suomen tämän ja ensi vuoden talouskasvusta julkaisivat Suomen Hypoteekkiyhdistys (Hypo), Nordea, OP Pohjola, Säästöpankkiryhmä, Aktia ja Swedbank. Swedbankin ennuste on mukana nyt ensimmäistä kertaa. Finanssiala ry (FA) kokoaa sivuilleen listausta pankkien, viranomaisten j
Komissiolla kannatettavat tavoitteet edistää eläkesäästämistä – Suomen hallitus on valitettavasti unohtanut sekä ohjelmansa että EU-linjauksensa7.2.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää hyvänä komission tavoitetta edistää lisäeläkkeiden markkinoiden laajentamista ja syventämistä. Keinot markkinan edistämiseksi ovat kuitenkin rajallisia ja vaikuttavuudeltaan vähäisiä. FA ihmettelee, miksi hallitus EU-politiikassaan kannattaa vapaaehtoisen eläkesäästämisen edistämistä mutta kotimaan politiikassa toimii toisin. Hallitus käytännössä lopetti vapaaehtoisen eläkesäästämisen lakkauttamalla sen verokannusteen 1.1.2027 lukien. Vakuutussäästäminen on edelleen suosiossa: säästöt ovat kasvaneet vuodessa 7,7 prosenttia. EU-komissio kaavailee uudistuksia edistääkseen lisäeläkkeiden markkinoiden laajentamista ja syventämistä. Tavoitteena on paremmin vanhusaikaan taloudellisesti varautunut väestö. Uudistuksiin kuuluu eläkesäästämiseen liittyviä suosituksia muun muassa eläkerekistereistä, verokannusteista sekä muutoksia IORP- ja PEPP-direktiiveihin. Suomen hallitus on ilmoittanut EU-tasolla kannattavansa täydentävien lisäeläkejärjestelyjen kehittämistä lakisää
Avaako kvanttiteknologia salatun tietoliikenteen hyökkääjille? Finanssiyhtiöt selvittivät varautumistaan pilotissa3.2.2026 11:08:30 EET | Tiedote
Lähes kaikki digitaalinen toiminta sekä finanssitoimialalla että muualla perustuu ulkopuolisilta salattuun eli kryptattuun tietoliikenteeseen. Nykytekniikalla salausten murtaminen ei ole mahdollista, mutta tulevaisuudessa kvanttiteknologia voi mahdollistaa vihamielisille toimijoille pääsyn kryptattuun tietoliikenteeseen. Joukko suomalaisia finanssiyhtiöitä osallistui pilottiin, joka osoitti, että siirtyminen kvanttiteknologian kestävään salaukseen on jo mahdollista. Siirtymä on aloitettava pian, sillä salattua arkaluontoista tietoa voidaan kerätä jo nyt odottamaan kvanttiteknologian kehitystä.
Tiensä Talousgurun finaaliin selvitti 14 kovatasoista lukiolaista eri puolilta Suomea – seuraa finaalia suorana 26.2. Kauppalehden sivuilta2.2.2026 11:00:14 EET | Tiedote
Talousgurun alkukilpailussa toisistaan mittaa otti lähes 1100 lukiolaista 116 lukiosta eri puolilla Suomea. Finaaliin tiensä selvitti 14 lukiolaista, joista perinteiseen tapaan 5 valittiin alueidensa parhaina ja 9 absoluuttisesti parhaiden tulosten mukaan.
Suomen Pankin tilastot: Asuntoluottoja nostettiin selvästi enemmän kuin vuosi sitten – kokonaisuudessaan lähes 15 miljardia31.1.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2025 nostettiin uusia asuntolainoja yhteensä noin 14,7 miljardin euron verran, selviää Suomen Pankin 30.1.2026 julkaistuista tilastoista. Määrä kasvoi 11 prosenttia vuoteen 2024 verrattuna. Vaikka julkisuudessa puhutaan lainansaannin vaikeudesta ja asuntokaupan vähäisyydestä, kauppoja tehtiin viime vuonna edellisvuotta enemmän ja samalla pankit myönsivät selvästi aiempaa enemmän asuntolainoja. Lainakanta oli viime vuoden lopulla suunnilleen samalla tasolla kuin vuotta aiemmin, eli kotitaloudet lyhensivät lainojaan samalla, kun he nostivat uusia luottoja aktiivisesti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme