Kauppakamarin talouskatsaus: Mikäli koronakriisi etenisi kuin finanssikriisi, talouskasvu kääntyisi positiiviseksi vuonna 2021
Kauppakamarin neljännesvuosittain julkaistavassa talouskatsauksessa käydään läpi ajankohtaista taloustilannetta Suomessa ja ulkomailla. Tässä katsauksessa keskitytään epävarmuuteen ja sen talousvaikutuksiin.
Epävarmuutta on mitattu maailmankaupan laskun, rahoitusmarkkinoiden heilahtelun, kuluttajien luottamuksen, lehtitietoihin perustuvan epävarmuusindeksin sekä kauppakamarien kyselyiden kautta.
”Kaikki epävarmuuden indikaattorit viittaavat tällä hetkellä samaan suuntaan, mutta hieman eri tavoin ja painotuksin. Mielenkiintoinen uusi näkökulma on ensimmäistä kertaa ikinä Suomelle muodostettu talouspolitiikan epävarmuusindeksi”, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.
”Se näyttäisi korreloivan vahvasti globaalin epävarmuusindeksin kanssa, mutta hieman eritahtisesti. Suomispesifit epävarmuuden lähteen vaikuttavat nopeasti, kun taas globaali epävarmuus hiipii Suomeen viiveellä”, Kotamäki sanoo.
Kotamäki muistuttaa, että mikäli talouden elpyminen koronakriisistä noudattaisi suurin piirtein samaa kaavaa kuin elpyminen finanssikriisistä, tarkoittaisi se positiivista talouskasvua vuoden 2021 toiselle neljännekselle.
”Bruttokansantuotteen tiputus voisi tällöin jäädä noin kuuteen prosenttiin. Arvio olisi samassa linjassa esimerkiksi Valtiovarainministeriön, Euroopan komission ja Kansainvälisen valuuttarahaston tekemien talousennusteiden kanssa”, Kotamäki sanoo.
Koronakriisi poikkeaa aiemmista talouskriiseistä, mutta yhtäläisyyksiäkin löytyy. Esimerkiksi finanssikriisiin verrattuna finanssi- ja koronakriisin juurisyyt ovat erilaisia, mutta molemmissa tapauksissa kyseessä oli Suomen ulkopuolelta Suomeen muun muassa investointien ja ulkomaankaupan tyrehtymisen kautta heijastunut shokki.
Kotamäki muistuttaa, että työmarkkinoilla tilanne on erilainen työmarkkinoiden erilaisten jäykkyyksien takia. Työttömyys tyypillisesti nousee nopeasti, mutta laskee hitaasti. Mitä joustavampia työmarkkinat ovat, sitä paremmin työmarkkinat sopeutuvat negatiivisiin shokkeihin.
”Esimerkiksi Saksassa työmarkkinat toipuivat nopeasti finanssikriisistä. Suomessa rakenteellinen työttömyys on selvästi korkeampaa ja sopeutuminen hitaampaa. Riski onkin, että koronakriisin jälkeen Suomi tulee jälkijunassa muuhun Eurooppaan verrattuna talouskasvun ja työllisyyskehityksen suhteen”, Kotamäki sanoo.
Liite:
Kauppakamarin talouskatsaus
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mauri Kotamäki Pääekonomisti
+358 942426235mauri.kotamaki@chamber.fiKuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 20 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari: Sujuva luvitus luo investointeja25.9.2020 06:00:00 EEST | Tiedote
Lupa- ja viranomaisprosesseihin tarvitaan ennakoitavuutta ja sujuvuutta, jotta elinvoimaiset hankkeet saadaan etenemään ja Suomi on tarpeeksi houkutteleva paikka investoinneille. Koronakriisin moukaroima Suomi kaipaa nyt paluuta kasvu-uralle. Talouden kohentamiseksi tarvitaan sekä julkisia että yksityisiä investointeja, toteaa Keskuskauppakamari.
Keskuskauppakamari tukee EU:n tavoitetta pääomamarkkinoiden kehittämisestä – myös kansallisia toimenpiteitä tarvitaan24.9.2020 15:10:21 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamari tukee komission tavoitetta kehittää EU:n pääomamarkkinoita. Nykyistä paremmin toimivia pääomamarkkinoita tarvitaan kanavoimaan yksityisiä pääomia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen tähtääviin investointeihin ja uudelle kasvu-uralle pääsemiseen koronakriisin jäljiltä. EU-tason toimenpiteiden lisäksi tarvitaan kansallisia toimia houkuttelevan, kasvuhakuisen ja kilpailukykyisen liiketoimintaympäristön luomiseksi.
Keskuskauppakamari: Hallituksen sote-esitys on susi24.9.2020 09:50:14 EEST | Tiedote
Hallituksen esitysluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseksi ei mahdollista uudistukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Tuottavuus ja laatu eivät parane, jos palvelut tuotetaan julkisena monopolina. Yritykset ja järjestöt on otettava vahvemmin mukaan tuottamaan sote-palveluja, vaatii Keskuskauppakamari.
Kauppakamarit vauhdittavat vientiä kansainvälisellä harjoittelijaohjelmalla23.9.2020 08:50:00 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamari on käynnistänyt kansainvälisen harjoittelijaohjelman, jonka kautta suomalaiset opiskelijat pääsevät tutustumaan ympäri maailmaa toimiviin suomalaisiin vientiyrityksiin. Harjoittelu tehdään FinnChameissa, jotka ovat suomalaisia kauppakamareita tai kauppakiltoja viidellä eri mantereella. Keskuskauppakamari koordinoi ja alueelliset kauppakamarit valitsevat ja lähettävät suomalaisharjoittelijat FinnCham-toimipisteisiin.
Työttömien määrä kasvanut selvästi - “Pelkkä rahan käyttäminen ilman selkeästi viestittyä suunnitelmaa on huolestuttavaa”22.9.2020 08:51:33 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki on huolissaan työttömien määrän runsaasta kasvusta vuoden takaiseen verrattuna. Toimia työllisyyden nostamiseksi olisi tarvittu budjettiriihessä, jonka työllisyyspäätökset olivat pettymys. Pelkkä rahan käyttäminen ilman selkeästi viestittyä suunnitelmaa tulevaisuudesta on huolestuttavaa.
Kysely: itsesääntely tehokkaampaa kuin lainsäädäntö21.9.2020 08:50:00 EEST | Tiedote
Elintarvikeketjun kauppatapoja on hiottu kuntoon itsesääntelyn keinoin lähes neljän vuoden ajan. Alan toimijoiden keskuudessa tehty kysely vahvistaa, että itsesääntelyllä on ollut vaikutusta yritysten toimintaan. Kyselyyn vastanneista lähes 60 prosenttia katsoo alan itsesääntelyn toimivan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme