Finanssiala ry

Käteisen käyttö hiipuu – maksaminen on jo digitalisoitunut

Jaa

Käteisen käyttö on vähentynyt lähes koko 2000-luvun. Käteistä tavallisimpana maksutapana päivittäisostoksiin käytti vuonne 2017 enää 18 prosenttia kuluttajista. Käteisettömän maksamisen kasvua selittää uusien maksutapojen ja palveluiden tulo markkinoille, aikaisempaa laajemmat korttimaksujen vastaanottomahdollisuudet sekä asioinnin siirtyminen verkkoon. Maksamisen palveluita ja tuotteita kehitetään jatkuvasti muuttuvan maailman tarpeisiin. Verkko- ja mobiilipankki on aina auki.

Suomen Pankki on ilmaissut huolensa, että käteispalvelujen supistuminen on tapahtunut liian nopeasti ja että osa kansalaisista jää ilman tarvitsemiaan palveluita. Korteilla voi tänä päivänä maksaa lähes kaikkialla. Torimyyjilläkin on entistä useammalla käytössään korttipääte.

Julkisissa palveluissa esimerkiksi liikuntapaikat ja kirjastot hyväksyvät kortit maksuvälineenä. Korttien rinnalla älypuhelinsovellukset tekevät asioinnista entistä sujuvampaa. ”Esimerkiksi pysäköintiin, polttoaineiden tankkaukseen, matkustamisen ja vapaa-ajan palveluihin kuten pääsylippuihin on älypuhelimen avulla tarjolla aikaisempaa sujuvampi palvelu- ja maksukokonaisuus. Päivittäisasiointi, kauppaostokset ja lääkkeiden tilaus onnistuu kotiin asti ja maksu tapahtuu joko kortilla tai tilisiirtona verkossa”, luettelee Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Kirsi Klepp.

Vaikka maksaminen digitalisoituu nopeasti, käteiselle voi jatkossakin olla tarvetta. Joissain tilanteissa käteisen käyttö voi olla kuluttajan suosima tapa esimerkiksi silloin, kun halutaan pysyä anonyymina.

Joskus se voi olla ainoa mahdollinen maksutapa, mutta entistä harvemmin.

”Digitaalisten maksuvälineiden käyttäjiksi ei kaikista ole, eivätkä digitaaliset maksutavat sovi kaikkiin tilanteisiin. Käteiselle on kysyntää myös silloin, kun tekniikka pettää, tai poikkeusoloissa, kriisin kohdatessa. Tosin silloinkin edellytyksenä on, että esimerkiksi kauppa pystyy vastaanottamaan käteistä”, Klepp toteaa.

Käteistä saa nykyään muualtakin kuin automaatista. Esimerkiksi monet kaupat tarjoavat asiakkailleen mahdollisuutta nostaa pankkien korteilla rahaa. Käteistä voi myös tilata eräistä pankeista kotiin. Käteistalletuksia taas voi tehdä pankkikonttorien ohella myös automaateissa.

Puhelinkin on maksuväline

Vuosi 2007 oli käänteentekevä. Tuolloin Suomessa maksettiin euromääräisesti korteilla ensi kertaa enemmän kuin käteisellä. 2010-luvulla vähittäismaksamisen tuotevalikoima on laajentunut entisestään. Alalla on nähty useita uusia toimijoita ja korttimaksamisen rinnalla älypuhelimia.

Yhä pidemmälle digitalisoituva yhteiskunta tarvitsee entistä enemmän digitaalisia maksamisen palveluita. Tähän kysyntään ala on vastannut. Samalla se on kehitellyt mm. kaupan kanssa uusia tapoja huolehtia niiden asiakkaiden tarpeista, jotka eivät pysty käyttämään täysipainoisesti digitaalisia palveluita. Käteinen pysyy siis edelleen yhtenä maksutapana. Sen käyttö kuitenkin vääjäämättä supistuu. Paluu menneisyyteen ei ole mielekästä, saati mahdollista

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kirsi Klepp, Johtava asiantuntija, +358 20 793 4264
Johannes Palmgren, monimediatoimittaja, +358 20 793 4229

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4200http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

KORJATTU LINKKI // Pankkibarometri: Kotitalouksien luotonkysyntä laimenemassa18.6.2019 06:52:51 EESTTiedote

Finanssiala ry:n tuoreen Pankkibarometrin mukaan kotitalouksien luotonkysyntä on vuoden toisella neljänneksellä ollut laimeampaa kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Erityisesti kotitalouksien sijoitustoimintaa ja sijoitusasuntojen hankintaa varten otettujen lainojen kysynnän arvioidaan edelleen heikentyvän. Yritysten luotonkysynnässä on havaittavissa hienoista elpymistä. Erityisesti yritysten investointilainakysynnässä odotetaan talven notkahduksen jälkeen varovaista kasvua. Barometrikysely II/2019 tehtiin touko-kesäkuun vaihteessa.

Pankkibarometri: Kotitalouksien luotonkysyntä laimenemassa18.6.2019 06:00:00 EESTTiedote

Finanssiala ry:n tuoreen Pankkibarometrin mukaan kotitalouksien luotonkysyntä on vuoden toisella neljänneksellä ollut laimeampaa kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Erityisesti kotitalouksien sijoitustoimintaa ja sijoitusasuntojen hankintaa varten otettujen lainojen kysynnän arvioidaan edelleen heikentyvän. Yritysten luotonkysynnässä on havaittavissa hienoista elpymistä. Erityisesti yritysten investointilainakysynnässä odotetaan talven notkahduksen jälkeen varovaista kasvua. Barometrikysely II/2019 tehtiin touko-kesäkuun vaihteessa.

Ikääntyneiden talous kuntoon - tule seuraamaan keskustelua Silver Economy Forumiin14.6.2019 12:07:12 EESTKutsu

Tule kuulemaan ennakkotuloksia tuoreesta tutkimuksesta Finanssiala ry:n ja Etlan yhteiseen tilaisuuteen 9.7.2019 Finlandia-talolla klo 12.30-13.30. Toimittajien tulee akkreditoitua tilaisuuteen. Tutkimuksen tuloksia esittelee tutkimusjohtaja Niku Määttänen Etlasta ja tutkimuksen pohjalta asiasta ovat keskustelemassa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kaupin johdolla muun muassa eläkeläisliittojen etujärjestö EETUn hallituksen puheenjohtaja Anneli Taina. Kommenttipuheenvuoron pitää sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen.

Ilmastonmuutoksen hillintä toteutuu finanssialalla erityisesti sijoitustoiminnassa12.6.2019 16:00:00 EESTTiedote

Suomalaiset finanssialan yritykset ovat edelläkävijöitä Euroopassa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Finanssiala ry:n (FA) keväällä tekemään kyselyyn vastanneista jäsenyhtiöistä 87 prosenttia kertoi ottavansa ilmastonmuutoksen huomioon sijoitustoiminnassaan. Jäsenyhtiöistä lähes 90 prosenttia on mukana myös erilaisissa ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvissä sitoumuksissa tai yhteistyöhankkeissa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme