Kauppakamarin talouskatsaus: Mikäli koronakriisi etenisi kuin finanssikriisi, talouskasvu kääntyisi positiiviseksi vuonna 2021
Epävarmuutta on mitattu maailmankaupan laskun, rahoitusmarkkinoiden heilahtelun, kuluttajien luottamuksen, lehtitietoihin perustuvan epävarmuusindeksin sekä kauppakamarien kyselyiden kautta.
”Kaikki epävarmuuden indikaattorit viittaavat tällä hetkellä samaan suuntaan, mutta hieman eri tavoin ja painotuksin. Mielenkiintoinen uusi näkökulma on ensimmäistä kertaa ikinä Suomelle muodostettu talouspolitiikan epävarmuusindeksi”, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.
”Se näyttäisi korreloivan vahvasti globaalin epävarmuusindeksin kanssa, mutta hieman eritahtisesti. Suomispesifit epävarmuuden lähteen vaikuttavat nopeasti, kun taas globaali epävarmuus hiipii Suomeen viiveellä”, Kotamäki sanoo.
Kotamäki muistuttaa, että mikäli talouden elpyminen koronakriisistä noudattaisi suurin piirtein samaa kaavaa kuin elpyminen finanssikriisistä, tarkoittaisi se positiivista talouskasvua vuoden 2021 toiselle neljännekselle.
”Bruttokansantuotteen tiputus voisi tällöin jäädä noin kuuteen prosenttiin. Arvio olisi samassa linjassa esimerkiksi Valtiovarainministeriön, Euroopan komission ja Kansainvälisen valuuttarahaston tekemien talousennusteiden kanssa”, Kotamäki sanoo.
Koronakriisi poikkeaa aiemmista talouskriiseistä, mutta yhtäläisyyksiäkin löytyy. Esimerkiksi finanssikriisiin verrattuna finanssi- ja koronakriisin juurisyyt ovat erilaisia, mutta molemmissa tapauksissa kyseessä oli Suomen ulkopuolelta Suomeen muun muassa investointien ja ulkomaankaupan tyrehtymisen kautta heijastunut shokki.
Kotamäki muistuttaa, että työmarkkinoilla tilanne on erilainen työmarkkinoiden erilaisten jäykkyyksien takia. Työttömyys tyypillisesti nousee nopeasti, mutta laskee hitaasti. Mitä joustavampia työmarkkinat ovat, sitä paremmin työmarkkinat sopeutuvat negatiivisiin shokkeihin.
”Esimerkiksi Saksassa työmarkkinat toipuivat nopeasti finanssikriisistä. Suomessa rakenteellinen työttömyys on selvästi korkeampaa ja sopeutuminen hitaampaa. Riski onkin, että koronakriisin jälkeen Suomi tulee jälkijunassa muuhun Eurooppaan verrattuna talouskasvun ja työllisyyskehityksen suhteen”, Kotamäki sanoo.
Liite:
Kauppakamarin talouskatsaus
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mauri KotamäkiPääekonomisti
Puh:+358 942426235mauri.kotamaki@chamber.fiKuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari: Ilma-vesilämpöpumppu mitoitetaan ja asennetaan usein väärin31.10.2025 06:55:00 EET | Tiedote
Lämpöpumppujen yleistyessä ja tekniikan kehittyessä ilma-vesilämpöpumppujen asentaminen etenkin saneerauskohteisiin on yhä suositumpaa. Keskuskauppakamarin pääsihteeri Raisa Harju muistuttaa ottamaan huomioon lämmitysmuodon vaihtoprosessissa muutakin kuin lämpöpumppujen ominaisuuksien, arvojen ja hinnan vertailun. Huolellinen suunnittelu ja osaava asentaja auttavat välttämään ongelmia.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Heikko suhdanne jatkui syksyllä30.10.2025 09:00:18 EET | Tiedote
Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan Suomen kokonaistuotannon suhdannekuvaajan lukemat paljastavat, että tuotanto on pysynyt lähes paikoillaan koko vuoden, ja vaikka kulutuskysynnän ja viennin elpyminen antavat toivoa, kasvu nojaa edelleen epävarmoihin tulevaisuudenodotuksiin.
Keskuskauppakamari: Vientiyritysten valmistautuminen on entistä tärkeämpää ennakoimattomassa kansainvälisessä toimintaympäristössä29.10.2025 06:55:00 EET | Tiedote
Kansainvälisessä liiketoimintaympäristössä on lyhyessä ajassa tapahtunut paljon. Pandemia, Venäjän hyökkäyssota, inflaatio, korkojen nousu ja Trumpin ennakoimattomuus ovat testanneet yritysten sopeutumiskykyä, joiden myötä riskienhallinnan merkitys maailmankaupassa on korostunut. Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Päivi Pohjanheimo painottaa valmistautumisen merkitystä riskien hallinnassa.
Kauppakamarikysely: Investointikustannukset, heikko kysyntä ja poliittinen epävarmuus hidastavat puhtaan siirtymään investointeja22.10.2025 06:55:00 EEST | Tiedote
Kauppakamarien talouskysely paljastaa, että investointien kustannukset, vähäpäästöisten tuotteiden heikko kysyntä ja poliittinen epävarmuus ovat merkittävimpiä puhtaan siirtymän esteitä. Yli kolmannes yrityksistä kuitenkin kokee, ettei siirtymälle ole esteitä - erityisesti alle kymmenen henkilön yrityksissä. 45 prosenttia yrityksistä korosti kyselyssä lupaprosessien ja sääntelyn sujuvoittamista ensisijaisena toimena puhtaan siirtymän onnistumiselle.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Rohkaisevia merkkejä yksityisen sektorin työllisyydestä21.10.2025 09:04:57 EEST | Tiedote
Kesäkuukausiin verrattuna syyskuun työllisyyslukemat olivat rohkaisevia. Vaikka työttömyys oli vuositasolla edelleen nousussa, olisi selvästi huonompikin lukema ollut mahdollinen. Työttömyysasteen trendi oli yhä erittäin korkea, eli 9,9 prosenttia, mutta suunta oli lievästi alaspäin verrattuna kuukausi sitten monet säikäyttäneeseen kymmenen prosentin lukemaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme