Kauppakamarikysely: Katujengiytyminen häiritsee Helsingin seudun yritysten liiketoimintaa

Katujengien aiheuttaman häiriön ja rikollisuuden määrä on yritysten mukaan lisääntynyt selvästi, ja sillä on ollut negatiivisia vaikutuksia yritysten toimintaan. Kauppakamarin katujengiytymistä selvittäneessä kyselyssä yli kolmasosa (35 %) vastaajayrityksistä arvioi, että jengikäyttäytyminen on häirinnyt liiketoimintaa. Huomattava määrä yrityksistä (55 %) kertoo, että on kohdannut katujengien ja muiden ryhmittymien aiheuttamia häiriöitä. Yleisimmin häiriöitä on havaittu julkisilla paikoilla (60 %), liiketiloissa (55 %) ja työpaikkojen välittömässä läheisyydessä (48 %).

Katujengi-ilmiön kehitys kahden viime vuoden aikana on ollut nopeaa. Lähes kaksi kolmasosaa (62%) vastaajista on sitä mieltä, että häiriö tai rikollisuus on kasvanut ainakin jonkin verran ja viidesosan (22 %) mielestä ilmiö on kasvanut paljon. Vastaajayrityksistä lähes kymmenesosa on harkinnut liiketilojen sulkemista määräajaksi häiriöiden vuoksi. Yritykset ovat sulkemisiin valmiita, jos asiakkaiden tai henkilökunnan turvallisuus vaarantuu.

”Pidän erityisen huolestuttavana sitä, että yritykset pohtivat vetäytymistä eräiltä alueilta pääkaupunkiseudulla. Jos alueiden lähipalvelut heikkenevät, se vahvistaa segregaatiokehitystä”, arvioi johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamarista.

Tehokkaampaa puuttumista katujengien toimintaan tarvitaan

Katujengit ovat yritysten mukaan ongelma, johon olisi puututtava nykyistä tehokkaammin. Näin arvioi 75 prosenttia yrityksistä. Silen kertoo, että yritysten mukaan tärkeimpiä keinoja vaikuttaa katujengeihin olisi kehittää tehokkaampia lastensuojelullisia keinoja alaikäisten rikoksiin puuttumiseksi ja tiukentaa katujengirikosten rangaistuksia.

Lähes puolet (41 %) vastaajayrityksistä kokee, että alaikäisten aiheuttamat häiriöt ovat kasvaneet seudulla. Yli viidesosan (27 %) mielestä niiden määrä on pysynyt ennallaan. Nuorten syrjäytyminen ja päätyminen rikosten tekijöiksi on mahdollista estää ennalta, mutta se vaatii resursseja poliisilta ja yhteistyötä monien eri toimijoiden kanssa.

”Katujengeihin kuulumisen syiden ja jäsenyyden vetovoiman ymmärtäminen ja tunnistaminen on olennaista jengiytymisen ehkäisemisessä. Keinoina saada jengiläinen eroamaan katujengistä yritykset pitivät positiivista puuttumista koulun, poliisin tai muiden tahojen suunnalta. Toiseksi eniten yritykset uskovat työpaikan saamisen auttavan jengeistä eroamisessa”, Silen sanoo. Hän jatkaa, että yritykset ratkaisisivat jengiytymistä ja häiriökäyttäytymistä lisäämällä ongelma-alueilla jalkautuvaa nuorisotyötä, nuorten maksutonta harrastustoimintaa ja lähipoliisityötä. ”Myös resurssien suuntaamista varhaiskasvatukseen ja kouluille tarvittaisiin yritysten mukaan lisää”, Silen painottaa.

Jengiytymiskyselyn vastanneissa yrityksissä on vahvaa halukkuutta osallistua ennaltaehkäisevään työhön. Silenin mukaan lähes puolet yrityksistä ilmoittaa, että ne olisivat valmiita osallistumaan jengiytymistä ehkäisevään toimintaan taloudellisilla ja henkilöresursseilla.

Helsingin seudun kauppakamari selvitti jengiytymisen vaikutuksia yrityskyselyssä helmikuussa 2023. Kyselyyn vastasi 73 Helsingin seudun yritystä. Kysely suunnattiin vähittäiskaupan, kuluttajapalveluiden ja logistiikan yrityksille.