Kansainvälisten kriisien aiheuttama epävarmuus söi rahastopääomia – yhteenlaskettu arvo vuoden 2022 lopussa 134 miljardia euroa
10.1.2023 14:35:32 EET | Finanssiala ry | Tiedote
Joulukuussa uusia pääomia sijoitettiin osakerahastoihin yhteensä 193 miljoonaa euroa, lyhyen koron rahastoihin yhteensä 104 miljoonaa euroa ja pitkän koron rahastoihin yhteensä 19 miljoonaa euroa. Yhdistelmärahastoihin sijoitettiin uusia varoja yhteensä 5 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin yhteensä miljoona euroa.
Koko vuoden 2022 aikana osakerahastoista lunastettiin yhteensä 1 392 miljoonaa ja lyhyen koron rahastoista yhteensä 3 453 miljoonaa euroa. Samaan aikaan vaihtoehtoisiin rahastoihin sijoitettiin yhteensä 934 miljoonaa ja yhdistelmärahastoihin yhteensä 320 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät joulukuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.12.2022 |
|
Osakerahastot |
193 |
-1 392 |
51 848 |
|
Yhdistelmärahastot |
5 |
320 |
28 681 |
|
Pitkän koron rahastot |
19 |
-772 |
27 454 |
|
Lyhyen koron rahastot |
104 |
-3 453 |
14 206 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
1 |
934 |
11 394 |
|
YHTEENSÄ |
322 |
-4 363 |
133 584 |
Venäjä käynnisti 24. helmikuuta 2022 hyökkäyksen Ukrainaan. Sodan alkamisen seurauksena Euroopan Unioni ja Yhdysvallat asettivat laajoja Venäjää koskevia pakotteita. Lisäksi Yhdysvallat ja EU päättivät nopeasti irtautua venäläisestä energiasta. Euroopassa vaihtoehtoisen energian saatavuudessa oli haasteita, mikä nosti energian hintoja. Tämä osaltaan kiihdytti inflaatiota samalla, kun maailmantalouden kasvuennusteita päivitettiin alaspäin. Sodan alkamisen ja markkinakorkojen nopean nousun seurauksena keskeiset globaalit osakeindeksit laskivat lähes koko vuoden.
Osake- ja korkosijoittajalle vuosi 2022 oli erittäin haastava. Yhdysvaltain ja Euroopan keskuspankit olivat harjoittaneet jo usean vuoden ajan hyvin kevyttä rahapolitiikkaa. Koronakriisin aikana rahapoliittinen elvytys ja valtioiden tukipaketit olivat historiallisen suuria. Inflaatio kiihtyikin vuoden 2022 aikana merkittävästi, joten keskuspankkien oli kiristettävä rahapolitiikkaa poikkeuksellisen nopealla tahdilla.
”Euroopassa sodan ja keskuspankkien aiempien elvytystoimien vaikutukset näkyivät vuonna 2022 taloudessa laaja-alaisesti. Inflaation kiihtyminen ja markkinakorkojen nopea nousu kasvattivat euroalueella taantuman uhkaa. Suomessa kuluttajien luottamus omaan ja Suomen talouteen oli historiallisen heikko”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
”Synkkien talouslukujen aikana katse kannattaa pitää omassa sijoitussuunnitelmassa ja pitkällä tulevaisuudessa. Pitkäjänteinen sijoittaja on tottunut siihen, että sijoittamiseen ja säästämiseen sisältyy laskuja ja nousuja. Laskukausi mahdollistaa sen, että hyviä sijoituskohteita voi löytää edullisesti”,Somerla vinkkaa.
Osakerahastoissa uusia varoja sijoitettiin pääasiassa globaalisti sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 214 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin Eurooppaan, toimialoille, kehittyville markkinoille ja Japaniin sijoittavista rahastoluokista yhteensä 62 miljoonaa euroa. Kaikkien rahastoluokkien vuosituotot ja Sharpen 12 kk arvot olivat miinusmerkkisiä. Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät joulukuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.12.2022 |
Tuotto |
|
Suomi |
15 |
-297 |
5 694 |
-19 % |
|
Pohjoismaat |
17 |
-242 |
6 972 |
-27 % |
|
Eurooppa |
-20 |
-581 |
5 281 |
-19 % |
|
Pohjois-Amerikka |
2 |
-171 |
7 108 |
-14 % |
|
Japani |
-3 |
-20 |
514 |
-18 % |
|
Tyynenmeren alue |
7 |
-31 |
875 |
-14 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-10 |
-281 |
4 394 |
-16 % |
|
Maailma |
214 |
275 |
19 536 |
-17 % |
|
Toimialarahastot |
-29 |
-44 |
1 474 |
-17 % |
|
YHTEENSÄ |
193 |
-1 392 |
51 848 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin pääasiassa euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 107 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin, euroalueen valtionlainoihin ja kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista, yhteensä 121 miljoonaa euroa. Kaikkien rahastoluokkien vuosituotot ja Sharpen 12 kk arvot olivat miinusmerkkisiä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät joulukuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.12.2022 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
-89 |
154 |
5 035 |
-16,1 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
107 |
120 |
8 884 |
-12,8 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
5 |
-69 |
3 241 |
-9,9 % |
|
Valtioriski maailma |
1 |
57 |
197 |
-8,1 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
27 |
-683 |
5 993 |
-10,0 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-16 |
-73 |
1 424 |
-11,0 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-16 |
-278 |
2 682 |
-10,5 % |
|
YHTEENSÄ |
19 |
-772 |
27 454 |
|
Rahastoraportti, joulukuu 2022
Markkinakatsaus, joulukuu 2022
Tilastokeskuksen vuoden 2020 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,3 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 000 euroa.Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
FA:n Arno Ahosniemi: ”Hallitus piti käsissään yhtä keskeistä valttikorttia yritysrahoituksen vahvistamiseksi, mutta päätti olla pelaamatta sitä”14.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää, että järjestelmäriskipuskurivaateen viiden prosentin enimmäismäärä poistetaan osana EU:n luottolaitosdirektiivin muutosdirektiivin (CRD6) kansallista toimeenpanoa. Ylärajan poistaminen voi kiristää pankkien luotonantoa, koska pankkien on sitoutettava enemmän omaa pääomaa puskureihin luotonannon sijaan. Tämä heikentää erityisesti riskipitoisempien kohteiden, kuten kasvuyritysten ja nuorten yritysten, rahoituksen saatavuutta. Päätöksen myötä pankeissa esiintyy enemmän epävarmuutta siitä, kuinka korkeaksi puskuri voi nousta ja kuinka paljon pääomaa on varattava taseisiin. EU-sääntely ei suoraan edellytä muutosta, vaan kyse on kansallisesta lisäkiristyksestä. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi moittii hallitusta siitä, että se jättää käyttämättä yhden harvoista kansallisista keinoista tukea yritysrahoitusta heikon kasvun oloissa.
Tampereen yliopiston selvitys: Lähivuosina eläköityvät aikovat karsia kulutustaan eläkkeellä – harva on säästänyt tai sijoittanut11.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston selvityksen mukaan lähivuosina eläköityvät suomalaiset odottavat eläkkeelle siirtyessään tulojen laskevan selvästi: 78 prosenttia arvioi tulotason putoavan ja 27 prosenttia pitää taloudellista niukkuutta tulevaisuudessa ainakin melko todennäköisenä. Huolista huolimatta taloudelliset varautumiskeinot ovat niukkoja – yleisin keino on kulutuksen vähentäminen, kun taas säästäminen ja sijoittaminen eläkeaikaa varten on harvinaisempaa. Valtaosa ilmoitti eläkkeelle siirryttäessä pääasialliseksi tulonlähteekseen työeläkkeen. Reilu neljännes mainitsi yhtenä tulonlähteenä säästöt ja/tai sijoitukset sekä viidennes vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Kyselyn kohderyhmänä olivat 53–63-vuotiaat eli henkilöt, jotka ovat siirtymässä lähiaikoina tai reilun 10 vuoden kuluessa eläkkeelle. Vastaajia kyselyssä oli yhteensä 3 228. Finanssiala ry:n mukaan yksilöiden omaa varautumista tulisi tukea yhteiskunnallisesti: tarvitaan kannustimia vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen sekä selkeä julkinen
Sijoitusrahastoihin 1,8 miljardia uusia pääomia – helmikuun lopussa kiristynyt Lähi-idän tilanne lisää hermostuneisuutta markkinoilla10.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin helmikuussa yhteensä 1,8 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi 210 miljardiin euroon, kun se tammikuun lopussa oli 205 miljardia euroa.
Näin lobbasimme – FA kirjasi avoimuusrekisteriin huijausten torjuntaa, yritysrahoituksen saatavuutta ja kansankapitalismia7.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) ilmoitti avoimuusrekisteriin 51 eri aihetta, joista se lobbasi päättäjiä heinä-joulukuussa 2025. Yleisimpiä aiheita olivat huijausten ja petosten torjunta, yritysrahoituksen saatavuus sekä erilaiset kansankapitalismiin liittyvät asiat. FA julkaisi vuodesta 2020 lähtien vapaaehtoisesti jo ennen avoimuusrekisteriä tiedot tapaamistaan vaikuttajista ja käsitellyistä aiheista omilla verkkosivuillaan. Vuoden 2024 alussa voimaan tullut avoimuusrekisterilaki velvoittaa kaikki lobbausta harjoittavat organisaatiot ilmoittamaan kaksi kertaa vuodessa lobbauksestaan. Avoimuusrekisterin verkkopalvelusta kuka tahansa voi tarkistaa, mistä aiheista ja keitä poliittisia päättäjiä eri organisaatiot ovat lobanneet. Nyt tarkasteltava raportointijakso on 1.7.–31.12.2025.
Pankkibarometri: Yritysten luotonkysyntä piristyi alkuvuonna – odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä vahvistuneet6.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja alkuvuoden 2026 aikana hieman enemmän kuin vuotta aiemmin, selviää Finanssiala ry:n (FA) Pankkibarometrista. Odotukset kotitalouksien lainanottohalukkuudesta ovat myönteiset ja kasvaneet hieman edellisestä kyselystä. Kotitalouksien odotetaan kysyvän luottoja erityisesti oman asunnon hankintaan ja remontoinnin sekä sijoittamiseen. Yritykset ovat kysyneet luottoja selvästi enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, ja odotukset ovat varsin myönteiset. Pankkibarometrissaan FA kysyy neljännesvuosittain pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä. Barometrikysely I/2026 tehtiin pankinjohtajille helmikuussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme