Kauppakamarikysely: Yritysten suhdanneodotukset ovat heikentyneet, mutta eivät romahtaneet
Kauppakamarien tekemän kyselyn mukaan yritysten arviot toimialansa tunnelmista ovat heikentyneet kaikilla toimialoilla. Tuoreimmassa kyselyssä 37 prosenttia yrityksistä kuvailee tunnelmia pessimistiseksi, kun vielä kesäkuun aikana luku oli 27 prosenttia. Hyvä työllisyys kannattelee jossain määrin taloutta, mutta kipupisteenä on pitkäaikaistyöttömyyden korkea taso sekä yritysten rekrytointivaikeudet. Kasvavat korkomenot ja kiristynyt rahoituspolitiikka heikentävät investointihaluja, mutta Keskuskauppakamarin pääekonomistin mukaan kyselytulokset eivät toistaiseksi tue tulkintaa ainakaan syvemmästä taantumasta.
Tunnelmat ovat synkimmät kaupan toimialalla ja rakentamisessa. Molemmilla toimialoilla selvästi yli puolet vastaajista luonnehti oman toimialan tunnelmaa pessimistiseksi tai erittäin pessimistiseksi.
Toimialoista myönteisimmät tunnelmat löytyivät edelleen palvelualoilta, mutta sielläkin optimistiseksi tunnelmia kuvaavien vastaajien osuus oli pienentynyt lähes 10 prosenttiyksikköä kesäkuusta.
”Yritysten suhdanneodotukset ovat heikentyneet selvästi, mutta romahduksesta ei voi puhua. Liikevaihdon ja työllisyyden kohtalaisen hyvään kehitykseen riittää edelleen luottoa useimmissa yrityksissä. Suhdanneodotuksia koskevat arviot ovat silti kyselyn kaikilla osa-alueilla vaisumpia verrattuna kolme kuukautta sitten tehtyyn edelliseen kyselyyn”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Kauppakamarikysely tehtiin 5.-7.9. ja siihen vastasi reilut 2600 yritystä.
Työllisyys valopilkkuna sumuisessa suhdannetilanteessa
Kyselyn mukaan yritysten näkymät työllisyyden kehityksestä olivat edelleen kuitenkin melko myönteisiä. Vastanneista yrityksistä vain 13 prosenttia ennakoi työntekijämääränsä laskevan hieman tai merkittävästi seuraavan kuuden kuukauden aikana. Reilu neljännes uskoi työntekijämäärän kasvavan ja loput ennakoivat sen pysyvän ennallaan.
Appelqvistin mukaan hyvä työllisyys on valopilkku, joka kannattelee jossain määrin taloutta. Työmarkkinoiden suurin kipupiste on kuitenkin pitkäaikaistyöttömyyden korkea taso ja hidas aleneminen työvoiman vahvasta kysynnästä huolimatta.
”On muistettava, että työllisyys reagoi suhdannekäänteisiin viiveellä. Jatkossa työllisyyskin tulee heikkenemään,mutta lähtötasoon korkealla. Sen sijaan korona-aikana kasvanut pitkäaikaistyöttömyys sulaa hitaasti, eikä näköala ole erityisen lupaava, kun suhdanne jatkossa viilenee”, sanoo Appelqvist.
Vientinäkymille sota tekee hallaa – hintakilpailukyky avainasemassa
Kyselyssä hieman yli puolet vastaajista arvioi investointiensa olevan samalla tasolla kuin viime vuonna. Vastaajista 27 prosenttia odotti investointiensa supistuvan ja 22 prosenttia vastaajista uskoi investointiensa kasvavan.
Appelqvist huomauttaa, että muuttuneen toimintaympäristön haasteet tuskin heijastuvat vielä kuluvan vuoden investointilukuihintäysimääräisesti.
”Jatkossa myös korkojen nousu tulee heikentämään yritysten intoa investointien toteuttamiseen ja kiristyvän rahapolitiikan sekä heikkenevän suhdannetilanteen myötä myös rahoituksen saatavuus vaikeutuu”, sanoo Appelqvist.
Kyselyssä vain viidennes teollisuusyritysten vastaajista arvioi oman tilauskantansa kasvavan seuraavan kuuden kuukauden aikana. Tilanne on heikentynyt selvästi kesäkuusta.
”Venäjän-kaupan romahduksen jälkeenuusienvientimarkkinoiden voittaminen on Suomelle keskimääräistä tärkeämpää. Korvaavien markkinoiden valloittamisen näkökulmasta avaintekijänä on pitää vientiteollisuuden hintakilpailukyvystä kiinni”, sanoo Appelqvist.
Appelqvistin mukaan piruja ei kyselytulosten perusteella kuitenkaan kannata maalata seinille.
”Tulokset eivät toistaiseksi tue tulkintaa ainakaan syvemmästä taantumasta. Suomen taloudesta löytyy edelleen myös tukipilareita, kuten kohtalaisen hyvät tilauskannat ja edelleen voimakkaana jatkuva työvoiman kysyntä”, sanoo Appelqvist.
Kauppakamarien talouskysely tehtiin 5.-7.9.2022 ja siihen vastasi 2658 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea.
Liite: Kauppakamarien taloyskyselyn tulokset
Liite: Keskuskauppakamarin pääekonomistin kyselystä koostama talouskatsaus
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jukka AppelqvistPääekonomisti
Puh:+358 44 263 1051jukka.appelqvist@chamber.fiKuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 20 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari: IEA:n pääjohtaja Fatih Birol tapasi suomalaisia yritysedustajia5.10.2022 15:10:05 EEST | Tiedote
Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n pääjohtaja Fatih Birol tapasi tänään suomalaisen yrityskentän edustajia Keskuskauppakamarin tilaisuudessa. Tapaamisen aiheena oli energiakriisin vaikutukset ja tiet kriisistä eteenpäin. Pääjohtaja Birol korosti, että työtä hiilineutraaliuden saavuttamiseksi on jatkettava kansainvälisesti.
Kauppakamarikysely: Osaajapulasta tulossa krooninen ongelma – yritykset kärsivät osaavan työvoiman pulasta heikkenevästä suhdannetilanteesta huolimatta4.10.2022 06:00:00 EEST | Tiedote
Talouden heikkenevästä suhdanteesta huolimatta yrityksiä vaivaa vakava pula osaavasta työvoimasta. Eniten pulaa on ammatillisista osaajista, selviää kauppakamarien tuoreesta kyselystä. Keskuskauppakamarin mukaan osaajapula on edennyt pisteeseen, jossa se ei enää entiseen tapaan seuraa talouden suhdannevaihteluja, vaan osaajapula vaivaa yrityksiä myös silloin, kun ei olla noususuhdanteessa, vaikeuttaen yritysten toimintaa ja tyrehdyttäen kasvua. Keskuskauppakamari varoittaa, että mikäli toimia osaajapulan helpottamiseksi ei tehdä nopeasti, yritykset ajautuvat vakaviin ongelmiin seuraavan nousukauden alkaessa ja se tulee jarruttamaan myös Suomen talouskasvua.
Keskuskauppakamari: Koulutustasoa nostettava – lyhyttutkinnot ja toisen saman tasoisen tutkinnon omavastuuosuus käyttöön3.10.2022 15:14:50 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamari pitää hälyttävänä OECD:n uusimmasta koulutustasovertailusta ilmenevää tietoa Suomen nuorten koulutustason laskusta. Keskuskauppakamari esittää korkeakoulujen lyhyttutkintojen käyttöönottoa ja yksilön omavastuuosuutta toiseen saman tasoiseen tutkintoon. Jotta Suomi saavuttaisi kansainvälisen kärkitason 2040 mennessä, on ensi hallituskaudella välttämätöntä tehdä merkittäviä toimia koulutustason nostamiseksi. Keskuskauppakamari painottaa, että korkeakoulujen rahoituksen vahvistamiseksi on löydettävä kokonaan uusia tapoja julkisen talouden ollessa vahvasti alijäämäinen.
Keskuskauppakamari: Verosääntelystä tullut moralististen pisteverojen liukuhihna29.9.2022 07:00:00 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Juho Romakkaniemen mukaan suomalaisesta verosääntelystä on tullut moralististen pisteverojen liukuhihna, jossa ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota verotuksen laajamittaisiin vaikutuksiin. Kritiikkiä Romakkaniemi antaa erityisesti maastapoistumisverolle ja taloudellisen työnantajan käsitteen käyttöönotolle. Näillä veroilla ei ole merkittävää fiskaalista vaikutusta, mutta ne heikentävät Suomen kansainvälistä kilpailukykyä sekä sijoittajien että osaajien silmissä.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Kuluttajaluottamus historiallisen alhaalla – syytä äärisynkistelyyn ei kuitenkaan ole27.9.2022 09:52:50 EEST | Tiedote
Kuluttajien näkemykset ovat juuri nyt erittäin kehnoja sekä Suomen makrotalouden kehityksestä että oman henkilökohtaisen talouden kehityksestä. Molempien suhteen odotus vuoden päähän on heikompi kuin koskaan. Vain 12 prosenttia vastaajista arvioi Suomen talouden tilan olevan vuoden kuluttua nykyistä parempi. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist muistuttaa, että vaikka omien säästöjen ja palkkojen ostovoima selkeästi hupenee, ei Suomessa toistaiseksi ole merkkejä syvemmästä taantumasta. Vallitseva hyvä työllisyys kannattelee Suomea, kunhan tilanne ei pitkity.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme