Kauppakamarikysely: Yritykset toivovat päätöksentekijöiltä yritysmyönteisempiä toimia
21.6.2021 09:46:27 EEST | Helsingin seudun kauppakamari | Tiedote

Kauppakamarien yrityskyselyyn vastanneet Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyritykset toivovat hallitukselta yritysmyönteisempiä toimia. Yli 87 % kyselyyn vastanneista jäsenyrityksistä suhtautuu kriittisesti hallituksen toimiin kehittää yritysten toimintaympäristöä. Yritykset odottavat erityisesti työn verotuksen keventämistä.
Kyselystä selviää, että Helsingin seudun yritykset ovat muuta maata kriittisempiä hallituksen ja viranomaisten toimia kohtaan. Ankarampaa asennetta selittää se, että Uudellamaalla koronan vaikutus yrityksiin on ollut suurempi kuin muualla maassa. Pitkään jatkuneet rajoitukset ovat vaikeuttaneet huomattavasti yrityksien toimintaa, eivätkä yritykset ole kokeneet saaneensa hallitukselta ja viranomaisilta riittävää tukea.
”Yritysten varautuneeseen asenteeseen vaikuttaa se, että hallituksen ja viranomaisten toiminnan ei ole koettu vastanneen muun muassa ravintola- ja majoitusalan, liikenteen, matkailun ja tapahtuma-alan hätähuutoihin. Kriisialoja yli koronan auttaisivat työeläkemaksujen, sosiaaliturvamaksujen, arvonlisäveron ja muiden verojen maksuaikojen lykkäämismahdollisuudet sekä verottajan joustot myöhästymissanktioihin”, selventää johtaja Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista.
Työvoiman tarjonta saatava nopeasti koronaa edeltävälle tasolle
Kyselyn mukaan konkurssien riski näyttää tasaantuneen Helsingin seudun ja muun maan välillä. Tasaantuminen viestii parantuneesta suhdannetilanteesta sekä koronarajoitusten lieventämisestä ja purkamisesta Uudellamaalla.
Toiveikkaat näkymät tulevaisuudesta heijastuvat myös osaavan työvoiman kasvavaan tarpeeseen. Yrityksillä on huoli osaavan työvoiman saatavuudesta ja ongelman voidaan olettaa kärjistyvän syksyllä. Parantuneista näkymistä huolimatta monilla toimialoilla näkymät ovat edelleen sumeat ja kysynnän kasvu on vielä edessä, mikä pitkittää lomautuksia ja luo paineita uusiin irtisanomisiin kustannusten karsimiseksi.
”Siirtymäaikana tulisi löytää tilanteeseen uusia joustoja siihen, että yritykset voisivat kriisialoilla pitää henkilöstönsä palkkalistoillaan, jotta kysynnän kasvaessa osaavaa työvoimaa on käytettävissä kaikilla toimialoilla. Tehokkaita täsmäkeinoja olisivat kriisialojen yritysten palkkakustannusten suora tukeminen ja työnantajamaksujen väliaikainen alentaminen”, linjaa Lahtinen.
Uusille kuntapäättäjille kauppakamarien kyselystä löytyy vahva viesti: lähes 50 % kyselyyn vastanneista yrityksistä toivoo kunnan panostavan erityisesti osaavan työvoiman saatavuuteen sekä yritysten ja oppilaitosten yhteistyön kehittämiseen.
Kauppakamarien kysely tehtiin 16.6.2021. Kyselyyn vastasi 433 Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyritystä. Vastauksia kertyi kaikilta toimialoilta sekä kaiken kokoisista yrityksistä. Aiemmat vastaavanlaiset kyselyt on toteutettu vuonna 2020 16.-17.3., 30.3., 20.4., 4.5., 18.5., 1.6., 23.6., 2.9., 8.10., 1.12. ja vuonna 2021 2.2., 16.3. ja 27.4.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari, johtaja, p. 050 571 3564, markku.lahtinen@helsinki.chamber.fi
Tiina Tikander, Helsingin seudun kauppakamari, viestintäpäällikkö, p. 046 878 7540, tiina.tikander@helsinki.chamber.fi
Kuvat

Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin seudun kauppakamari vahvistaa yritysten menestystä osallistumalla aktiivisesti Helsingin seudun kehittämiseen. Kauppakamariin kuuluu 21 kunnan alueelta yli 7 000 palveluja, kauppaa ja teollisuutta edustavaa yritystä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin seudun kauppakamari
Selvitys käynnistyi: miten Itä-Uudestamaasta tulee vihreän siirtymän klusteri7.10.2026 08:45:34 EEST | Tiedote
Itä-Uudellamaalla on aloitettu selvitystyö, joka pohjustaa alueen vihreän siirtymän klusterin syntymistä. Klusteri kokoaa alueen yritykset, kunnat ja osaajat yhteistyöhön, joka vahvistaa elinvoimaa, houkuttelee investointeja ja luo uusia työpaikkoja. Selvitystä koordinoi Helsingin seudun kauppakamari.
Työperäinen maahanmuutto osaksi Suomen kasvupolitiikkaa – Helsingin seudun kauppakamarin teesit työperäisen maahanmuuton vauhdittamiseksi6.10.2026 07:02:43 EEST | Tiedote
Työperäisen maahanmuuton tulee olla osa Suomen kasvupolitiikkaa. Helsingin seudun kauppakamari ehdottaa, että saatavuusharkinnasta luovutaan tai siitä vapautetaan vähintään tehtävät, joissa palkka ylittää ennalta sovitun palkkarajan. Luvituksesta on tehtävä sujuvaa ja ennakoitavaa: osaajan on voitava tunnistautua etänä sekä saada henkilötunnus ja digitaalinen lompakko jo ennen maahantuloa, ja edustustojen ajanvarausruuhkat on purettava. Business Finlandille on annettava valtuudet toimia kohdemaissa työvoimaviranomaisen tavoin, ja koko perheen oleskeluluvat on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena. Helsingin seudun kauppakamari esittää hallitusohjelmaan 2027–2031 kymmenen teesiä, joilla Suomeen saadaan yritysten tarvitsemia osaajia. Työpaikat Helsingin seudulla lisääntyvät, samaan aikaan Suomessa siirtyy eläkkeelle enemmän ihmisiä kuin heitä syntyy.
Muistutuskutsu medialle: Miten poliitikot huomioivat Uudenmaan päätöksissään?16.9.2026 13:08:10 EEST | Kutsu
Uusimaa tuottaa noin 40 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja yli puolet maan TKI-investoinneista. Kun Uusimaa menestyy, se kantaa koko Suomea verotuloina, työpaikkoina ja kansainvälisenä kilpailukykynä. Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarit kutsuvat toimittajat kuuntelemaan paneelikeskustelua, jonka aiheena on Uudenmaan merkitys. Keskustelemassa ovat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson (RKP), kolmas varapuheenjohtaja Simo Grönroos (PS), kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.), kansanedustaja Jarno Limnéll (kok.), eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja kansanedustaja Nasima Razmyar (SDP).
Kutsu medialle: Miten poliitikot huomioivat Uudenmaan päätöksissään?9.9.2026 13:15:00 EEST | Kutsu
Uusimaa tuottaa noin 40 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja yli puolet maan TKI-investoinneista. Kun Uusimaa menestyy, se kantaa koko Suomea verotuloina, työpaikkoina ja kansainvälisenä kilpailukykynä. Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarit kutsuvat toimittajat kuuntelemaan paneelikeskustelua, jonka aiheena on Uudenmaan merkitys. Keskustelemassa ovat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson (RKP), kolmas varapuheenjohtaja Simo Grönroos (PS), kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.), kansanedustaja Jarno Limnéll (kok.), eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja kansanedustaja Nasima Razmyar (SDP).
Ajatusjohtajuus vaikuttaa liiketoimintapäättäjien kumppanivalintoihin – ”Yrityksen ajatusjohtajuutta ei voi jättää yksin henkilöstön varaan”31.8.2026 08:41:35 EEST | Tiedote
Merkittävä osa liiketoimintapäättäjistä hyödyntää yritysten asiantuntijasisältöjä päätöksenteon tukena, ja jopa neljä viidestä kertoo ajatusjohtajuuden vaikuttavan kumppanivalintoihin, käy ilmi Ajatusjohtajuuden tila 2026 -tutkimuksesta. Vapa Median ja Iro Researchin toteuttama tutkimus perustuu 150 suomalaisen suuryrityksen C-tason johtajan haastatteluihin. Ajatusjohtajuudesta on tullut tärkeä yritysten kilpailutekijä. Viestintäasiantuntijat Ida Hakola ja Jasmiina Parta tarkastelevat ilmiötä uudessa kirjassaan Ajatusjohtajuus – Kohti yrityksen kasvollista vaikutusvaltaa. Kirjoittajien mukaan yritysten on yhä vaikeampi rakentaa luottamusta pelkän yritysbrändin varaan. Asiakkaat ja yhteistyökumppanit haluavat nähdä, keitä yrityksen takana on, mitä he ajattelevat ja millaiseen asiantuntemukseen yrityksen ratkaisut perustuvat. Tekoälyn aikakaudella geneerinen yritysviestintä menettää tehoaan samalla, kun kasvollinen asiantuntijuus korostuu.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
