Kantasolututkimus auttaa löytämään kohdennettuja hoitoja aivosairauksiin
Aivojen kehitystä ja hermoston toimintaa ohjaavat sekä perinnölliset tekijät että ympäristötekijät. Kehitystä säätelevien tekijöiden ymmärtäminen on tärkeää kehityksellisten aivosairauksien tunnistamiselle ja hoitokeinojen suunnittelulle.
Ymmärrystä on lisännyt erityisesti kantasolututkimus sekä keksintö, jonka avulla helposti näytteiksi otettavista erilaistuneiden kudosten soluista, kuten iho- ja verisoluista, voidaan valmistaa alkion solujen kaltaisia monikykyisiä kantasoluja, eli indusoituja pluripotentteja kantasoluja (iPS). Niistä erilaistettuja hermoston kantasoluja voidaan kasvattaa viljelmissä tutkimuskäyttöön.
– Potilaskohtaisista iPS-soluista erilaistettujen hermoston kantasolujen avulla on mahdollista tutkia sairauksiin liittyviä mekanismeja ihmisaivossa. Näin hermoston kantasolut ovat tarjonneet uuden keinon tutkia hermoston kehitystä ja sen häiriöitä myös ihmisen hermoston erilaistuvissa soluissa, kertoo dosentti Maija Castrén Helsingin yliopistosta
Hänen tutkimusryhmänsä on selvittänyt hermoston kantasolujen erilaistumista hermoston soluiksi Fragile X-oireyhtymässä (FraX), joka on yleisin perinnöllisen älyllisen kehitysvammaisuuden syy.
FraX:n kliiniseen kuvaan liittyvät ylivilkkaus, tarkkaavuuden ja keskittymisen vaikeudet, sensoristen vasteiden poikkeavuudet sekä kommunikaation ja sosiaalisen vuorovaikutuksen pulmat.
Science Signaling -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa osoitettiin, että tietyt mikroRNA:t välittävät kantasolujen erilaistumista glutamaatin vasteita välittäviksi hermoston soluiksi ja että tämä erilaistuminen on häiriintynyt FraX-kantasoluissa.
Glutamaatti on aivojen tärkein kiihdyttävä välittäjäaine ja lisääntynyt glutamaatin AMPA-reseptorien kalsiumsignalointi lisää solujen vaurioherkkyyttä ja vaikuttanee kiihdyttävän ja hiljentävän hermojärjestelmän epätasapainon syntyyn Frax-aivoissa.
Muutos todettiin samanlaisena sekä FraX-potilailta saaduissa iPS-soluista että FraX-hiirimallin aivokudoksesta kasvatetuissa hermoston kantasoluissa.
– Kalsiumläpäisevyyttä säätelevän mikroRNA-välitteisen säätelymekanismin tunnistaminen Frax-kantasoluissa tarjoaa uusia näkymiä kehityksellisten neuropsykiatristen häiriöiden yksilöllisten hoitokeinojen kehittelyyn, Maija Castrén toteaa.
Lisätiedot: Maija Castrén, Helsingin yliopisto & Autismisäätiö, maija.castren@helsinki.fi
VS Achuta, T Möykkynen, U-K Peteri, G Turconi, C Rivera, K Keinänen, and ML Castrén, Functional changes of AMPA responses in human induced pluripotent stem cell-derived neural progenitors in fragile X syndrome,Science Signaling, DOI: 10.1126/scisignal.aan8784
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elisa LautalaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 318 5682elisa.lautala@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme