Kasvua ja työllisyyttä ei pidä tuhota veronkorotuksilla

Kemell on huolissaan yritysten kilpailukyvyn säilymisestä tulevalla hallituskaudella. Maailmantalouden kasvun hidastuessa kotimaisten päätösten merkitys korostuu entisestään.

”Talouskasvua uhkaavia veronkiristyksiä oli useamman puolueen vaaliohjelmissa, vaikka kaikki tietävät, että suurempaa kakkua on helpompi jakaa. Tällaisia kiristyksiä ovat esimerkiksi omistamiseen ja suurimpiin ansiotuloihin liittyvät veronkorotukset”, Kemell toteaa.

Kemell pitää yritysten kilpailukyvyn kannalta ongelmallisena myös kansallisia pisteveroja, kuten lentoveroa.

”Ilmastonmuutos on otettava tosissaan, myös verotuksessa, mutta keinojen on oltava tehokkaita. Lentoveron kaltaisilla kotimaisilla ratkaisuilla voidaan saattaa Suomi maantieteellisesti entistä epäedullisempaan asemaan suhteessa kilpailijamaihin. Meidän tulisikin vaikuttaa aktiivisesti EU:n-laajuisten ja globaalien ratkaisujen syntymiseen.”, Kemell linjaa.

Kemell muistuttaa, että Suomen verojärjestelmästä löytyy jo nyt useita esimerkkejä ympäristövaikutteisista veroista. Esimerkiksi autovero sisältää voimakkaan ympäristökomponentin ja määräytyy CO2-päästöjen perusteella siten, että veroprosentti on 2,7-48,9 auton myyntihinnasta. Ympäristökomponentit ovat käytössä myös energiaverotuksessa.

Työpaikkojen syntyminen jatkossa vaatii Kemellin mukaan useita eri tavoin vaikuttavia toimia.

”Työllisyysaste ei nouse 75 prosenttiin ja edelleen pohjoismaiselle tasolle lähelle 80 prosenttia, jos yritysten toimintaedellytyksistä tingitään”, Kemell sanoo.

Hän nimeää tärkeimmiksi talouskasvua tukeviksi keinoiksi verotuksen ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen, verokiilan pienentämisen ansiotuloverotusta keventämällä, varautumisen yhteisöveron alentamiseen sekä työlainsäädännön uudistamisen paikallista sopimisvapautta lisäämällä.