Kauppakamarikysely: Yritykset huolissaan Helsingin ydinkeskustan tulevaisuudesta
1.9.2022 08:50:00 EEST | Helsingin seudun kauppakamari | Tiedote

Helsingin seudun kauppakamari selvitti yritysten arvioita kuntien elinkeinopolitiikasta ja yritysmyönteisyydestä. Vastaajayritykset luonnehtivat sijaintikuntansa houkuttelevuutta yritystoiminnalle melko myönteiseksi arvosanalla 3,8 (5). Kunnan yritysmyönteisyyttä arvioidaan metropolialueella arvosanalla 3,4. Isojen kaupunkien asenteet yritystoimintaa kohtaan saavat yrityksiltä seuraavat luonnehdinnat: Vantaa (3,8), Espoo (3,4) ja Helsinki (3,4).
”Helsingin seudun yritykset arvostavat seudun elinvoimaa, sijaintia ja hyviä kansainvälisiä sekä maan sisäisiä liikenneyhteyksiä. Myös kuntien palveluasenne yrityksiä kohtaan on varsin mukavalla tasolla”, sanoo johtaja Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista.
Hänen mukaansa kuntien elinkeino- ja työllisyyspalveluissa on vielä kirittävää. ”Elinkeino- ja työllisyyspalvelut saavat kyselyssä arvosanaksi 3,2, mikä on melko alavireinen lukema. Näissä palveluissa kuntien tulisi tehdä myös yritysten kanssa tiiviimpää yhteistyötä, esimerkiksi työperäisen maahanmuuton kysymyksissä ja teollisuuden toimintaedellytysten varmistamisessa ja pysymisessä Helsingin seudulla”, Lahtinen painottaa.
Huoli Helsingin ydinkeskustan elinvoimasta nousee vahvasti esiin
Kyselyyn vastanneita yrityksiä huolettaa Helsingin keskustan saavutettavuus. Monessa yrityksessä on palattu koronan jälkeen etätöistä toimistolle ja yritysten henkilöstön kannalta sujuva liikkuminen keskusta-alueelle on keskeistä. Ydinkeskustan saavutettavuus painottuu myös asiakkaiden, logistiikka- ja huoltoliikenteen näkökulmasta.
Ydinkeskustan vetovoimanäkymiä huonontavat entisestään kansainvälisen matkailun heikko tilanne ja Helsingin keskustan alueella tehtävät isot infrainvestoinnit, joiden työmaat rajoittavat vuosia liikkumista Helsingin keskustassa.
“Yritysten huoli on aito, sillä esimerkiksi vuotta 2021 koskevan suhdannekuvan mukaan esimerkiksi vähittäiskaupan, päivittäistavarakaupan sekä vaate-, tekstiili- ja jalkinekaupan liikevaihtojen kasvu on jäänyt ydinkeskustassa muuta Helsingin seutua alhaisemmaksi ja jopa alemmalle tasolle kuin ennen koronaa. Kauppa ilman asiakkaita ei kannata”, Lahtinen korostaa.
Ravitsemistoiminnan liikevaihto kasvoi Helsingin seudulla noin 13 prosenttia vuonna 2021 edellisen vuoden jyrkän laskun jälkeen. Silti myynti jäi viime vuonna huomattavasti alemmalla tasolla kuin vuonna 2019. Lahtisen mukaan keskusta-alueen osuus koko seudun ravintoloiden liikevaihdosta laski tuntuvasti vuonna 2020 ja supistui edelleen hieman vuonna 2021. Osuus oli 39 prosenttia vuonna 2021, kun se oli korkeimmillaan lähes 50 prosenttia vuonna 2016.
”Pikaisella aikataululla tulisi saada parannusta lyhytaikaisten parkkipaikkojen saatavuuteen yhdessä opastuksen selkeyttämisen kanssa sekä löytää ratkaisuja sujuvalle logistiikka- ja huoltoliikenteelle, jota verkkokauppa osaltaan kiihdyttää. Tärkeä on myös saada yritykset vakuuttumaan siitä, että Helsingin keskustan elinvoimaan panostetaan, ja että sinne kannattaa haastavasta tilanteesta huolimatta investoida”, Lahtinen toteaa.
Helsingin seudun kauppakamarin yrityskysely tehtiin kesällä 2022 ja siihen vastasi 311 yritystä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari, johtaja,
markku.lahtinen@helsinki.chamber.fi, p. 050 571 3564
Tiina Tikander, viestintäpäällikkö, Helsingin seudun kauppakamari,
tiina.tikander@helsinki.chamber.fi, p. 046 878 7540
Kuvat

Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin seudun kauppakamari vahvistaa yritysten menestystä osallistumalla aktiivisesti Helsingin seudun kehittämiseen. Kauppakamariin kuuluu 21 kunnan alueelta yli 7 000 palveluja, kauppaa ja teollisuutta edustavaa yritystä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin seudun kauppakamari
Selvitys käynnistyi: miten Itä-Uudestamaasta tulee vihreän siirtymän klusteri7.10.2026 08:45:34 EEST | Tiedote
Itä-Uudellamaalla on aloitettu selvitystyö, joka pohjustaa alueen vihreän siirtymän klusterin syntymistä. Klusteri kokoaa alueen yritykset, kunnat ja osaajat yhteistyöhön, joka vahvistaa elinvoimaa, houkuttelee investointeja ja luo uusia työpaikkoja. Selvitystä koordinoi Helsingin seudun kauppakamari.
Työperäinen maahanmuutto osaksi Suomen kasvupolitiikkaa – Helsingin seudun kauppakamarin teesit työperäisen maahanmuuton vauhdittamiseksi6.10.2026 07:02:43 EEST | Tiedote
Työperäisen maahanmuuton tulee olla osa Suomen kasvupolitiikkaa. Helsingin seudun kauppakamari ehdottaa, että saatavuusharkinnasta luovutaan tai siitä vapautetaan vähintään tehtävät, joissa palkka ylittää ennalta sovitun palkkarajan. Luvituksesta on tehtävä sujuvaa ja ennakoitavaa: osaajan on voitava tunnistautua etänä sekä saada henkilötunnus ja digitaalinen lompakko jo ennen maahantuloa, ja edustustojen ajanvarausruuhkat on purettava. Business Finlandille on annettava valtuudet toimia kohdemaissa työvoimaviranomaisen tavoin, ja koko perheen oleskeluluvat on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena. Helsingin seudun kauppakamari esittää hallitusohjelmaan 2027–2031 kymmenen teesiä, joilla Suomeen saadaan yritysten tarvitsemia osaajia. Työpaikat Helsingin seudulla lisääntyvät, samaan aikaan Suomessa siirtyy eläkkeelle enemmän ihmisiä kuin heitä syntyy.
Muistutuskutsu medialle: Miten poliitikot huomioivat Uudenmaan päätöksissään?16.9.2026 13:08:10 EEST | Kutsu
Uusimaa tuottaa noin 40 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja yli puolet maan TKI-investoinneista. Kun Uusimaa menestyy, se kantaa koko Suomea verotuloina, työpaikkoina ja kansainvälisenä kilpailukykynä. Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarit kutsuvat toimittajat kuuntelemaan paneelikeskustelua, jonka aiheena on Uudenmaan merkitys. Keskustelemassa ovat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson (RKP), kolmas varapuheenjohtaja Simo Grönroos (PS), kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.), kansanedustaja Jarno Limnéll (kok.), eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja kansanedustaja Nasima Razmyar (SDP).
Kutsu medialle: Miten poliitikot huomioivat Uudenmaan päätöksissään?9.9.2026 13:15:00 EEST | Kutsu
Uusimaa tuottaa noin 40 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja yli puolet maan TKI-investoinneista. Kun Uusimaa menestyy, se kantaa koko Suomea verotuloina, työpaikkoina ja kansainvälisenä kilpailukykynä. Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarit kutsuvat toimittajat kuuntelemaan paneelikeskustelua, jonka aiheena on Uudenmaan merkitys. Keskustelemassa ovat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson (RKP), kolmas varapuheenjohtaja Simo Grönroos (PS), kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.), kansanedustaja Jarno Limnéll (kok.), eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja kansanedustaja Nasima Razmyar (SDP).
Ajatusjohtajuus vaikuttaa liiketoimintapäättäjien kumppanivalintoihin – ”Yrityksen ajatusjohtajuutta ei voi jättää yksin henkilöstön varaan”31.8.2026 08:41:35 EEST | Tiedote
Merkittävä osa liiketoimintapäättäjistä hyödyntää yritysten asiantuntijasisältöjä päätöksenteon tukena, ja jopa neljä viidestä kertoo ajatusjohtajuuden vaikuttavan kumppanivalintoihin, käy ilmi Ajatusjohtajuuden tila 2026 -tutkimuksesta. Vapa Median ja Iro Researchin toteuttama tutkimus perustuu 150 suomalaisen suuryrityksen C-tason johtajan haastatteluihin. Ajatusjohtajuudesta on tullut tärkeä yritysten kilpailutekijä. Viestintäasiantuntijat Ida Hakola ja Jasmiina Parta tarkastelevat ilmiötä uudessa kirjassaan Ajatusjohtajuus – Kohti yrityksen kasvollista vaikutusvaltaa. Kirjoittajien mukaan yritysten on yhä vaikeampi rakentaa luottamusta pelkän yritysbrändin varaan. Asiakkaat ja yhteistyökumppanit haluavat nähdä, keitä yrityksen takana on, mitä he ajattelevat ja millaiseen asiantuntemukseen yrityksen ratkaisut perustuvat. Tekoälyn aikakaudella geneerinen yritysviestintä menettää tehoaan samalla, kun kasvollinen asiantuntijuus korostuu.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
