Kauppakamarin talouskatsaus: Mikäli koronakriisi etenisi kuin finanssikriisi, talouskasvu kääntyisi positiiviseksi vuonna 2021
Epävarmuutta on mitattu maailmankaupan laskun, rahoitusmarkkinoiden heilahtelun, kuluttajien luottamuksen, lehtitietoihin perustuvan epävarmuusindeksin sekä kauppakamarien kyselyiden kautta.
”Kaikki epävarmuuden indikaattorit viittaavat tällä hetkellä samaan suuntaan, mutta hieman eri tavoin ja painotuksin. Mielenkiintoinen uusi näkökulma on ensimmäistä kertaa ikinä Suomelle muodostettu talouspolitiikan epävarmuusindeksi”, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.
”Se näyttäisi korreloivan vahvasti globaalin epävarmuusindeksin kanssa, mutta hieman eritahtisesti. Suomispesifit epävarmuuden lähteen vaikuttavat nopeasti, kun taas globaali epävarmuus hiipii Suomeen viiveellä”, Kotamäki sanoo.
Kotamäki muistuttaa, että mikäli talouden elpyminen koronakriisistä noudattaisi suurin piirtein samaa kaavaa kuin elpyminen finanssikriisistä, tarkoittaisi se positiivista talouskasvua vuoden 2021 toiselle neljännekselle.
”Bruttokansantuotteen tiputus voisi tällöin jäädä noin kuuteen prosenttiin. Arvio olisi samassa linjassa esimerkiksi Valtiovarainministeriön, Euroopan komission ja Kansainvälisen valuuttarahaston tekemien talousennusteiden kanssa”, Kotamäki sanoo.
Koronakriisi poikkeaa aiemmista talouskriiseistä, mutta yhtäläisyyksiäkin löytyy. Esimerkiksi finanssikriisiin verrattuna finanssi- ja koronakriisin juurisyyt ovat erilaisia, mutta molemmissa tapauksissa kyseessä oli Suomen ulkopuolelta Suomeen muun muassa investointien ja ulkomaankaupan tyrehtymisen kautta heijastunut shokki.
Kotamäki muistuttaa, että työmarkkinoilla tilanne on erilainen työmarkkinoiden erilaisten jäykkyyksien takia. Työttömyys tyypillisesti nousee nopeasti, mutta laskee hitaasti. Mitä joustavampia työmarkkinat ovat, sitä paremmin työmarkkinat sopeutuvat negatiivisiin shokkeihin.
”Esimerkiksi Saksassa työmarkkinat toipuivat nopeasti finanssikriisistä. Suomessa rakenteellinen työttömyys on selvästi korkeampaa ja sopeutuminen hitaampaa. Riski onkin, että koronakriisin jälkeen Suomi tulee jälkijunassa muuhun Eurooppaan verrattuna talouskasvun ja työllisyyskehityksen suhteen”, Kotamäki sanoo.
Liite:
Kauppakamarin talouskatsaus
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mauri KotamäkiPääekonomisti
Puh:+358 942426235mauri.kotamaki@chamber.fiKuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari: EU–Mercosur-sopimus vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja avaa uusia vientimahdollisuuksia9.1.2026 15:23:40 EET | Tiedote
Keskuskauppakamari pitää EU–Mercosur-kauppasopimusta merkittävänä askeleena Suomen ja Euroopan talouden kannalta. Sopimus poistaa tullit valtaosasta tavaroita, poistaa muita kaupan esteitä ja luo ennustettavat pelisäännöt kaupalle. ”Sopimus vahvistaa Suomen taloutta, yritysten kilpailukykyä ja tukee kestävää kasvua, mikä on erinomainen asia”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
Keskuskauppakamari: Yritysten mukaan ilmastotoimet parantavat niiden kilpailukykyä – ilmastotoimiin tarvitaan konkreettista apua edelleen31.12.2025 06:57:00 EET | Tiedote
Yritykset tarttuvat ilmastotoimiin, mutta etenkin pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat konkreettisia neuvoja ja tukea aloittamiseen. Lähes 80 prosenttia Keskuskauppakamarin kyselyyn vastanneista yrityksistä toteaa, että ilmastotoimet ovat parantaneet niiden kilpailukykyä.
Mainonnan eettinen neuvosto antoi ennätysmäiset 81 lausuntoa vuonna 202530.12.2025 11:30:00 EET | Tiedote
Mainonnan eettinen neuvosto (MEN) on antanut vuoden aikana yhteensä 81 lausuntoa, joista yli puolet (47 kpl) oli huomautuksia. Vastaavasti vuonna 2024 annettiin 61 lausuntoa, joista 51 oli huomautuksia. Suuri osa vuoden 2025 lausuntopyynnöistä koski edellisvuosien tapaan piilomainontaa.
Naisjohtajien määrä pörssiyhtiöiden johtoryhmissä nousi ennätykselliselle tasolle – First North -yhtiöissä naistoimitusjohtajien määrä kaksinkertaistui30.12.2025 06:57:00 EET | Tiedote
Naisten osuus pörssiyhtiöiden johtoryhmien jäsenissä nousi 31 prosenttiin, mikä on uusi ennätys. First North -yhtiöissä naistoimitusjohtajien määrä tuplaantui 13 prosenttiin. Tiedot käyvät ilmi Keskuskauppakamarin tuoreesta naisjohtajakatsauksesta.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Mennyt vuosi oli torjuntavoitto – ensi vuodesta tulossa melko hyvä talousvuosi29.12.2025 06:55:00 EET | Tiedote
Pieleen menneet talousennusteet ovat synnyttäneet ekonomistien ammattikunnalle uskottavuusongelman. Samalla myönteisen suhdannekäänteen odottaminen on vaihtunut liialliseen synkistelyyn. Kulunut vuosi oli torjuntavoitto, ensi vuodesta on tulossa parempi jo siksikin, että lähtötaso on heikko, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme