Kauppakamarikysely: Katujengiytyminen häiritsee Helsingin seudun yritysten liiketoimintaa

Katujengien aiheuttaman häiriön ja rikollisuuden määrä on yritysten mukaan lisääntynyt selvästi, ja sillä on ollut negatiivisia vaikutuksia yritysten toimintaan. Kauppakamarin katujengiytymistä selvittäneessä kyselyssä yli kolmasosa (35 %) vastaajayrityksistä arvioi, että jengikäyttäytyminen on häirinnyt liiketoimintaa. Huomattava määrä yrityksistä (55 %) kertoo, että on kohdannut katujengien ja muiden ryhmittymien aiheuttamia häiriöitä. Yleisimmin häiriöitä on havaittu julkisilla paikoilla (60 %), liiketiloissa (55 %) ja työpaikkojen välittömässä läheisyydessä (48 %).
Katujengi-ilmiön kehitys kahden viime vuoden aikana on ollut nopeaa. Lähes kaksi kolmasosaa (62%) vastaajista on sitä mieltä, että häiriö tai rikollisuus on kasvanut ainakin jonkin verran ja viidesosan (22 %) mielestä ilmiö on kasvanut paljon. Vastaajayrityksistä lähes kymmenesosa on harkinnut liiketilojen sulkemista määräajaksi häiriöiden vuoksi. Yritykset ovat sulkemisiin valmiita, jos asiakkaiden tai henkilökunnan turvallisuus vaarantuu.
”Pidän erityisen huolestuttavana sitä, että yritykset pohtivat vetäytymistä eräiltä alueilta pääkaupunkiseudulla. Jos alueiden lähipalvelut heikkenevät, se vahvistaa segregaatiokehitystä”, arvioi johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamarista.
Tehokkaampaa puuttumista katujengien toimintaan tarvitaan
Katujengit ovat yritysten mukaan ongelma, johon olisi puututtava nykyistä tehokkaammin. Näin arvioi 75 prosenttia yrityksistä. Silen kertoo, että yritysten mukaan tärkeimpiä keinoja vaikuttaa katujengeihin olisi kehittää tehokkaampia lastensuojelullisia keinoja alaikäisten rikoksiin puuttumiseksi ja tiukentaa katujengirikosten rangaistuksia.
Lähes puolet (41 %) vastaajayrityksistä kokee, että alaikäisten aiheuttamat häiriöt ovat kasvaneet seudulla. Yli viidesosan (27 %) mielestä niiden määrä on pysynyt ennallaan. Nuorten syrjäytyminen ja päätyminen rikosten tekijöiksi on mahdollista estää ennalta, mutta se vaatii resursseja poliisilta ja yhteistyötä monien eri toimijoiden kanssa.
”Katujengeihin kuulumisen syiden ja jäsenyyden vetovoiman ymmärtäminen ja tunnistaminen on olennaista jengiytymisen ehkäisemisessä. Keinoina saada jengiläinen eroamaan katujengistä yritykset pitivät positiivista puuttumista koulun, poliisin tai muiden tahojen suunnalta. Toiseksi eniten yritykset uskovat työpaikan saamisen auttavan jengeistä eroamisessa”, Silen sanoo. Hän jatkaa, että yritykset ratkaisisivat jengiytymistä ja häiriökäyttäytymistä lisäämällä ongelma-alueilla jalkautuvaa nuorisotyötä, nuorten maksutonta harrastustoimintaa ja lähipoliisityötä. ”Myös resurssien suuntaamista varhaiskasvatukseen ja kouluille tarvittaisiin yritysten mukaan lisää”, Silen painottaa.
Jengiytymiskyselyn vastanneissa yrityksissä on vahvaa halukkuutta osallistua ennaltaehkäisevään työhön. Silenin mukaan lähes puolet yrityksistä ilmoittaa, että ne olisivat valmiita osallistumaan jengiytymistä ehkäisevään toimintaan taloudellisilla ja henkilöresursseilla.
Helsingin seudun kauppakamari selvitti jengiytymisen vaikutuksia yrityskyselyssä helmikuussa 2023. Kyselyyn vastasi 73 Helsingin seudun yritystä. Kysely suunnattiin vähittäiskaupan, kuluttajapalveluiden ja logistiikan yrityksille.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Marko Silen, johtaja, Helsingin seudun kauppakamari,
p. 050 548 4217, marko.silen@helsinki.chamber.fi
Tiina Tikander, viestintäpäällikkö, Helsingin seudun kauppakamari,
p. 046 878 7540, tiina.tikander@helsinki.chamber.fi
Kuvat

Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin seudun kauppakamari vahvistaa yritysten menestystä osallistumalla aktiivisesti Helsingin seudun kehittämiseen. Kauppakamariin kuuluu 21 kunnan alueelta yli 7 000 palveluja, kauppaa ja teollisuutta edustavaa yritystä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin seudun kauppakamari
Johanna Larsson Helsingin seudun kauppakamariin vauhdittamaan kansainvälisten osaajien kiinnittymistä työelämään7.6.2023 13:10:34 EEST | Tiedote
Johanna Larsson, YTM, on nimitetty Helsingin seudun kauppakamarin projektipäälliköksi (Project Manager). Larssonin tehtävänä on tukea yrityksiä voimaantumaan kansainvälisissä rekrytoinneissa sekä auttaa kansainvälisten osaajien sijoittumista työelämään.
Helsingin ydinkeskustan suunnittelusta puuttuu kokonaisnäkemys ja yritysten ääni31.5.2023 13:30:00 EEST | Tiedote
Helsingin seudun kauppakamari, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Kaupan liitto, Helsingin Yrittäjät ja Helsinki City Markkinointi ry sekä useat yritykset vetoavat Helsingin kaupunkiin, että kaupunki ottaisi yritykset aidosti mukaan ydinkeskustan kehittämishankkeisiin. Erillisten projektien sijaan kaupungilta halutaan kokonaissuunnitelmaa ydinkeskustan elinvoiman lisäämiseksi ja yritysvaikutusten selkeämpää arviointia.
Suomalaisyritykset kaipaavat lisää kestävän kehityksen osaamista29.5.2023 11:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisyritykset arvioivat, että yritykset tarvitsevat enemmän kestävän kehityksen osaamista. Kestävän kehityksen kytkemistä tiiviimmin yritysten liiketoimintaan hidastavat vaikeudet muuttaa olemassa olevia tuotteita ja osaamisen puute organisaatioissa. Vastuullisuus ja kestävä kehitys koetaan yrityksissä yhä vaikeasti hahmotettavana aihealueena, selviää Helsingin seudun kauppakamarin ja Måndagin toteuttamasta selvityksestä Kauppakamarin jäsenyrityksille.
Kirsi Parnila on nimitetty Helsingin seudun kauppakamarin johtavaksi juristiksi17.5.2023 11:01:19 EEST | Tiedote
Kirsi Parnila, OTK, on nimitetty Helsingin seudun kauppakamarin johtavaksi juristiksi (General counsel). Hän vastaa työoikeudellisen neuvonnan lisäksi yhteistyöstä lakiasioissa kauppakamareiden kanssa.
Tiina Tikander on nimitetty Helsingin seudun kauppakamarin viestintäjohtajaksi16.5.2023 08:51:06 EEST | Tiedote
Tiina Tikander, VTM, on nimitetty Helsingin seudun kauppakamarin viestintäjohtajaksi (Communications Director). Hän johtaa Kauppakamarin viestintäyksikköä ja vastaa viestinnän kehittämisestä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme