Helsingin yliopisto

Karjalankarhukoiristä löydetty luustosairaus on ensimmäinen spontaani eläinmalli ihmisen hypofosfatasialle

Jaa
Karjalankarhukoirista tunnistettu geenivirhe aiheuttaa vakavan luuston kehityksen häiriön. Sairauden tunnistamiseksi rodulle on kehitetty geenitesti.
Kuva: Pixabay
Kuva: Pixabay

Professori Hannes Lohen johtama tutkimusryhmä Helsingin yliopistosta on tunnistanut karjalankarhukoirista vakavan aineenvaihdunnallisen pentuiän luustosairauden, hypofosfatasian, ja siihen liittyvän geenimuunnoksen.  

Hypofosfatasia on ihmisellä hyvin tunnettu perinnöllinen sairaus. Sitä ei ole aiemmin kuvattu spontaanisti esiintyvänä sairautena eläimissä.

Tutkimuksessa sairailta karjalankarhukoirilta löytyi virhe ALPL-geenissä. Ihmisellä hypofosfatasiaa aiheuttavia ALPL-geenin virheitä on tunnistettu jo lähes 400.

Ihmisellä hypofosfatasian merkittävimmät tunnuspiirteet ovat luuston ja hampaiden mineralisaation häiriöt ja verinäytteestä mitattava alentunut alkalisen fosfataasin aktiivisuus. Oireiden vakavuus voi vaihdella sikiöaikaisesta kuolemasta lievään hampaiden mineralisaation häiriöön.

Sairaus on moni-ilmeinen

Potilaiden kliiniset oireet voivat olla hyvin vaihtelevia. Koirien sairaus muistuttaa erityisesti vakavaa lapsuusiän hypofosfatasiaa, johon voi luustomuutoksien lisäksi liittyä myös muita oireita, kuten hermoston toimintahäiriöitä.  

– Vaikka ihmisten hypofosfatasiaa on varsin tarkoin selvitetty, sairaus on moni-ilmeinen, eikä spontaanisti sairastuneita eläimiä ole aiemmin tavattu. Tutkimus saattaa avata mahdollisuuksia uusien hoitomuotojen kehittämiseksi, Hannes Lohi kertoo.

Geenivirhe löydettiin koirista syväsekvensoimalla yhden sairaan koiran kaikki geenialueet. Tutkimuksessa oli mukana yhteensä seitsemän sairasta pentua, jotka kaikki olivat perineet ALPL-geenivirheen molemmilta vanhemmiltaan.

– Kliinisissä ja patologisissa tutkimuksissa pennuilta paljastui yleistynyt luuston mineralisaation ja kasvun häiriö. Lisäksi osalla sairaista pennuista esiintyi epileptistyyppisiä kohtauksia. Oireiden vakavuuden ja huonon ennusteen vuoksi sairaat pennut jouduttiin lopettamaan, sanoo filosofian tohtori Kaisa Kyöstilä.  

Tutkimuksen perusteella on nyt kehitetty rodulle geenitesti.  Testin avulla voidaan tunnistaa ALPL-geenivirheen kantajat ja estää sairaiden pentujen syntyminen.

– Geenitesti tuo uuden työkalun paitsi koiranjalostajille myös eläinlääkäreille sairauden toteamiseksi ja varmistamiseksi. Tämä on merkittävää, sillä osa tämänkin projektin koirista oirehti niin eri tavoin, että sairautta voi olla vaikea uskoa samaksi, kuvaa Kyöstilä.     

Lohen tutkimusryhmä on aiemmin tunnistanut karjalankarhukoirien lyhytkasvuisuuteen vaikuttavan virheen ITGA10-geenistä. Ryhmä on myös tehnyt alustavan, vielä julkaisemattoman, geenilöydön, joka liittyy rodussa esiintyvään toisen tyyppiseen kääpiökasvuisuuteen.

Artikkeli:

Kaisa Kyöstilä, Pernilla Syrjä, Anu K. Lappalainen, Meharji Arumilli, Sruthi Hundi, Veera Karkamo, Ranno Viitmaa, Marjo K. Hytönen, Hannes Lohi. A homozygous missense variant in the alkaline phosphatase gene ALPL is associated with a severe form of canine hypophosphatasia. Scientific Reports, Jan 2019.

Hannes Lohen johtama tutkimusryhmä toimii Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä ja lääketieteellisessä tiedekunnassa sekä Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa. Professorin Lohen tutkimusta ovat tukeneet esimerkiksi Helsingin yliopisto, Suomen Akatemia, Sigrid Juseliuksen säätiö, Biocentrum Helsinki, Jane ja Aatos Erkon Säätiö sekä Folkhälsanin tutkimuskeskus.

Yhteyshenkilöt

Professori Hannes Lohi, hannes.lohi@helsinki.fi, puh. 02941 25085, @HannesLohi



FT Kaisa Kyöstilä, kaisa.kyostila@helsinki.fi, puh. 050 319 9314


viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @elinaraukko

Kuvat

Kuva: Pixabay
Kuva: Pixabay
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye