Helsingin yliopisto

Kantasolututkimus auttaa löytämään kohdennettuja hoitoja aivosairauksiin

Jaa

Tuore tutkimus on löytänyt uutta tietoa Fragile X -oireyhtymän taustalla olevasta hermoston kantasolujen erilaistumishäiriöstä. Älyllistä kehitysvammaisuutta aiheuttava Fragile X voi toimia mallisairautena, kun tutkijat etsivät kohdennettuja hoitoja kehityksellisiin neurologisiin sairauksiin.

Aivojen kehitystä ja hermoston toimintaa ohjaavat sekä perinnölliset tekijät että ympäristötekijät. Kehitystä säätelevien tekijöiden ymmärtäminen on tärkeää kehityksellisten aivosairauksien tunnistamiselle ja hoitokeinojen suunnittelulle.

Ymmärrystä on lisännyt erityisesti kantasolututkimus sekä keksintö, jonka avulla helposti näytteiksi otettavista erilaistuneiden kudosten soluista, kuten iho- ja verisoluista, voidaan valmistaa alkion solujen kaltaisia monikykyisiä kantasoluja, eli indusoituja pluripotentteja kantasoluja (iPS). Niistä erilaistettuja hermoston kantasoluja voidaan kasvattaa viljelmissä tutkimuskäyttöön.

– Potilaskohtaisista iPS-soluista erilaistettujen hermoston kantasolujen avulla on mahdollista tutkia sairauksiin liittyviä mekanismeja ihmisaivossa. Näin hermoston kantasolut ovat tarjonneet uuden keinon tutkia hermoston kehitystä ja sen häiriöitä myös ihmisen hermoston erilaistuvissa soluissa, kertoo dosentti Maija Castrén Helsingin yliopistosta

Hänen tutkimusryhmänsä on selvittänyt hermoston kantasolujen erilaistumista hermoston soluiksi Fragile X-oireyhtymässä (FraX), joka on yleisin perinnöllisen älyllisen kehitysvammaisuuden syy.

FraX:n kliiniseen kuvaan liittyvät ylivilkkaus, tarkkaavuuden ja keskittymisen vaikeudet, sensoristen vasteiden poikkeavuudet sekä kommunikaation ja sosiaalisen vuorovaikutuksen pulmat.

Science Signaling -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa osoitettiin, että tietyt mikroRNA:t välittävät kantasolujen erilaistumista glutamaatin vasteita välittäviksi hermoston soluiksi ja että tämä erilaistuminen on häiriintynyt FraX-kantasoluissa.

Glutamaatti on aivojen tärkein kiihdyttävä välittäjäaine ja lisääntynyt glutamaatin AMPA-reseptorien kalsiumsignalointi lisää solujen vaurioherkkyyttä ja vaikuttanee kiihdyttävän ja hiljentävän hermojärjestelmän epätasapainon syntyyn Frax-aivoissa. 

Muutos todettiin samanlaisena sekä FraX-potilailta saaduissa iPS-soluista että FraX-hiirimallin aivokudoksesta kasvatetuissa hermoston kantasoluissa.

– Kalsiumläpäisevyyttä säätelevän mikroRNA-välitteisen säätelymekanismin tunnistaminen Frax-kantasoluissa tarjoaa uusia näkymiä kehityksellisten neuropsykiatristen häiriöiden yksilöllisten hoitokeinojen kehittelyyn, Maija Castrén toteaa.

Lisätiedot: Maija Castrén, Helsingin yliopisto & Autismisäätiö, maija.castren@helsinki.fi

VS Achuta, T Möykkynen, U-K Peteri, G Turconi, C Rivera, K Keinänen, and ML Castrén, Functional changes of AMPA responses in human induced pluripotent stem cell-derived neural progenitors in fragile X syndrome,Science Signaling, DOI: 10.1126/scisignal.aan8784

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Opettajankoulutusta uudistetaan Suomessa21.5.2018 13:50Tiedote

Miksi uudistaa jo kansainvälisesti erinomaiseksi kehuttua opettajankoulutusta? Mitä opettajan on osattava nyt ja tulevaisuudessa? Helsingin yliopistosta johdetussa ja opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa laajassa opettajankoulutuksen uudistamishankkeessa etsitään ratkaisuja ja tarjotaan koulutusta ja tukea nykyisille ja tuleville opettajille. Hankkeen 12 osahanketta johtavat professorit ja dosentit Helsingin yliopiston eri tiedekunnissa ja hanketta koordinoi professori Auli Toom Yliopistopedagogiikan keskuksesta.

Suomalaisuus on vahva viitekehys koulutuksen kentässä21.5.2018 13:05Tiedote

Suomalaisuus ja suomalainen koulutus herättävät mielenkiintoa ympäri maailmaa. Aiheita koskevissa keskusteluissa korostuu tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja erinomaisuuden eetos. Kansainvälisestä näkökulmasta suomalainen yhteiskunta, elämä ja koulutuksen laatu näyttävät olevan hyvällä mallilla: oppimista mittaavien vertailujen mukaan koulutuksellinen tasa-arvoisuus tuottaa laatua oppimisessa. Suomalaisen koulun menestys siivittää myös monia koulutusvientihankkeita yliopistojen, korkeakoulujen ja yksityisen yritystoiminnan areenoilla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme