Kauppakamarikysely: Kustannuspaineet rokottavat yritysten kannattavuutta – 35,5 prosenttia yrityksistä arvioi kannattavuutensa heikkenevän tänä vuonna

”Heikkenevään suhdanteeseen lähdetään vauhdikkaan elpymisjakson vauhdittamana hyvistä asemista. Investointien ja viennin näkymät ovat edelleen kohtalaiset. Lisäksi hyvä työllisyystilanne ja koronarajoitusten poistuminen tukevat taloutta sodan ja pakotteiden tuomaa negatiivista sokkia vastaan”, Appelqvist sanoo. 
 
Hyvistä työllisyysluvuista huolimatta työvoiman saatavuus on edelleen merkittävä haaste yrityksille. 41 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä kertoi, että osaavan työvoiman puute rajoittaa tällä hetkellä yrityksen toimintaa. ”Pohjois-Karjalassa tämä luku oli noin 29 %”, kertoo Pohjois-Karjalan kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Toivanen.
 
”Vanhat ongelmat eivät ole kadonneet, ja pula osaavasta työvoimasta on edelleen jopa tärkein rajoite yritysten toiminnalle. Työvoiman kysyntä on väkevää ja yritykset raportoivat laajasti rekrytointivaikeuksista”, Appelqvist sanoo. 
 
Investointinäkymät eivät erityisen lupaavia - 28 prosenttia yrityksistä ennakoi investointien supistuvan  
 
Ukrainan sota ja Venäjään kohdistetut pakotteet vaikuttavat liiketoimintaan kielteisesti 62 prosentissa kyselyyn vastanneista yrityksistä. Lisäksi raaka-aineiden ja komponenttien kallistuminen vaivaa 40 prosenttia yrityksistä ja toimitusvaikeudet kolmasosaa.  ”Pohjois-Karjalassa Ukrainan sota ja Venäjään kohdistetut pakotteet vaikuttavat liiketoimintaan kielteisesti lähes 79 prosentissa kyselyyn vastanneista yrityksistä. Tämä on merkittävä määrää”, toteaa Toivanen. ”Raaka-aineiden ja komponenttien kallistuminen vaivaa Pohjois-Karjalassa 47,4 prosenttia vastanneista yrityksistä ja toimitusvaikeudet noin 37 prosenttia”, täydentää Toivanen.
 
”Epävarmuuden kasvu heijastuu laajasti talouteen. Se heikentää erityisesti investointiympäristöä, mutta vaikuttaa myös kuluttajaluottamukseen ja kuluttajien käyttäytymiseen erityisesti suurempien hankintojen, kuten asuntojen ja autojen osalta”, Appelqvist sanoo.  
 
Suurin epävarmuus liittyy Venäjän-kaupan katkoksen kestoon. Kestoa on vaikea arvioida, mutta on varsin mahdollista, että se muodostuu hyvin pitkäksi.  
 
”Vaikka Venäjän merkitys Suomen taloudelle on pienentynyt Krimin valtauksen jälkeen, on se edelleen huomattava. Viennin ja tuonnin supistuminen pakottaa yrityksiä sopeuttamaan toimintaansa nopeasti”, sanoo Appelqvist. 
 
Kyselyn mukaan 28 prosenttia vastanneista yrityksistä ennakoi investointiensa supistuvan ja 21 prosenttia arvioi investointien kasvavan tänä vuonna. Loput arvioivat investointien pysyvän viime vuoden tasolla. Tilanne ei silti ole niin synkkä kuin pintapuolisesti tarkastellen vaikuttaisi, Appelqvist muistuttaa. Yli 50 hengen yrityksistä suurempi osa uskoo investointien kasvuun kuin supistumiseen.  Appelqvistin mukaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa vaikuttaa investointeihin kahteen suuntaan.

”Pohjoiskarjalaisista yrityksistä 34,4 prosenttia ennakoi investointien supistuvan tänä vuonna ja kasvavan 21 prosenttia”, kertoo Toivanen. ”Tärkein kysymys Pohjois-Karjalassa on nyt mistä löytää korvaavat markkinat noin 100 miljoonan vuosittaisten vientitulojen jäädessä yrityksiltä taloudellisen rautaesiripun taakse. Tämä tarkoittaa karkeasti noin tuhatta työpaikkaa. Nyt kun EU-rahoitus yrityksille on avautunut, on tehtävä konkreettisia toimia, jotta rahoitus saadaan ripeästi yrityksen tueksi uudistumiseen ja uusien markkinoiden löytämiseen”, pohtii Toivanen.

 
”Negatiivisia vaikutuksia syntyy epävarmuuden lisääntymisen, kustannusten nousun ja heikentyneen kannattavuuden takia. Toisaalta muuttunut tilanne saattaa pakottaa siirtämään tuotantoa Venäjältä Suomeen, mikä voi vaatia lisäinvestointeja. Lisäksi kohonneet energiakustannukset tuovat painetta vihreään siirtymään liittyvien investointien vauhdittamiseen”, Appelqvist sanoo. 
 
Kuluttajien ostovoima supistuu ja yritysten kustannuspaineet kasvavat  
 
Sota nostaa monien valmiiksi kalliiden raaka-aineiden hintoja, mikä heijastuu laajasti yritysten kustannuksiin ja enenevässä määrin myös kuluttajahintoihin. Suomessa inflaation kiihtyminen on toistaiseksi perustunut pitkälti energiaan eli ennen kaikkea bensiinin ja sähkön hintojen nousuun. Odotuksissa on silti hintojen nousun laaja-alaistuminen myös Suomessa. 
 
”Suurta joukkoa kotitalouksia koskettaa erityisesti ruuan hintojen nousu. Juuri nyt kuluttajahintojen nousu ylittää keskimääräisen palkkojen nousun, eli monilla palkansaajilla ostovoima supistuu. Valitettavasti tuottajahintojen nousu ei paranna yritysten edellytyksiä palkanmaksuun, vaan päinvastoin. Siksi on epärealistista, että ostovoiman heikkeneminen voitaisiin välttää palkkoja nostamalla” Appelqvist sanoo. 
 
Kauppakamarikyselyssä 35,5 prosenttia yrityksistä arvioi kannattavuutensa heikkenevän tänä vuonna. Selvästi pienempi osuus eli alle 24 prosenttia vastaajista arvio kannattavuuden paranevan. ”Pohjois-Karjalassa kyselyyn vastanneista yrityksistä 39,3 prosenttia arvioi kannattavuuden heikkenevän tänä vuonna ja vain 16,4 prosenttia arvioi kannattavuuden paranevan”, toteaa Toivanen. 

”Yritysten kannattavuuden heikkeneminen kertoo siitä, että kustannuspaineet ovat juuri nyt kovia, eikä koko tuotantokustannusten nousua ole helppo siirtää eteenpäin asiakkaille. Osa vientiyrityksistä joutuu myös etsimään Venäjän-viennin tilalle korvaavia markkinoita, mikä helposti johtaa alempiin hintoihin ja heikentää osaltaan kannattavuutta”, Appelqvist sanoo. 
 
 
Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin koostama Kauppakamarin talouskatsaus kertoo talouden suhdannetilanteesta ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksesta yrityksiin. Katsaus on koostettu kauppakamarien jäsenyrityksille tehdystä suhdannekyselystä. Kysely tehtiin 15.–17.3. ja siihen vastasi 1926 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea. Pohjois-Karjalassa kyselyyn vastasi 61 yritystä.

Lisätietoja: 

Antti Toivanen
Pohjois-Karjalan kauppakamarin toimitusjohtaja
puh. 050 327 7732
antti.toivanen@kauppakamari.fi