Helsingin yliopisto

Kantasolututkimus auttaa löytämään kohdennettuja hoitoja aivosairauksiin

Jaa

Tuore tutkimus on löytänyt uutta tietoa Fragile X -oireyhtymän taustalla olevasta hermoston kantasolujen erilaistumishäiriöstä. Älyllistä kehitysvammaisuutta aiheuttava Fragile X voi toimia mallisairautena, kun tutkijat etsivät kohdennettuja hoitoja kehityksellisiin neurologisiin sairauksiin.

Aivojen kehitystä ja hermoston toimintaa ohjaavat sekä perinnölliset tekijät että ympäristötekijät. Kehitystä säätelevien tekijöiden ymmärtäminen on tärkeää kehityksellisten aivosairauksien tunnistamiselle ja hoitokeinojen suunnittelulle.

Ymmärrystä on lisännyt erityisesti kantasolututkimus sekä keksintö, jonka avulla helposti näytteiksi otettavista erilaistuneiden kudosten soluista, kuten iho- ja verisoluista, voidaan valmistaa alkion solujen kaltaisia monikykyisiä kantasoluja, eli indusoituja pluripotentteja kantasoluja (iPS). Niistä erilaistettuja hermoston kantasoluja voidaan kasvattaa viljelmissä tutkimuskäyttöön.

– Potilaskohtaisista iPS-soluista erilaistettujen hermoston kantasolujen avulla on mahdollista tutkia sairauksiin liittyviä mekanismeja ihmisaivossa. Näin hermoston kantasolut ovat tarjonneet uuden keinon tutkia hermoston kehitystä ja sen häiriöitä myös ihmisen hermoston erilaistuvissa soluissa, kertoo dosentti Maija Castrén Helsingin yliopistosta

Hänen tutkimusryhmänsä on selvittänyt hermoston kantasolujen erilaistumista hermoston soluiksi Fragile X-oireyhtymässä (FraX), joka on yleisin perinnöllisen älyllisen kehitysvammaisuuden syy.

FraX:n kliiniseen kuvaan liittyvät ylivilkkaus, tarkkaavuuden ja keskittymisen vaikeudet, sensoristen vasteiden poikkeavuudet sekä kommunikaation ja sosiaalisen vuorovaikutuksen pulmat.

Science Signaling -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa osoitettiin, että tietyt mikroRNA:t välittävät kantasolujen erilaistumista glutamaatin vasteita välittäviksi hermoston soluiksi ja että tämä erilaistuminen on häiriintynyt FraX-kantasoluissa.

Glutamaatti on aivojen tärkein kiihdyttävä välittäjäaine ja lisääntynyt glutamaatin AMPA-reseptorien kalsiumsignalointi lisää solujen vaurioherkkyyttä ja vaikuttanee kiihdyttävän ja hiljentävän hermojärjestelmän epätasapainon syntyyn Frax-aivoissa. 

Muutos todettiin samanlaisena sekä FraX-potilailta saaduissa iPS-soluista että FraX-hiirimallin aivokudoksesta kasvatetuissa hermoston kantasoluissa.

– Kalsiumläpäisevyyttä säätelevän mikroRNA-välitteisen säätelymekanismin tunnistaminen Frax-kantasoluissa tarjoaa uusia näkymiä kehityksellisten neuropsykiatristen häiriöiden yksilöllisten hoitokeinojen kehittelyyn, Maija Castrén toteaa.

Lisätiedot: Maija Castrén, Helsingin yliopisto & Autismisäätiö, maija.castren@helsinki.fi

VS Achuta, T Möykkynen, U-K Peteri, G Turconi, C Rivera, K Keinänen, and ML Castrén, Functional changes of AMPA responses in human induced pluripotent stem cell-derived neural progenitors in fragile X syndrome,Science Signaling, DOI: 10.1126/scisignal.aan8784

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Evon tiedekansallispuistohankkeen tiedetyöryhmä: kansalaiset mukaan tieteen tekemiseen ja luonnon havainnointiin18.6.2021 15:44:36 EEST | Tiedote

Tiedetyöryhmän juuri valmistuneessa raportissa esitetään tiedekansallispuiston tutkimustoimintaan ja tutkimuksen havainnollistamiseen ideoita ja sisältöjä, joiden kantava ajatus on kansalaisten vahva osallistaminen. Raportissa korostuu asiantuntijoiden näkemys luonnonsuojelun tärkeydestä tieteen tekemiselle. Lisäksi tiedetyöryhmä ehdottaa säätiön perustamista toiminnan tueksi.

Ikiroutasoiden ilmastovaikutukset menneisyydessä yllättivät tutkijat16.6.2021 10:31:31 EEST | Tiedote

Suot ovat merkittävä ilmakehän hiilenkiertoa säätelevä ekosysteemi. Helsingin yliopiston vetämä monitieteinen tutkijaryhmä selvitti Venäjällä sijaitsevan ikiroutasuon ilmastovastetta viimeisen 3 000 vuoden aikana. Ryhmä huomasi yllättäen, että viileä ilmastovaihe, joka sai aikaan ikiroudan muodostumisen pohjoisiin soihin, aiheutti positiivisen eli lämmittävän ilmastovaikutuksen.

Hittibiisien kirjoittaminen on myös tulevaisuuksien luotaamista15.6.2021 14:59:43 EEST | Tiedote

Riikka Hiltusen väitöstutkimus valottaa popmusiikin tekemistä erityisesti tulevaisuuteen suuntautuneen ajattelun ja trendiennakoinnin näkökulmasta. Tutkimus tarkastelee ennakoivuutta luovuuden osa-alueena ja osoittaa, että vaihtoehtoisten tulevaisuuksien ajatteleminen tai pyrkimykset vaikuttaa tulevaisuuteen voivat sekä ruokkia että rajoittaahitteihin tähtäävien biisinkirjoittajien luovaa työskentelyä.

Väitös: Nuorten liikkuvuus Euroopan unionin sisällä usein kuviteltua raadollisempaa15.6.2021 08:45:00 EEST | Tiedote

Euroopan unionin sisällä liikkuvat nuoret saattavat joutua selviämään omillaan työmarkkinoiden riskeistä EU-kansalaisten oikeuksien muuttuessa yhä ehdollisemmiksi ja epävarmemmiksi. Vapaata liikkuvuutta poikkeuksellisesta näkökulmasta lähestyvä tutkimus nostaa esiin EU:n liikkuvuuspolitiikan ristiriidat ja näiden ristiriitojen rapauttavat seuraukset nuorten työurille, tulevaisuuden näkymille ja jopa terveydelle.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme