Helsingin yliopistoHelsingin yliopisto

Kattava suojelualueverkosto ehkäisee ilmastonmuutoksen vaikutuksia lintuyhteisöihin

Jaa

Keski-Suomessa 13 prosenttia suojeltua maapinta-alaa sadan kilometrin säteellä riitti estämään ilmaston lämpenemisestä aiheutuvaa pohjoisten lintulajien vähenemistä. Etelä-Suomessa nykyinen suojelualueverkosto saattaa olla liian harva puskuroidakseen ilmastonmuutoksen vaikutuksia lintuihin.

Järripeippo on vetäytynyt voimakkaasti kohti pohjoista viime vuosikymmenten aikana. Pohjois-Suomen laajat suojelualueverkostot tarjoavat sille vielä sopivia elinympäristöjä ja auttavat sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon. Kuva: Petteri Lehikoinen
Järripeippo on vetäytynyt voimakkaasti kohti pohjoista viime vuosikymmenten aikana. Pohjois-Suomen laajat suojelualueverkostot tarjoavat sille vielä sopivia elinympäristöjä ja auttavat sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon. Kuva: Petteri Lehikoinen

Suomalaisilla luonnonsuojelualueilla vuosina 1980–2015 tehty tutkimus paljastaa, että Keski- ja Pohjois-Suomessa lintuyhteisö muuttui sitä vähemmän, mitä enemmän ympäröivästä maa-alasta oli suojeltu.

– Tulokset osoittavat, että kattavassa suojelualueverkostossa lintuyhteisöt pystyvät paremmin vastustamaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Suojelualueita lisäämällä voidaan siis ehkäistä ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia etenkin pohjoisiin lintulajeihin, kertoo tutkijatohtori Petteri Lehikoinen Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.

Keski-Suomessa 13 prosenttia suojeltua maapinta-alaa sadan kilometrin säteellä riitti estämään pohjoisten lajien vähenemistä ja torjumaan eteläisten lajien levittäytymistä. Pohjois-Suomessa vastaavaan tarvittiin 45 prosenttia maa-alasta.

– Lähes puolet maa-alasta kuulostaa paljolta, mutta suuret suojelualueet keskittyvät Suomessa maan pohjoisosiin, ja tämä osuus toteutuu paikoitellen, Lehikoinen sanoo.

– Keski-Suomessa muutoksen pysäyttämiseen tarvittavan maapinta-alan osuus on puolestaan selvästi alle kansainvälisten tavoitteiden. EU:n uuden biodiversiteettistrategian mukaan suojellun maa-alan tulee kattaa 30 prosenttia, ja Suomessa suojelualueet kattavat alle puolet tästä tavoitteesta.


Etelä-Suomessa suojelualueverkosto liian harva

Tutkimus ei löytänyt Etelä-Suomessa samaa yhteyttä suojelualueverkoston laajuuden ja lintuyhteisön muutosten sietokyvyn välillä.

– Etelä-Suomen suojelualueiden osuus maapinta-alasta on alle viisi prosenttia eli hyvin alhainen verrattuna Keski- ja Pohjois-Suomeen. Etelä-Suomessa suojelualueverkosto voi olla liian harva, jotta se auttaisi lintuyhteisöjä vastustamaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia, Lehikoinen toteaa.


Suomen ainutlaatuinen linnustonseuranta ja vapaaehtoiset auttavat tutkimusta

Tutkimuksessa käytettiin lintuharrastajien vuosikymmenten aikana keräämiä tietoja lintujen parimääristä läpi Suomen.

Pitkät havaintoaikasarjat sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella ovat osoittautuneet ensisijaisen tärkeiksi arvioitaessa ilmastonmuutoksen aiheuttamia muutoksia luonnossa. Vastaavat suojelun merkityksen tutkimisen mahdollistavat seuranta-aineistot ovat hyvin harvinaisia muualla maailmassa.

Tutkimus on tehty Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan ja Luonnontieteellisen keskusmuseo Luomuksen, Metsähallituksen Luontopalvelujen, Suomen ympäristökeskus Syken sekä Luonnon- ja riistanhoitosäätiön yhteistyönä. Linnustonseurantaa koordinoivat Luomus, Metsähallituksen Luontopalvelut sekä BirdLife Suomi.

Artikkeli:

Petteri Lehikoinen, Maria Tiusanen, Andrea Santangeli, Ari Rajasärkkä, Kim Jaatinen, Jari Valkama, Raimo Virkkala, Aleksi Lehikoinen. Increasing protected area coverage mitigates climate-driven community changes. Biological Conservation, vol. 253, January 2021, 108892. https://doi.org/10.1016/j.biocon.2020.108892

 

Lajit siirtyvät lämpenevän ilmaston mukana

Ilmaston lämpenemisen tunnetuimpia seurauksia ovat lajien levinneisyysalueiden siirtyminen kohti viileämpiä alueita, kuten maapallon napaseutuja ja vuorten huippuja. Samaan aikaan maankäytön muutokset heikentävät ja pirstovat luontaisia elinympäristöjä.

Mikäli lajit eivät pysty sopeutumaan tai siirtymään, niiden riski kuolla sukupuuttoon kasvaa. Etenkin pohjoiset lajit ovat vaarassa, sillä ilmaston lämpeneminen on ollut nopeinta boreaalisella ja arktisella vyöhykkeellä.

– Pohjoiset lajit, kuten riekko tai järripeippo, ovat taantuneet ja siirtyneet kohti pohjoista nopeammin kuin eteläiset. Niiden mahdollisuuksia vetäytyä vielä pohjoisemmas rajoittaa kuitenkin Jäämeri. Ilmaston lämpeneminen aiheuttaakin suuria muutoksia lintuyhteisöissä, kun pohjoiset lajit taantuvat ja eteläiset lajit runsastuvat, tutkijatohtori Petteri Lehikoinen Helsingin yliopistosta toteaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkijatohtori Petteri Lehikoinen, Helsingin yliopisto, petteri.lehikoinen@helsinki.fi, puh. 040 723 3383

Johtava tutkija Raimo Virkkala, Suomen ympäristökeskus, raimo.virkkala@syke.fi, puh. 02952 51747

Intendentti Aleksi Lehikoinen, Helsingin yliopisto, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi, puh. 045 137 5732,

Kuvat

Järripeippo on vetäytynyt voimakkaasti kohti pohjoista viime vuosikymmenten aikana. Pohjois-Suomen laajat suojelualueverkostot tarjoavat sille vielä sopivia elinympäristöjä ja auttavat sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon. Kuva: Petteri Lehikoinen
Järripeippo on vetäytynyt voimakkaasti kohti pohjoista viime vuosikymmenten aikana. Pohjois-Suomen laajat suojelualueverkostot tarjoavat sille vielä sopivia elinympäristöjä ja auttavat sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon. Kuva: Petteri Lehikoinen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on Suomen suurin ja vanhin tiedekorkeakoulu. Vuodesta 1640 se on ollut mukana luomassa reilua ja tasa-arvoista yhteiskuntaa, jota monilla mittareilla pidetään maailman parhaana. Tänään monitieteinen tiedeyhteisö ratkoo ongelmia, jotka koskettavat meistä jokaista, myös kansainvälisesti. 40 000 opiskelijan ja työntekijän tiedeyhteisö synnyttää ratkaisuja, jotka muotoilevat planeettamme ja koko ihmiskunnan tulevaisuutta.

 

Viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Vegaaniruokavalio muokkaa merkittävästi pikkulasten aineenvaihduntaa: D- ja A-vitamiinitasot vaativat erityishuomiota21.1.2021 12:51:02 EETTiedote

Helsingin yliopiston tutkimusryhmien yhteistyöprojekti on kansainvälisesti ensimmäinen kartoitus täysin vegaanisen ruokavalion vaikutuksista päiväkoti-ikäisten lasten aineenvaihduntaan. Vegaaniruokavaliota noudattaneilla lapsilla havaittiin sekaruokaa syöviin lapsiin verrattuna merkittävästi muuttunut aineenvaihdunta ja alhaisemmat D-vitamiinitasot. Myös lasten A-vitamiinitasoista kertovat merkkiaineet olivat alentuneet.

Tutkijat selvittivät, kuinka rintasyöpä leviää – syöpägeeni käyttää apunaan proteiinia, joka toimii kuin sorkkarauta19.1.2021 09:30:00 EETTiedote

Helsingin yliopiston tutkijat ovat selvittäneet, kuinka syöpägeenit tuhoavat tyvikalvokapselin, joka estää kasvainsolujen tunkeutumisen terveisiin kudoksiin. Tutkimus osoitti, että syövissä yleinen soluviestintäreitti hyödyntää hepsiini-nimistä entsyymiä hajottaessaan tyvikalvon. Tyvikalvon hajoaminen voidaan kuitenkin pysäyttää hepsiinin toimintaa estävillä vasta-aineilla.

Yli 10 miljoonan euron EU-hanke valjastaa tekoälyn ja genomitiedon sairauksien ennaltaehkäisyyn18.1.2021 13:07:35 EETTiedote

Helsingin yliopiston koordinoimassa viisivuotisessa EU-hankkeessa pyritään kehittämään ja hyödyntämään uudenlaisia genomitietoon perustuvia sairastumisriskin arviointiin soveltuvia työkaluja. INTERVENE-hankkeen tavoitteena on osoittaa tekoälyn hyödyntämisen edut genomitietoon perustuvia sairastumisriskiarvioita laadittaessa sekä testata riskitiedon hyödyntämistä käytännön potilastyössä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme