Keskuskauppakamari

Kauppakamarikysely: Jopa 39 prosenttia yrityksistä kertoo kannattavuutensa heikkenevän – kasvavat korkomenot ja sähkön hinnannousu hirvittävät

Jaa

Yritykset kamppailevat nopeasti kohonneiden energiakustannusten kanssa ja synkkenevät näkymät taloudessa vaikuttavat laajasti suomalaisiin yrityksiin. Kauppakamarien tuoreesta kyselystä selviää, että kohonneet sähkön hinnat vaikuttavat heikentävästi noin 72 prosenttiin yrityksistä ja korkojen nousu huolettaa noin 64 prosenttia yrityksistä. Kyselyyn vastanneista yrityksistä jopa 76 prosenttia odottaa yrityksensä tuotantokustannusten kohoavan loppuvuoden aikana.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala.


Kauppakamarien tuoreesta talouskyselystä selviää, että jopa 39 prosenttia vastanneista yrityksistä arvelee toimipaikkansa kannattavuuden heikentyvän kuluvana vuonna paljon tai jonkin verran vuoteen 2021 verrattuna. 37 prosenttia vastaajista kertoo kannattavuuden pysyvän ennallaan ja 24 prosenttia kertoo yrityksensä kannattavuuden parantuvan paljon tai jonkin verran.

Kysely tehtiin 5-7.9.2022 ja siihen vastasi yli 2600 yritystä.

Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan talouden synkkenevällä kuvalla on laajalti negatiivisia vaikutuksia yritysten toimintaan, sillä epävarmuuden kasvu heikentää toimintaympäristöä ja vaikuttaa myös kuluttajien ostokäyttäytymiseen.

”Keväällä taloutta kannatteli vielä yksityisen kulutuksen elpyminen, mutta jatkossa ostovoiman supistuminen uhkaa taittaa talouden tukijalan, eli kotitalouksien kulutuksen. Rajalliset rahat menevät kohonneiden sähkölaskujen ja kasvaneiden korkokulujen maksamiseen, eikä ruokakauppalaskuihinkaan näytä olevan tulossa helpotusta, mikä jättää vähemmän tilaa muulle kulutukselle”, sanoo Appelqvist.

Kasvavat korkomenot syövät yritysten uskallusta investoida

Korkojen nousu aiheuttaa huolta myös yrityksissä. Kauppakamarikyselyn mukaan jopa 64 prosenttia vastanneista yrityksistä on hyvin huolissaan tai jonkin verran huolissaan korkojen noususta. Noin kolmannesta yrityksistä korkojen nousu ei huoleta.

Avoimissa vastauksissa korostetaan nousseiden korkojen syövän investointihalukkuutta ja kasvavien lainakorkojen hirvittävän velallisia yrityksiä.

“Riskinä on, että suhdannekehitykseen liittyvän epävarmuuden ja kiristyvien rahoitusolosuhteiden yhdistelmä leikkaa jatkossa yritysten investointimahdollisuuksia. Silloin talouden negatiivinen kierre vahvistuu ja myös pidemmän aikavälin kasvupotentiaali heikkenee”, Appelqvist toteaa.

Sähkön hinnannousu hirvittää

Kyselyn mukaan sähkön hintojen nousulla on merkittävästi tai jonkin verran heikentävä vaikutus noin 72 prosenttiin vastanneista yrityksistä. 23 prosenttia kertoo, että sähkön hinnan nousulla ei toistaiseksi ole ollenkaan vaikutusta tai se jopa hieman parantaa tilannetta.

Appelqvistin mukaan yritykset eivät pysty loputtomiin siirtämään kustannuspaineita asiakashintoihin, sillä sähkön ja polttoaineiden korkeat hinnat syövät myös kuluttajien kukkaroa.

Konkurssiriski koholla 23 prosentilla yrityksistä

Kyselyyn vastanneista yrityksistä 76 prosenttia odottaa tuotantokustannusten nousevan merkittävästi tai jonkin verran loppuvuoden aikana. 22 prosenttia arvioi tuotantokustannusten pysyvän ennallaan ja vain 2 prosenttia arvioi tuotantokustannusten laskevan.

“Yritysten näkemyksiä tuotantokustannusten kehityksestä voi pitää osin jopa liian pessimistisenä. Maailmantalouden suhdanteen viilenemisen myönteinen kääntöpuoli liittyy siihen, että samalla tuotantokustannusten nousupaine hellittää, kun kysyntä laskee raaka-ainemarkkinoilla”, sanoo Appelqvist.

Yrityksistä 23 prosenttia kertoo konkurssiriskinsä kohonneen merkittävästi tai jonkin verran raaka-aineiden hintojen nousun, saatavuusongelmien tai Venäjän sotaan liittyvien pakotteiden takia. 73 prosenttia vastasi, ettei konkurssiriski ole kohonnut ollenkaan.

“Laajempaa konkurssiaaltoa ei ole toistaiseksi odotettavissa, mutta selvää on, että yritysten näkymät ovat heikentyneet. Avoimissa vastauksissa useat yritykset kertovat kykenevänsä tällä hetkellä suunnittelemaan toimintaansa vain lyhyellä aikajanalla toimintaympäristön epävarmuuden vuoksi”, toteaa Appelqvist.

Kauppakamarien talouskysely tehtiin 5.-7.9.2022 ja siihen vastasi 2658 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea. Lisää kyselyn tuloksia julkaistaan Talouskatsauksen yhteydessä 21.9.2022.

Liite 1. Kyselyn tulokset

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala.
Lataa

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari edustaa yli 20 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Kuluttajaluottamus historiallisen alhaalla – syytä äärisynkistelyyn ei kuitenkaan ole27.9.2022 09:52:50 EEST | Tiedote

Kuluttajien näkemykset ovat juuri nyt erittäin kehnoja sekä Suomen makrotalouden kehityksestä että oman henkilökohtaisen talouden kehityksestä. Molempien suhteen odotus vuoden päähän on heikompi kuin koskaan. Vain 12 prosenttia vastaajista arvioi Suomen talouden tilan olevan vuoden kuluttua nykyistä parempi. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist muistuttaa, että vaikka omien säästöjen ja palkkojen ostovoima selkeästi hupenee, ei Suomessa toistaiseksi ole merkkejä syvemmästä taantumasta. Vallitseva hyvä työllisyys kannattelee Suomea, kunhan tilanne ei pitkity.

Keskuskauppakamari: Maahanmuuttoviraston uudistamisen lisäksi saatavuusharkinnasta luovuttava22.9.2022 16:26:51 EEST | Tiedote

Keskuskauppakamari jakaa pääministeri Sanna Marinin ja valtiovarainministeri Annika Saarikon näkemyksen osaamisperusteiseen maahanmuuttoon liittyvän hallinnon uudistamistarpeesta. Keskuskauppakamari kuitenkin katsoo, että hallinnon uudistamisen lisäksi olisi tärkeää luopua työperäisen maahanmuuton saatavuusharkinnasta ja mahdollistaa sähköinen tunnistautuminen oleskelulupaprosessin alkuvaiheessa.

Kauppakamarikysely: Yritysten suhdanneodotukset ovat heikentyneet, mutta eivät romahtaneet21.9.2022 06:00:00 EEST | Tiedote

Kauppakamarien tekemän kyselyn mukaan yritysten arviot toimialansa tunnelmista ovat heikentyneet kaikilla toimialoilla. Tuoreimmassa kyselyssä 37 prosenttia yrityksistä kuvailee tunnelmia pessimistiseksi, kun vielä kesäkuun aikana luku oli 27 prosenttia. Hyvä työllisyys kannattelee jossain määrin taloutta, mutta kipupisteenä on pitkäaikaistyöttömyyden korkea taso sekä yritysten rekrytointivaikeudet. Kasvavat korkomenot ja kiristynyt rahoituspolitiikka heikentävät investointihaluja, mutta Keskuskauppakamarin pääekonomistin mukaan kyselytulokset eivät toistaiseksi tue tulkintaa ainakaan syvemmästä taantumasta.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Työmarkkinoiden paras veto on poissa – työttömyysaste heikentynyt tuntuvasti20.9.2022 09:57:23 EEST | Tiedote

Tuoreet työllisyystilastot kertovat työttömyyden olevan kasvussa, mutta työllisyyden heikentymisestä ei näy toistaiseksi merkkejä. Keskuskauppakamarin pääekonomistin mukaan työmarkkinoiden paras veto on nyt poissa. Jatkossa viilenevä talouden suhdanne latistaa tulevaisuudessa työllisyyden näkymiä ja vaikeuttaa optimistiakaan löytämään taloudesta myönteisiä kasvutekijöitä.

Väärinkäytöksiä ehkäisevät ilmoituskanavat lakisääteisiksi - suurilla yrityksillä kolmen kuukauden siirtymäaika20.9.2022 09:48:48 EEST | Tiedote

Keskuskauppakamari suhtautuu pääosin positiivisesti hallituksen eiliseen esitykseen ilmoittajansuojelua koskevaksi lainsäädännöksi (ns. whistleblowing-sääntely). Ilmoittajien suojelua koskeva sääntely velvoittaa yksityisen ja julkisen sektorin yritykset ja julkisyhteisöt perustamaan työntekijöilleen sisäisen ilmoituskanavan epäiltyjen väärinkäytösten ilmoittamiseen. Yritysten kannattaa aloittaa valmistautuminen lainsäädännön vaatimuksiin viimeistään nyt, sillä siirtymäaika on suhteellisen lyhyt, suurilla yrityksillä vain kolme kuukautta lain voimaantulosta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme