Kauppakamarin talouskatsaus: Mikäli koronakriisi etenisi kuin finanssikriisi, talouskasvu kääntyisi positiiviseksi vuonna 2021
Epävarmuutta on mitattu maailmankaupan laskun, rahoitusmarkkinoiden heilahtelun, kuluttajien luottamuksen, lehtitietoihin perustuvan epävarmuusindeksin sekä kauppakamarien kyselyiden kautta.
”Kaikki epävarmuuden indikaattorit viittaavat tällä hetkellä samaan suuntaan, mutta hieman eri tavoin ja painotuksin. Mielenkiintoinen uusi näkökulma on ensimmäistä kertaa ikinä Suomelle muodostettu talouspolitiikan epävarmuusindeksi”, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.
”Se näyttäisi korreloivan vahvasti globaalin epävarmuusindeksin kanssa, mutta hieman eritahtisesti. Suomispesifit epävarmuuden lähteen vaikuttavat nopeasti, kun taas globaali epävarmuus hiipii Suomeen viiveellä”, Kotamäki sanoo.
Kotamäki muistuttaa, että mikäli talouden elpyminen koronakriisistä noudattaisi suurin piirtein samaa kaavaa kuin elpyminen finanssikriisistä, tarkoittaisi se positiivista talouskasvua vuoden 2021 toiselle neljännekselle.
”Bruttokansantuotteen tiputus voisi tällöin jäädä noin kuuteen prosenttiin. Arvio olisi samassa linjassa esimerkiksi Valtiovarainministeriön, Euroopan komission ja Kansainvälisen valuuttarahaston tekemien talousennusteiden kanssa”, Kotamäki sanoo.
Koronakriisi poikkeaa aiemmista talouskriiseistä, mutta yhtäläisyyksiäkin löytyy. Esimerkiksi finanssikriisiin verrattuna finanssi- ja koronakriisin juurisyyt ovat erilaisia, mutta molemmissa tapauksissa kyseessä oli Suomen ulkopuolelta Suomeen muun muassa investointien ja ulkomaankaupan tyrehtymisen kautta heijastunut shokki.
Kotamäki muistuttaa, että työmarkkinoilla tilanne on erilainen työmarkkinoiden erilaisten jäykkyyksien takia. Työttömyys tyypillisesti nousee nopeasti, mutta laskee hitaasti. Mitä joustavampia työmarkkinat ovat, sitä paremmin työmarkkinat sopeutuvat negatiivisiin shokkeihin.
”Esimerkiksi Saksassa työmarkkinat toipuivat nopeasti finanssikriisistä. Suomessa rakenteellinen työttömyys on selvästi korkeampaa ja sopeutuminen hitaampaa. Riski onkin, että koronakriisin jälkeen Suomi tulee jälkijunassa muuhun Eurooppaan verrattuna talouskasvun ja työllisyyskehityksen suhteen”, Kotamäki sanoo.
Liite:
Kauppakamarin talouskatsaus
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mauri KotamäkiPääekonomisti
Puh:+358 942426235mauri.kotamaki@chamber.fiKuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari: Työvoiman hyväksikäyttö vääristää kilpailua – ulkomaalaisten työntekijöiden asemaa vahvistettava11.11.2025 13:00:00 EET | Tiedote
Keskuskauppakamari tukee työntekijöiden hyväksikäytön kriminalisointia. Keväällä eduskuntaan saapuva lakiesitys on merkittävä askel kohti reilumpaa työelämää. Keskuskauppakamarin johtavan asiantuntijan Suvi Pulkkisen mukaan kriminalisointi on tärkeää sekä oikeusturvan että reilun kilpailun näkökulmasta.
Eurooppalainen yrityskysely: Yritysten suhdannenäkymät parantuneet – Suomi keskitasoa odotusten suhteen11.11.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Eurooppalaiset yritykset arvioivat suhdannetilanteen paranevan ensi vuonna, mutta odotukset ovat edelleen keskimääräisen tason alapuolella. Erityisesti yrityksiä huolettavat työvoimakustannukset sekä byrokratia. Tiedot käyvät ilmi Euroopan kauppakamarien kattojärjestön Eurochambresin syys–lokakuussa toteuttamasta laajasta kyselystä, johon osallistui yrityksiä 28 eri maasta. Suomalaiset yritykset uskovat suhdanteen kääntyvän paremmaksi ensi vuonna, mutta odotukset ovat jonkin verran maltillisempia kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.
Keskuskauppakamari: Lukuvuosimaksut tuovat selkeyttä ja oikeudenmukaisuutta koulutusjärjestelmään10.11.2025 06:55:00 EET | Tiedote
Keskuskauppakamari pitää hallituksen esitystä lukuvuosimaksujen käyttöönotosta EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille ammatillisessa ja lukiokoulutuksessa perusteltuna ja tarpeellisena. Maksut selkeyttävät nykyjärjestelmää ja tekevät siitä oikeudenmukaisen. Toisaalta oppisopimuskoulutus on tärkeää pitää maksujen ulkopuolella.
Keskuskauppakamari: Tilastot näyttävät viennin piristyneen syksyllä7.11.2025 11:07:53 EET | Tiedote
Kauppakamareiden myöntämät vientiasiakirjat osoittavat, että vienti on piristynyt hieman syksyn aikana synkähkön kesän jälkeen. EU-ja ETA-maiden ulkopuolella suuntautuvaa tavaravientiä varten myönnettäviä alkuperätodistuksia haettiin syyskuussa 2,5 prosenttia ja lokakuussa 1,4 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemen mukaan tilastojen valossa näyttää siltä, että vienti alkaa elpyä Trumpin valtaantulon aiheuttamasta epätietoisuudesta ja hämmennyksestä.
Keskuskauppakamari: Joka toisessa työnantajayrityksessä on ulkomaalaistaustaista henkilöstöä – kynnystä kansainvälisen osaajan palkkaamiseen tulee madaltaa6.11.2025 06:53:00 EET | Tiedote
Lähes puolet yrityksistä kokee, ettei niillä ole riittäviä valmiuksia tavoittaa ja rekrytoida kansainvälisiä osaajia. Yritykset tarvitsevatkin tukea ja esimerkkejä onnistuneista käytännöistä. Keskuskauppakamari on kehittänyt uuden merkin, jonka avulla voi tunnistaa vastuullisiin käytänteisiin sitoutuneen kansainvälisen henkilöstön työnantajan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme