Finanssiala ry

Kansankapitalismi etenee - tyypilliset rahastosijoittajat ovat duunareita ja toimihenkilöitä

Jaa
Suomalaisista rahastosäästäjistä 39 prosenttia on työväestöä tai alempia toimihenkilöitä. Kaikkiaan neljäsosalla suomalaisista on rahastosijoituksia. Tämä selviää Finanssiala ry:n (FA) tuoreesta Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimuksesta. Vuonna 2017 työväestön ja alempien toimihenkilöiden osuus oli 32 prosenttia.

FA:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kaupin mukaan kasvava joukko suomalaisia on herännyt keräämään puskureita esimerkiksi pahan päivän varalle sijoittamalla muun muassa vakuutuksiin ja rahastoihin. ”Onneksi puoluejohtajat ovat yksituumaisia FA:n tekemän kyselyn mukaan siitä, että suomalaisia on edelleen kannustettava säästämään ja sijoittamaan velkaantumisen vastapainoksi”, Kauppi korostaa. 

 Kauppi toivoo, että eri sijoitusmuotojen verotukseen ei kosketa tulevalla vaalikaudella. ”Sijoittamisen verotusta on äskettäin uudistettu laajalla yhteisymmärryksellä. Jatkossa eri sijoitusmuotoja kohdellaan verotuksessa mahdollisimman neutraalisti. Kansalaisten sijoittamishalua ei pidä vaarantaa poukkoilevilla päätöksillä.”

FA:n teettämän tutkimuksen mukaan viidennes rahastosäästäjistä elää kotitalouksissa, joiden yhteenlasketut tulot ovat alle 30 000 euroa vuodessa. Lähes 30 prosentilla rahastoja omistavista kotitalouksista perheen tulot ovat 30000  50 000 euroa vuodessa.  

”Rahastosäästäminen yhdistää suomalaisia ammattiryhmästä ja tulotasosta riippumatta”, Kauppi kiteyttää. 

Yksi keino kansankapitalismiin kannustamiseen on sijoitusrahastojen verotuksen pitäminen ennallaan. ​Vaalien alla on esitetty aloitteita, jotka toteutuessaan johtaisivat sijoitusrahastojen nykyistä epäedullisempaan verotukseen ja houkuttelisivat rahastoja siirtymään pois Suomesta. Noin 40 prosenttia suomalaisrahastojen yli 110 miljardin euron sijoitusvarallisuudesta on kotitalouksien omistuksessa.  

Kauppi muistuttaa, että verotuksen kiristämistielle ei ole viisasta lähteä, sillä rahastot ovat tärkeä sijoituskohde yli miljoonalle suomalaiselle.  

Puoluejohtajat kannustavat kansalaisia sijoittamaan 

Myös Finanssiala ry:n kyselyyn vastanneet puoluejohtajat ovat yhtä mieltä siitä, että suomalaisia tulee kannustaa säästämään ja sijoittamaan. Ehdotus saa kannatusta läpi puoluekentän. 

Juha Sipilän mukaan keskustan tavoitteena on edistää säästämistä ja sijoittamista. ”Se tukee myös kotimaista omistajuutta”, Sipilä toteaa. Kokoomuksen Petteri Orpon mielestä hallituksen luoma osakesäästötili on varallisuuden kerryttämiseen erinomainen väline, jota pitää kehittää edelleen. 

Vihreiden Pekka Haaviston mielestä säästäminen ja sijoittaminen oman talouden sallimissa puitteissa on kannatettavaa. ”Suomalaiset ovat varovaista kansaa ja ovat perinteisesti säilyttäneet omaisuuttaan talletustileillä. Sijoittamiseen tulee kannustaa pitämällä huolta esimerkiksi siitä, että sijoitustuotteita markkinoidaan asiallisesti, hinnat ovat vertailukelpoisia ja tuotteet ymmärrettäviä”, sanoo Haavisto. 

Finanssiala ry:n kyselyssä SDP:n puheenjohtajaa Antti Rinnettä tuurannut varapuheenjohtaja Ville Skinnari oli samoilla linjoilla, että eri sijoitusmuotoja on kohdeltava tasapuolisesti. Näin myös piensijoittajat pääsevät parempaan asemaan kansainvälisten suursijoittajien kanssa. 

Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimukseen haastateltiin puhelimitse 2 500 mannersuomalaista 15-79-vuotiasta. Aineisto on kerätty marraskuun 2018 ja tammikuun 2019 välisenä aikana. Haastattelut teki Finanssiala ry:n toimeksiannosta IROResearch Oy.

Lue lisää puoluejohtajien vastauksista.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Epämääräisiä sanamuotoja ja puutteellista tietosuojaa – perustuslakivaliokunta vaatii laajaa jatkovalmistelua esitykselle Verohallinnon tiedonsaantioikeuksien laajennukseksi20.11.2025 15:16:55 EET | Tiedote

Perustuslakivaliokunta kritisoi kovin sanakääntein Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia laajentavaa hallituksen esitystä vertailutietotarkastuksista. Valiokunnan mukaan muun muassa henkilötietojen suojaaminen on esityksessä hyvin puutteellista. Perustuslakivaliokunta nostaa esiin myös liian väljän tulkinnan sallivat sanamuodot sekä puutteet kansalaisten oikeuksissa tarkistaa itseensä kohdistunut tietopyyntö. Finanssiala ry on kritisoinut esitystä sekä perustuslain takaaman yksityisyyden suojan että tietosuojan vastaisena. Tietosuojavaltuutettu on arvioinut, että esityksen mahdollistama data saattaisi helposti sisältää suuria määriä arkaluonteisiakin henkilötietoja myös niistä kansalaisista, joiden ei epäillä syyllistyneen väärinkäytöksiin.

FA:n Mella ehdottaa, että Finanssivalvonta huolehtisi vakauden lisäksi kasvusta19.11.2025 11:36:07 EET | Tiedote

Finanssiala ry:n (FA) puheenjohtaja Sara Mella haluaa, että kilpailukyky- ja kasvutavoitteet sisällytetään Finanssivalvonnan (Fiva) ja EU-valvojien mandaattiin. Myös valvojien tulisi toiminnassaan huomioida kotimaisen ja eurooppalaisen talouskasvun ja kilpailukyvyn edellytykset. Kilpailukyvyn huomioiminen ei tarkoita sääntelyn keventämistä, vaan sen varmistamista, että sääntely edistää kasvua ja investointeja yhtä johdonmukaisesti kuin se turvaa vakautta ja kuluttajansuojaa. Finanssivalvonta pystyisi vaikuttamaan Suomen kilpailukykyyn esimerkiksi liiallisten ja kuormittavien velvoitteiden välttämisellä ja makrovakausvälineiden käytöllä.

FA penää digijäteiltä vastuuta: Huijauksia ei saada kuriin, jos somealustat tienaavat miljardeja petosmainoksista – Fiva samoilla linjoilla15.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote

Pankit torjuvat digihuijauksia parhaansa mukaan, mutta kaikki toimijat, erityisesti digialustat, tarvitaan mukaan. Sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja Internetin kauppapaikat ovat keskeisiä väyliä huijausten toteuttamisessa – uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Myös Finanssivalvonta ehdottaa EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet velvoitetaan estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye