Kauppakamarin talouskatsaus: Mikäli koronakriisi etenisi kuin finanssikriisi, talouskasvu kääntyisi positiiviseksi vuonna 2021
Epävarmuutta on mitattu maailmankaupan laskun, rahoitusmarkkinoiden heilahtelun, kuluttajien luottamuksen, lehtitietoihin perustuvan epävarmuusindeksin sekä kauppakamarien kyselyiden kautta.
”Kaikki epävarmuuden indikaattorit viittaavat tällä hetkellä samaan suuntaan, mutta hieman eri tavoin ja painotuksin. Mielenkiintoinen uusi näkökulma on ensimmäistä kertaa ikinä Suomelle muodostettu talouspolitiikan epävarmuusindeksi”, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.
”Se näyttäisi korreloivan vahvasti globaalin epävarmuusindeksin kanssa, mutta hieman eritahtisesti. Suomispesifit epävarmuuden lähteen vaikuttavat nopeasti, kun taas globaali epävarmuus hiipii Suomeen viiveellä”, Kotamäki sanoo.
Kotamäki muistuttaa, että mikäli talouden elpyminen koronakriisistä noudattaisi suurin piirtein samaa kaavaa kuin elpyminen finanssikriisistä, tarkoittaisi se positiivista talouskasvua vuoden 2021 toiselle neljännekselle.
”Bruttokansantuotteen tiputus voisi tällöin jäädä noin kuuteen prosenttiin. Arvio olisi samassa linjassa esimerkiksi Valtiovarainministeriön, Euroopan komission ja Kansainvälisen valuuttarahaston tekemien talousennusteiden kanssa”, Kotamäki sanoo.
Koronakriisi poikkeaa aiemmista talouskriiseistä, mutta yhtäläisyyksiäkin löytyy. Esimerkiksi finanssikriisiin verrattuna finanssi- ja koronakriisin juurisyyt ovat erilaisia, mutta molemmissa tapauksissa kyseessä oli Suomen ulkopuolelta Suomeen muun muassa investointien ja ulkomaankaupan tyrehtymisen kautta heijastunut shokki.
Kotamäki muistuttaa, että työmarkkinoilla tilanne on erilainen työmarkkinoiden erilaisten jäykkyyksien takia. Työttömyys tyypillisesti nousee nopeasti, mutta laskee hitaasti. Mitä joustavampia työmarkkinat ovat, sitä paremmin työmarkkinat sopeutuvat negatiivisiin shokkeihin.
”Esimerkiksi Saksassa työmarkkinat toipuivat nopeasti finanssikriisistä. Suomessa rakenteellinen työttömyys on selvästi korkeampaa ja sopeutuminen hitaampaa. Riski onkin, että koronakriisin jälkeen Suomi tulee jälkijunassa muuhun Eurooppaan verrattuna talouskasvun ja työllisyyskehityksen suhteen”, Kotamäki sanoo.
Liite:
Kauppakamarin talouskatsaus
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mauri KotamäkiPääekonomisti
Puh:+358 942426235mauri.kotamaki@chamber.fiKuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Kauppakamarikysely: Hallitus saa yrityksiltä arvosanan 7- työvoiman saatavuuteen liittyvästä politiikastaan19.9.2024 06:50:00 EEST | Tiedote
Yritykset antavat kouluarvosanaksi hallitukselle 6,7 eli ”7-” osaavan työvoiman saatavuuteen liittyvästä politiikasta. Edellisen kerran kouluarvosanaa kysyttiin vuonna 2021 Marinin hallituskaudella ja tällöin kouluarvosanaksi muodostui ”6”. Asia ilmenee Keskuskauppakamarin osaajakyselystä, johon vastasi noin tuhat yritystä elo-syyskuun vaihteessa.
Henna Virkkusen komission varapuheenjohtajuus jättipotti Suomelle17.9.2024 14:14:23 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi pitää Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin esittämää komission varapuheenjohtajuutta Henna Virkkuselle erittäin kovana saavutuksena Suomelle.
Keskuskauppakamari: Investointiverohyvityksen 50 miljoonan euron vähimmäiskoko liian korkea – hyvityksen eteneminen myönteistä16.9.2024 16:18:11 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että investointiverohyvityksen valmistelu etenee ripeästi. Keskuskauppakamari pitää myös ehdotettua hyvityksen soveltamisalaa ja hyvityksen käyttöä koskevia periaatteita pääosin tarkoituksenmukaisina. Tukikelpoisille investoinneille asetettua 50 miljoonan euron vähimmäiskokoa Keskuskauppakamari pitää tarpeettoman korkeana.
Keskuskauppakamari: Suomalaisten vientiyritysten odotukset nousseet hieman viime keväästä16.9.2024 06:54:00 EEST | Tiedote
Kauppakamarien tuoreen vientijohtajakyselyn mukaan suomalaisten vientiyritysten näkymät ovat kohentuneet selkeästi kesän aikana. Kyselyn mukaan reilu puolet, 53 prosenttia yrityksistä kertoo vientinsä kasvavan joko jonkin verran tai merkittävästi kuluvan vuoden aikana verrattuna edelliseen vuoteen. ”Kyselystä on nähtävissä se, että vientiodotukset ovat nyt selkeästi piristyneet alkukesästä”, toteaa Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Päivi Pohjanheimo.
Keskuskauppakamari: Logistiikkakustannusten kasvu huolettaa yrityksiä – väylämaksujen korottaminen on askel väärään suuntaan12.9.2024 06:54:00 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamarin kyselyn perusteella lähes kaksi kolmasosaa yrityksistä arvioi kasvaneiden kuljetuskustannusten heikentäneen logistista kilpailukykyään. Hallituksen budjettiriihessä päättämä väylämaksujen nosto tekee tilanteesta entistä tukalamman. Keskuskauppakamarin mielestä väylämaksusta olisi pitänyt luopua kokonaan. Lisäksi kyselyssä esille nousi yritysten huoli liikenneinfran kunnon ja palvelutason heikentymisestä. Myös kansainvälisten kuljetusten toimitusketjujen sujuvuuden arvioitiin heikentyneen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme