Finanssiala ry

Käteisen käyttö hiipuu – maksaminen on jo digitalisoitunut

Jaa

Käteisen käyttö on vähentynyt lähes koko 2000-luvun. Käteistä tavallisimpana maksutapana päivittäisostoksiin käytti vuonne 2017 enää 18 prosenttia kuluttajista. Käteisettömän maksamisen kasvua selittää uusien maksutapojen ja palveluiden tulo markkinoille, aikaisempaa laajemmat korttimaksujen vastaanottomahdollisuudet sekä asioinnin siirtyminen verkkoon. Maksamisen palveluita ja tuotteita kehitetään jatkuvasti muuttuvan maailman tarpeisiin. Verkko- ja mobiilipankki on aina auki.

Suomen Pankki on ilmaissut huolensa, että käteispalvelujen supistuminen on tapahtunut liian nopeasti ja että osa kansalaisista jää ilman tarvitsemiaan palveluita. Korteilla voi tänä päivänä maksaa lähes kaikkialla. Torimyyjilläkin on entistä useammalla käytössään korttipääte.

Julkisissa palveluissa esimerkiksi liikuntapaikat ja kirjastot hyväksyvät kortit maksuvälineenä. Korttien rinnalla älypuhelinsovellukset tekevät asioinnista entistä sujuvampaa. ”Esimerkiksi pysäköintiin, polttoaineiden tankkaukseen, matkustamisen ja vapaa-ajan palveluihin kuten pääsylippuihin on älypuhelimen avulla tarjolla aikaisempaa sujuvampi palvelu- ja maksukokonaisuus. Päivittäisasiointi, kauppaostokset ja lääkkeiden tilaus onnistuu kotiin asti ja maksu tapahtuu joko kortilla tai tilisiirtona verkossa”, luettelee Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Kirsi Klepp.

Vaikka maksaminen digitalisoituu nopeasti, käteiselle voi jatkossakin olla tarvetta. Joissain tilanteissa käteisen käyttö voi olla kuluttajan suosima tapa esimerkiksi silloin, kun halutaan pysyä anonyymina.

Joskus se voi olla ainoa mahdollinen maksutapa, mutta entistä harvemmin.

”Digitaalisten maksuvälineiden käyttäjiksi ei kaikista ole, eivätkä digitaaliset maksutavat sovi kaikkiin tilanteisiin. Käteiselle on kysyntää myös silloin, kun tekniikka pettää, tai poikkeusoloissa, kriisin kohdatessa. Tosin silloinkin edellytyksenä on, että esimerkiksi kauppa pystyy vastaanottamaan käteistä”, Klepp toteaa.

Käteistä saa nykyään muualtakin kuin automaatista. Esimerkiksi monet kaupat tarjoavat asiakkailleen mahdollisuutta nostaa pankkien korteilla rahaa. Käteistä voi myös tilata eräistä pankeista kotiin. Käteistalletuksia taas voi tehdä pankkikonttorien ohella myös automaateissa.

Puhelinkin on maksuväline

Vuosi 2007 oli käänteentekevä. Tuolloin Suomessa maksettiin euromääräisesti korteilla ensi kertaa enemmän kuin käteisellä. 2010-luvulla vähittäismaksamisen tuotevalikoima on laajentunut entisestään. Alalla on nähty useita uusia toimijoita ja korttimaksamisen rinnalla älypuhelimia.

Yhä pidemmälle digitalisoituva yhteiskunta tarvitsee entistä enemmän digitaalisia maksamisen palveluita. Tähän kysyntään ala on vastannut. Samalla se on kehitellyt mm. kaupan kanssa uusia tapoja huolehtia niiden asiakkaiden tarpeista, jotka eivät pysty käyttämään täysipainoisesti digitaalisia palveluita. Käteinen pysyy siis edelleen yhtenä maksutapana. Sen käyttö kuitenkin vääjäämättä supistuu. Paluu menneisyyteen ei ole mielekästä, saati mahdollista

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kirsi Klepp, Johtava asiantuntija, +358 20 793 4264
Johannes Palmgren, monimediatoimittaja, +358 20 793 4229

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4200http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Hallitus parantamassa viljelijöiden mahdollisuuksia varautua satovahinkoihin17.1.2019 15:12Tiedote

Hallitus esittää satovahinkovakuutusten vapauttamista vakuutusmaksuverosta vuoden 2027 loppuun asti. Näin yhä useammat viljelijät saavat mahdollisuuden vakuuttaa satonsa vaikeiden vuosien varalta. Esimerkiksi vuoden 2017 sateisen ja kolean kesän takia jopa viidennes sadosta jäi korjaamatta. Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n arvion mukaan huono sää aiheutti yli 100 miljoonan euron tappiot viljelijöille.

Rahastoista lunastettiin viime vuonna 3,9 miljardia euroa9.1.2019 07:24Tiedote

Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin vuoden 2018 aikana nettomääräisesti yhteensä 3,9 miljardia euroa. Lisäksi rahastopääoma pieneni haastavan markkinakehityksen seurauksena. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli vuoden lopussa 110,1 miljardia euroa. Finanssiala ry:n julkaisemaan Rahastoraporttiin otettiin vuoden vaihteessa mukaan uusia rahastoja, mikä kasvatti pääomia 2,8 miljardilla eurolla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme