Keskuskauppakamari

Kauppakamarin talouskatsaus: Väestörakenne muuttuu - kuinka paljon, kuinka nopeasti ja mitä siitä seuraa? 

21.1.2020 10:30:00 EET | Keskuskauppakamari | Tiedote

Jaa
Kauppakamarin neljännesvuosittain julkaistavassa talouskatsauksessa käydään läpi ajankohtaista taloustilannetta Suomessa ja ulkomailla. Vuoden ensimmäinen katsaus tarkastelee väestörakenteen muutosta ja sen vaikutusta talouden tuottavuuteen.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Kuva: Liisa Takala.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Kuva: Liisa Takala.

HUOM! JULKAISUVAPAA TI 21.1.2020 KLO 10:30!

Maailman väestönkasvu hidastuu ja vanhusten osuus väestöstä kasvaa. Suomessa syntyvyys on romahtanut edellisellä vuosikymmenellä samalla, kun väestön vanheneminen on kiihtynyt. Työikäisen väestön määrän odotetaan jatkavan pienentymistään. Väestörakenteen muutoksen takia julkinen talous on pitkällä aikavälillä epätasapainossa.

”Julkisen talouden epätasapainolle on ennen pitkää tehtävä jotain. Ruotsin ja Tanskan velkasuhteista on hyvä ottaa mallia”, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.

Julkisen talouden lisäksi kansakunnan ikääntyminen vaikuttaa myös tuottavuuskehitykseen.

”Ikääntyminen vaikuttaa tuottavuuteen eri tavoin. Toisaalta se kannustaa yrityksiä automatisoimaan prosessejaan lisäten näin tuottavuutta. Toisaalta ikääntyneet työntekijät eivät välttämättä omaksu uusia toimintatapoja ja teknologioita yhtä hanakasti kuin nuoremmat. Kokonaisvaikutus riippuu monista tekijöistä – esimerkiksi siitä, kuinka eläkeiän korvilla olevien työntekijöiden osaamisesta pidetään huolta”, Kotamäki sanoo. 

Kotamäen mukaan empiirissä arvioissa on kuitenkin havaittu, että yleensä yhteiskunnan vanheneminen on yhteydessä hitaampaan tuottavuuskehitykseen. 

Matalampaa syntyvyyttä on mahdollista kompensoida maahanmuutolla. Se on Suomessa kansainvälisesti vertaillen vähäistä. Ero muihin Pohjoismaihin on räikeä, sillä Suomen nettomaahanmuutto vuonna 2018 oli noin 12 000 henkeä. Ruotsissa vastaava luku oli väestöön suhteutettuna nelinkertainen.

”Suomalainen yhteiskunta ei ole kehittynyt erityisen maahanmuuttajamyönteiseen suuntaan. Muukalaisvihamielisten ja yleensä populististen poliittisten ryhmien nousu sekä Suomessa että muissa maissa ei ole omiaan helpottamaan nykytilannetta”, Kotamäki sanoo. 

Taloudelliset seikat puoltavat työ- ja koulutusperustaista maahanmuuttoa. Kotamäki ehdottaa, että maahanmuuton byrokratiaa selkeytettäisiin erityisesti sellaisten ryhmien kohdalla, joiden työllistyminen on todennäköistä. 

”Syitä maahanmuuton ja etenkin työperäisen maahanmuuton vähäiseen määrään on useita, mutta lopulta asia kiteytyy poliittisen tahdon puuttumiseen. On mahdollista, että tulevaisuudessa väestön vanheneminen saisi päättäjät panostamaan enemmän sekä työperäisen maahanmuuton lisäämiseen että toisaalta kotoutumisprosessin entistä tutkimuskeskeisempään lähestymistapaan esimerkiksi erilaisia satunnaistettuja kenttäkokeita tekemällä”, Kotamäki sanoo. 

Kauppakamarin talouskatsaus 1/2020

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Kuva: Liisa Takala.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Kuva: Liisa Takala.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamari: Kertasatsaus rekrytoivaan koulutukseen vauhdittaisi työllisyyttä ja purkaisi osaajapulaa30.3.2026 06:57:00 EEST | Tiedote

Työttömyyden pitkittyminen Suomessa ei ole vain suhdannekysymys, vaan oire työmarkkinoiden vakavasta kohtaanto-ongelmasta. Keskuskauppakamarin mukaan hallituksen tulevassa kehysriihessä tarvitaan päätöksiä, jotka puuttuvat suoraan työmarkkinoilla vallitsevaan haasteeseen ja vahvistavat työllisyyttä nopeasti ilman pysyvää menolisäystä. Keskuskauppakamari esittää 40 miljoonan euron kertaluontaista lisärahoitusta rekrytoitaviin koulutuksiin tilanteen ratkaisemiseksi.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Kuluttajat vajoavat synkkyyteen27.3.2026 08:48:26 EET | Tiedote

Kotitalouksien luottamus talouteen heikkeni entisestään, selviää Tilastokeskuksen tuoreesta luottamusindikaattorista. Luottamus heikkeni Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan jopa suhteessa helmikuun valmiiksi sysisynkkään lukemaan. ”Tiedot on kerätty maaliskuun kahden ensimmäisen viikon aikana, eli ne heijastelevat yleisen pessimismin lisäksi osittain Iranin sodan alkuvaiheita”, sanoo Appelqvist.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Työmarkkinatrendit vaakasuunnassa – työvoiman kasvu luo potentiaalia24.3.2026 08:55:06 EET | Tiedote

Työmarkkinoilta ei saatu vielä sanottavammin hyviä uutisia helmikuussa. Vuodentakaiseen verrattuna sekä työttömyys että työllisyys olivat plussalla, mutta viime kuukausina työllisyyskehitys on kulkenut vaakasuunnassa. ”Onneksi työttömyyden nousua selittää työvoiman määrän kasvu, ei työllisyyden aleneminen”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye