Kantasolututkimus auttaa löytämään kohdennettuja hoitoja aivosairauksiin
Aivojen kehitystä ja hermoston toimintaa ohjaavat sekä perinnölliset tekijät että ympäristötekijät. Kehitystä säätelevien tekijöiden ymmärtäminen on tärkeää kehityksellisten aivosairauksien tunnistamiselle ja hoitokeinojen suunnittelulle.
Ymmärrystä on lisännyt erityisesti kantasolututkimus sekä keksintö, jonka avulla helposti näytteiksi otettavista erilaistuneiden kudosten soluista, kuten iho- ja verisoluista, voidaan valmistaa alkion solujen kaltaisia monikykyisiä kantasoluja, eli indusoituja pluripotentteja kantasoluja (iPS). Niistä erilaistettuja hermoston kantasoluja voidaan kasvattaa viljelmissä tutkimuskäyttöön.
– Potilaskohtaisista iPS-soluista erilaistettujen hermoston kantasolujen avulla on mahdollista tutkia sairauksiin liittyviä mekanismeja ihmisaivossa. Näin hermoston kantasolut ovat tarjonneet uuden keinon tutkia hermoston kehitystä ja sen häiriöitä myös ihmisen hermoston erilaistuvissa soluissa, kertoo dosentti Maija Castrén Helsingin yliopistosta
Hänen tutkimusryhmänsä on selvittänyt hermoston kantasolujen erilaistumista hermoston soluiksi Fragile X-oireyhtymässä (FraX), joka on yleisin perinnöllisen älyllisen kehitysvammaisuuden syy.
FraX:n kliiniseen kuvaan liittyvät ylivilkkaus, tarkkaavuuden ja keskittymisen vaikeudet, sensoristen vasteiden poikkeavuudet sekä kommunikaation ja sosiaalisen vuorovaikutuksen pulmat.
Science Signaling -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa osoitettiin, että tietyt mikroRNA:t välittävät kantasolujen erilaistumista glutamaatin vasteita välittäviksi hermoston soluiksi ja että tämä erilaistuminen on häiriintynyt FraX-kantasoluissa.
Glutamaatti on aivojen tärkein kiihdyttävä välittäjäaine ja lisääntynyt glutamaatin AMPA-reseptorien kalsiumsignalointi lisää solujen vaurioherkkyyttä ja vaikuttanee kiihdyttävän ja hiljentävän hermojärjestelmän epätasapainon syntyyn Frax-aivoissa.
Muutos todettiin samanlaisena sekä FraX-potilailta saaduissa iPS-soluista että FraX-hiirimallin aivokudoksesta kasvatetuissa hermoston kantasoluissa.
– Kalsiumläpäisevyyttä säätelevän mikroRNA-välitteisen säätelymekanismin tunnistaminen Frax-kantasoluissa tarjoaa uusia näkymiä kehityksellisten neuropsykiatristen häiriöiden yksilöllisten hoitokeinojen kehittelyyn, Maija Castrén toteaa.
Lisätiedot: Maija Castrén, Helsingin yliopisto & Autismisäätiö, maija.castren@helsinki.fi
VS Achuta, T Möykkynen, U-K Peteri, G Turconi, C Rivera, K Keinänen, and ML Castrén, Functional changes of AMPA responses in human induced pluripotent stem cell-derived neural progenitors in fragile X syndrome,Science Signaling, DOI: 10.1126/scisignal.aan8784
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elisa LautalaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 318 5682elisa.lautala@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kadotus vai toivo? Kolminaisuus pelastaa kaikki15.12.2025 11:25:44 EET | Tiedote
Eri uskonnoissa ja kristinuskon sisällä on hyvin monenlaisia käsityksiä ihmiskunnan lopullisesta kohtalosta. Tutkija, pastori Petri Tikan väitöstutkimus hakee vastausta kysymykseen kolminaisuusopista.
Ikääntyneiden ulkomailla syntyneiden syöpäkuolleisuus Suomessa syntyneitä matalampaa11.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Suomessa asuvien ikääntyneiden maahanmuuttajien syöpäkuolleisuus on kokonaisuutena alhaisempi kuin Suomessa syntyneiden samanikäisten. Tietyissä syövissä kuolleisuus on kuitenkin korkeampaa.
Laajin tutkimus suomalaisnuorten ilmastoahdistuksesta: toivon ylläpitäminen avainasemassa11.12.2025 08:02:00 EET | Tiedote
Pelkkä ympäristövastuullinen käyttäytyminen voi lisätä nuoren ilmastoahdistusta, sillä ilmastonmuutosta ei voi yhden ihmisen voimin ratkaista. Sen sijaan nuorten toivoa ja uskoa yhteisöjen kykyyn toimia tulisi vahvistaa.
Koronarokotteet suojasivat erityisesti vaikealta koronataudilta11.12.2025 07:14:12 EET | Tiedote
Koronarokotteet tehosivat kaikissa ikäryhmissä ja vähensivät merkittävästi sairaalahoitoon ja tehohoitoon joutumista.
Ilmakuvista voidaan tekoälyn avulla saada tarkkaa tietoa metsien monimuotoisuudesta10.12.2025 09:40:07 EET | Tiedote
Metsien monimuotoisuudelle tärkeät haapapuut ja pystyyn kuolleet kelot voidaan tunnistaa luotettavasti avoimesta ilmakuva-aineistosta Helsingin ja Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden kehittämillä menetelmillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme